1 Ja minulle tuli tämä Herran sana: 2 Hes. 16:8"Mene ja julista Jerusalemin kuullen ja sano: Näin sanoo Herra:
Minä muistan sinun nuoruutesi armauden,
morsiusaikasi rakkauden,
kuinka sinä seurasit minua erämaassa,
maassa, jossa ei kylvöä tehdä.
3 Jaak. 1:18Herralle pyhitetty oli Israel,
hänen satonsa esikoinen.
Kaikki, jotka sitä söivät,
joutuivat syynalaisiksi;
onnettomuus kohtasi heitä,
sanoo Herra.
4 Kuulkaa Herran sana, Jaakobin heimo
ja kaikki Israelin heimon sukukunnat.
5 2. Kun. 17:15; Miika 6:3; Room. 1:21Näin sanoo Herra:
Mitä vääryyttä teidän isänne minusta löysivät,
koska he erkanivat kauas minusta
ja lähtivät seuraamaan turhia jumalia
ja turhanpäiväisiksi tulivat.
6 5. Moos. 8:15He eivät kysyneet: 'Missä on Herra,
joka toi meidät pois Egyptin maasta,
joka johdatti meitä erämaassa,
arojen ja kuilujen maassa,
kuivuuden ja synkeyden maassa,
maassa, jossa ei kukaan kulje
eikä yksikään ihminen asu?'
7 Jer. 16:18Minä toin teidät hedelmätarhojen maahan
syömään sen hedelmää ja hyvyyttä,
mutta sinne tultuanne te saastutitte minun maani
ja teitte minun perintöosani kauhistukseksi.
8 1. Sam. 2:12; 1. Sam. 12:21Papit eivät kysyneet: 'Missä on Herra?'
Lainkäyttäjät eivät minua tunteneet,
ja paimenet luopuivat minusta;
profeetat ennustivat Baalin nimessä
ja seurasivat niitä, joista ei apua ole.
9 Sentähden minä vielä käyn oikeutta
teidän kanssanne, sanoo Herra,
ja teidän lastenne lasten kanssa minä käyn oikeutta.
10 Menkää kittiläisten saarille katsomaan
ja lähettäkää Keedariin panemaan tarkoin merkille
ja katsomaan, onko senkaltaista tapahtunut.
11 Ps. 106:20Onko mikään pakanakansa vaihtanut jumalia,
vaikka ne eivät olekaan jumalia?
Mutta minun kansani on vaihtanut kunniansa
siihen, josta ei apua ole.
12 5. Moos. 32:1; Jes. 1:2Hämmästykää tästä, te taivaat,
kauhistukaa, peräti tyrmistykää, sanoo Herra.
13 Ps. 36:10; Jer. 17:13; Joh. 4:13Sillä minun kansani on tehnyt
kaksinkertaisen synnin:
minut, elävän veden lähteen, he ovat hyljänneet,
ja ovat hakanneet itselleen vesisäiliöitä,
särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä.
14 Onko Israel ostettu orja tai kotona syntynyt?
Minkätähden hän on joutunut saaliiksi?
15 Jes. 5:29; Jer. 4:7Häntä vastaan kiljuivat nuoret leijonat,
antoivat äänensä kuulua;
ne tekivät hänen maansa autioksi,
hänen kaupunkinsa hävitettiin asujattomiksi.
16 Jes. 19:13Myöskin noofilaiset ja tahpanheelaiset
pitivät sinun päälakeasi laitumenansa.
17 Jer. 4:18Eikö tee tätä sinulle se,
että sinä hylkäät Herran, sinun Jumalasi,
silloin kun hän tahtoo sinua tiellä kuljettaa?
18 Jes. 31:1Ja nyt, mitä menemistä sinulla on Egyptiin
juomaan Siihorin vettä?
Ja mitä menemistä sinulla on Assuriin
juomaan Eufrat-virran vettä?
19 Jes. 3:9; Hoos. 5:5Sinun pahuutesi tuottaa sinulle kurituksen,
ja luopumuksesi saattaa sinut rangaistukseen;
niin tiedä ja näe, kuinka onnetonta ja katkeraa se on,
että sinä hylkäät Herran, sinun Jumalasi,
etkä minua pelkää, sanoo Herra, Herra Sebaot.
20 Jes. 57:5; Jer. 3:6Sillä jo ammoisista ajoista
sinä olet särkenyt ikeesi,
katkaissut siteesi ja sanonut:
'En tahdo palvella'.
Sillä kaikilla korkeilla kukkuloilla
ja kaikkien viheriäin puitten alla
sinä porttona viruit.
21 2. Moos. 15:17; Ps. 44:3; Ps. 80:9; Jes. 5:1; Matt. 21:33; Mark. 12:1; Luuk. 20:9Minä olin istuttanut sinut
jaloksi viiniköynnökseksi,
puhtaimmasta siemenestä;
kuinka olet muuttunut minulle
vieraan viinipuun villiköynnöksiksi?
22 Vaikka pesisit itsesi saippualla
ja käyttäisit paljon lipeätä,
saastaiseksi jää sittenkin sinun syntisi minun edessäni,
sanoo Herra, Herra.
