Job 21

Jobin vastaus: Ystävät kuulkoot kärsivällisesti, mitä hänellä on sanottavana; jumalattomat saavat usein elää onnessa ja kuolla rauhallisesti; väärä on se oppi, että ulkonainen onni ja menestys olisi katsottava hurskauden, kärsimys ja kova onni jumalattomuuden palkaksi.

1 Job vastasi ja sanoi:

2 "Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani

ja suokaa minulle se lohdutus!

3 *Sananl. 18:13Kärsikää minua, että saan puhua.

Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.

4 Ihmisiäkö vastaan minä valitan?

Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?

5 Kääntykää minuun, niin tyrmistytte

ja panette kätenne suullenne.

6 Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun,

ja vavistus valtaa ruumiini:

7 *Ps. 73:3; Jer. 12:1; Hab. 1:13; Mal. 3:14Miksi jumalattomat saavat elää,

vanheta, jopa voimassa vahvistua?

8 Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään,

heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.

9 Heidän kotinsa ovat rauhassa,

kauhuista kaukana;

ei satu heihin Jumalan vitsa.

10 Hänen sonninsa polkee eikä turhaan,

hänen lehmänsä poikii eikä kesken.

11 *Ps. 17:14Poikansa he laskevat ulos

niinkuin lammaslauman,

heidän lapsensa hyppelevät leikiten.

12 He virittävät laulujaan

vaskirummun ja kanteleen kaikuessa

ja iloitsevat huilun soidessa.

13 *Job 24:24He viettävät päivänsä onnessa,

mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan.

14 *Job 22:17Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle:

'Mene pois meidän luotamme,

sinun teistäsi emme tahdo tietää.

15 *2. Moos. 5:2; Mal. 3:14Mikä on Kaikkivaltias,

että häntä palvelisimme?

Ja mitä hyötyä meillä on siitä,

että häntä rukoilemme?'

16 *Job 22:18Katso, heidän onnensa ei ole

heidän omassa kädessänsä.

Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.

17 Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu

ja heidät yllättää heidän turmionsa?

Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?

18 *Ps. 1:4; Ps. 35:5; Jes. 29:5; Hoos. 13:3Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet,

niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?

19 *2. Moos. 20:5Jumala muka säästää hänen lapsilleen

hänen onnettomuutensa.

Kostakoon hän hänelle itselleen,

niin että hän sen tuntee.

20 *Ps. 75:9; Jer. 25:15Nähköön hän perikatonsa omin silmin,

juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.

21 Sillä mitä hän välittää perheestänsä,

jälkeensä jäävistä,

kun hänen kuukausiensa luku on täysi!

22 *Jes. 40:13; Room. 11:34; 1. Kor. 2:16Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle,

hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?

23 Toinen kuolee täydessä onnessansa,

kaikessa rauhassa ja levossa;

24 hänen astiansa ovat maitoa täynnä,

ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.

25 Toinen kuolee katkeralla mielellä,

saamatta onnea maistaa.

26 *Saarn. 9:2Yhdessä he panevat maata multaan,

ja madot peittävät heidät.

27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne

ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.

28 Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo,

missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'

29 niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta?

Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,

30 että paha säästetään onnettomuuden päivältä,

vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.

31 Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja

hänen vaelluksestaan,

kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?

32 Hänet saatetaan kalmistoon,

ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.

33 Kepeät ovat hänelle laakson turpeet.

Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä,

niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.

34 *Job 16:2Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta?

Entä vastauksenne —

niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."

1 Und Hiob antwortete und sprach: 2 Höret, höret meine Rede! Und dies ersetze *Eig. seien eure Tröstungen. 3 Ertraget mich, und ich will reden, und nachdem ich geredet habe, magst du spotten. 4 Richtet sich meine Klage an einen Menschen? Oder warum sollte ich nicht ungeduldig sein? 5 Wendet euch zu mir und entsetzet euch, und leget die Hand auf den Mund! 6 Ja, wenn ich daran denke, so bin ich bestürzt, und Schauder erfaßt mein Fleisch.