23 Kuinka saatat sanoa:
'En ole saastuttanut itseäni,
en ole baaleja seurannut'!
Katso menoasi laaksossa,
huomaa, mitä olet tehnyt,
sinä nopea, nuori naaraskameli,
joka juokset sinne ja tänne;
24 sinä villiaasi,
erämaahan tottunut,
joka himossasi ilmaa ahmit!
Kuka hillitsee sen kiiman?
Joka sitä etsii, sen ei tarvitse väsyttää itseään;
sen löytää, kun tulee sen kuukausi.
25 Jer. 18:11Varo, ettet juokse jalkaasi anturattomaksi
ja kurkkuasi janoiseksi.
Mutta sinä sanot: 'Se on turhaa! Ei!
Sillä minä rakastan vieraita
ja niitä minä seuraan.'
26 Niinkuin teosta tavattu varas on häpeissänsä,
niin joutuu Israelin heimo häpeään,
se ja sen kuninkaat, ruhtinaat, papit ja profeetat,
27 Jer. 32:33he, jotka sanovat puulle: 'Sinä olet minun isäni'
ja kivelle: 'Sinä olet minut synnyttänyt'.
Sillä he ovat kääntäneet minulle selkänsä
eivätkä kasvojansa;
mutta onnettomuutensa aikana he sanovat:
'Nouse ja pelasta meidät'.
28 5. Moos. 32:37; Tuom. 10:14; Jer. 11:13Mutta missä ovat sinun jumalasi,
jotka olet itsellesi tehnyt?
Nouskoot ne, jos voivat pelastaa sinut
onnettomuutesi aikana.
Sillä yhtä monta, kuin sinulla on kaupunkeja,
on sinulla jumalia, Juuda.
29 Miksi riitelette minua vastaan?
Olettehan te kaikki luopuneet minusta,
sanoo Herra.
30 1. Kun. 19:10; Jes. 1:5; Jer. 5:3; Jer. 17:23; Matt. 23:34Turhaan minä olen lyönyt teidän lapsianne;
he eivät ole ottaneet kuritusta varteen.
Teidän miekkanne on syönyt teidän profeettojanne,
niinkuin hävittävä leijona.
31 Voi sukukuntaa — teitä!
Katsokaa Herran sanaa: olenko
minä ollut Israelille erämaa, pimeyden maa?
Miksi sanoo minun kansani:
'Me juoksemme valtoimina,
emme tule enää sinun tykösi'.
32 Jer. 3:21Unhottaako neitsyt koristeensa,
morsian koruvyönsä?
Mutta minun kansani on unhottanut minut
epälukuisina päivinä.
33 Kuinka ovelasti sinä kuljet lempeä etsiessäsi!
Niinpä oletkin perehtynyt pahuuden teihin.
34 Vaatteesi liepeetkin
ovat köyhien, viatonten veressä.
Et tavannut heitä murtautumasta sisälle,
mutta yhtäkaikki —!
35 Ja kuitenkin sinä sanot: 'Minä olen syytön;
hänen vihansa on kaiketi kääntynyt minusta pois'.
Katso, minä käyn oikeutta sinun kanssasi,
koska sinä sanot: 'En ole syntiä tehnyt'.
36 2. Aik. 28:20; Jes. 30:3Kuinka niin kovin kiiruhdat vaihtamaan tiesi!
Egyptistäkin olet saava häpeän,
niinkuin olet häpeän saanut Assurista.
37 2. Sam. 13:19Senkin tyköä olet lähtevä kädet pääsi päällä,
sillä Herra on hyljännyt ne, joihin sinä luotat,
ja heistä ei sinulle menestystä tule."
1 Kaj aperis al mi la vorto de la Eternulo, dirante: 2 Iru kaj prediku al la oreloj de Jerusalem, dirante: Tiele diras la Eternulo: Mi memoras la piecon de via juneco, la amon de via fianĉineco, kiam vi sekvis Min en la dezerto, en lando ne prisemita. 3 Izrael tiam estis sanktaĵo de la Eternulo, Lia unua frukto; ĉiuj, kiuj manĝis ĝin, estis kondamnitaj, malbono venis sur ilin, diras la Eternulo.