7 Warum leben die Gesetzlosen, werden alt, nehmen gar an Macht zu? 8 Ihr Same steht fest vor ihnen, mit ihnen, und ihre Sprößlinge vor ihren Augen. 9 Ihre Häuser haben Frieden, ohne Furcht, und Gottes Rute ist nicht über ihnen. 10 Sein Stier belegt und befruchtet sicher, seine Kuh kalbt und wirft nicht fehl. 11 Ihre Buben schicken sie aus gleich einer Herde, und ihre Knaben hüpfen umher. 12 Sie *d. h. die Gesetzlosen erheben die Stimme bei Tamburin und Laute und sind fröhlich beim Klange der Schalmei. 13 In Wohlfahrt verbringen sie ihre Tage, und in einem Augenblick sinken sie in den Scheol hinab. 14 Und doch sprechen sie zu Gott: *El Weiche von uns! und nach der Erkenntnis deiner Wege verlangen wir nicht. 15 Was ist der Allmächtige, daß wir ihm dienen sollten, und was nützt es uns, daß wir ihn angehen? - 16 Siehe, ihre Wohlfahrt steht nicht in ihrer Hand. Der Rat der Gesetzlosen sei *O. ist ferne von mir!

17 Wie oft geschieht es, daß die Leuchte der Gesetzlosen erlischt und ihr Verderben über sie kommt, daß er ihnen Schlingen zuteilt in seinem Zorn, 18 daß sie wie Stroh werden vor dem Winde, und wie Spreu, die der Sturmwind entführt? 19 Gott spart, saget ihr, sein Unheil *das Unheil des Gesetzlosen, d. h. die Strafe dafür auf für seine *d. h. des Gesetzlosen Kinder. -Er vergelte ihm, daß er es fühle! 20 Seine Augen sollen sein Verderben sehen, und von dem Grimme des Allmächtigen trinke er! 21 Denn was liegt ihm an seinem Hause nach ihm, wenn die Zahl seiner Monde durchschnitten ist? - 22 Kann man Gott *El Erkenntnis lehren, da er es ja ist, der die Hohen richtet? 23 Dieser stirbt in seiner Vollkraft, ganz wohlgemut und sorglos. 24 Seine Gefäße sind voll Milch, und das Mark seiner Gebeine ist getränkt. 25 Und jener stirbt mit bitterer Seele und hat des Guten nicht genossen. 26 Zusammen liegen sie im Staube, und Gewürm bedeckt sie.

27 Siehe, ich kenne eure Gedanken, und die Anschläge, womit ihr mir Gewalt antut. 28 Denn ihr saget: Wo ist das Haus des Edlen, *Im Sinne von "Tyrann", wie Kap. 12,21 und wo das Wohngezelt der Gesetzlosen? 29 Habt ihr nicht befragt, die des Weges vorüberziehen? und erkennet ihr ihre Merkmale nicht: *O. und ihre (d. h. der Wanderer) merkwürdigen Berichte könnet ihr doch nicht verkennen30 daß der Böse verschont wird am Tage des Verderbens, daß am Tage der Zornesfluten *O. Zornausbrüche sie weggeleitet werden? 31 Wer wird ihm ins Angesicht seinen Weg kundtun? Und hat er gehandelt, wer wird es ihm vergelten? 32 Und er wird zu den Gräbern hingebracht, und auf dem Grabhügel wacht er. 33 Süß sind ihm die Schollen des Tales. Und hinter ihm her ziehen alle Menschen, und vor ihm her gingen sie *O. gehen sie (vom Leichenzuge verstanden) ohne Zahl. - 34 Wie tröstet ihr mich nun mit Dunst? und von euren Antworten bleibt nur Treulosigkeit übrig.