4 Aŭskultu la vorton de la Eternulo, ho domo de Jakob kaj ĉiuj familioj de la domo de Izrael. 5 Tiele diras la Eternulo: Kian maljustaĵon viaj patroj trovis en Mi, ke ili malproksimiĝis de Mi kaj sekvis vantaĵon kaj mem vantiĝis? 6 Kaj ili ne diris: Kie estas la Eternulo, kiu elkondukis nin el la Egipta lando, kiu kondukis nin tra dezerto, tra lando de stepoj kaj kavoj, tra lando seka kaj malluma, tra lando, kiun neniu trapasis kaj kie neniu loĝis? 7 Kaj Mi venigis vin en landon fruktodonan, por ke vi manĝu ĝiajn fruktojn kaj bonaĵojn; sed vi venis kaj malpurigis Mian landon, kaj Mian heredaĵon vi faris abomenindaĵo. 8 La pastroj ne diris: Kie estas la Eternulo? la leĝokompetentuloj ne atentis Min, la paŝtistoj perfidis Min, la profetoj profetis per Baal kaj sekvis idolojn. 9 Pro tio Mi ankoraŭ procesos kun vi, diras la Eternulo, kaj kun la filoj de viaj filoj Mi procesos. 10 Ĉar iru sur la insulojn de la Kitidoj kaj rigardu, sendu al la Kedaridoj kaj esploru bone kaj rigardu, ĉu tie estas farita io simila. 11 Ĉu ia popolo ŝanĝis siajn diojn, kvankam ili ne estas dioj? sed Mia popolo ŝanĝis sian gloron je idoloj. 12 Miregu pri tio, ho ĉielo, sentu teruron kaj forte konsterniĝu, diras la Eternulo. 13 Ĉar du malbonagojn faris Mia popolo: Min ili forlasis, la fonton de viva akvo, por elhaki al si putojn, truhavajn putojn, kiuj ne povas teni akvon. 14 Ĉu Izrael estas sklavo, aŭ ĉu li estas infano de la domo? kial li fariĝis rabitaĵo? 15 Kontraŭ li blekegis leonidoj, forte kriis, kaj ili faris lian landon dezerto; liaj urboj estas bruligitaj, kaj neniu loĝas en ili. 16 Eĉ la filoj de Nof kaj de Taĥpanĥes frakasis vian verton. 17 Vi jam mem tion faris al vi, ĉar vi forlasis la Eternulon, vian Dion, en la tempo, kiam Li gvidis vin sur la vojo. 18 Kaj nun por kio vi bezonas la vojon al Egiptujo? ĉu por trinki la akvon de Nilo? Kaj por kio vi bezonas la vojon al Asirio? ĉu por trinki la akvon de Eŭfrato? 19 Via malboneco vin punos, kaj viaj malbonagoj faros al vi riproĉojn, por ke vi sciu kaj vidu, kiel malbone kaj maldolĉe estas, ke vi forlasis la Eternulon, vian Dion, kaj ne timas Min, diras la Sinjoro, la Eternulo Cebaot. 20 Ĉar antaŭ longe vi rompis vian jugon kaj disŝiris viajn ŝnurojn, kaj vi diris: Mi ne plu malbonagos; tamen sur ĉiu alta loko kaj sub ĉiu verda arbo vi kuŝigis vin kiel malĉastistino. 21 Mi plantis vin kiel bonegan vinberbranĉon, portontan plej ĝustajn fruktojn; kiel do vi ŝanĝiĝis ĉe Mi je vinberbranĉo sovaĝa? 22 Se vi eĉ lavus vin per natro kaj uzus por vi multe da sapo, via malvirto tamen restos makula antaŭ Mi, diras la Sinjoro, la Eternulo. 23 Kiel vi povas diri: Mi ne malpurigis min, mi ne sekvis Baalojn? rigardu vian agadon en la valo, pripensu, kion vi faris, juna kamelino rapidpieda, petolanta sur sia vojo. 24 Kiu povas reteni sovaĝan azeninon, alkutimiĝintan al la dezerto, kiam ĝi sopiregas de sia volupta celado? ĉiuj, kiuj ĝin serĉas, ne bezonas laciĝi, en la sama stato ili ĝin trovos. 25 Detenu viajn piedojn de nudeco kaj vian gorĝon de soifo. Sed vi diras: Ne, mi ne volas, ĉar mi amas fremdulojn kaj mi sekvos ilin. 26 Kiel ŝtelinto hontas, kiam oni lin trovas, tiel estas hontigita la domo de Izrael, ili, iliaj reĝoj, iliaj princoj, iliaj pastroj, kaj iliaj profetoj, 27 kiuj diras al ligno: Vi estas mia patro; kaj al ŝtono: Vi min naskis. Ili turnis al Mi la nukon, ne la vizaĝon; sed en la tempo de sia malfeliĉo ili diras: Leviĝu, kaj savu nin. 28 Kie do estas viaj dioj, kiujn vi faris al vi? ili leviĝu, se ili povas vin savi en la tempo de via malfeliĉo; ĉar kiom da urboj, tiom da dioj vi havas, ho Jehuda.
29 Kial vi volas disputi kun Mi? vi ĉiuj defalis de Mi, diras la Eternulo. 30 Vane Mi frapis viajn infanojn, ili ne akceptis la moralinstruon; via glavo ekstermis viajn profetojn, kiel furioza leono. 31 Ho generacio, atentu la vorton de la Eternulo! Ĉu Mi estis por Izrael dezerto aŭ lando malluma? Kial do Mia popolo diras: Ni mem estas sinjoroj, ni ne plu iros al Vi? 32 Ĉu virgulino forgesas sian ornamon, aŭ fianĉino sian ĉirkaŭligon? sed Mia popolo Min forgesis jam de tempo nekalkulebla. 33 Kiel vi beligas vian vojon, por serĉi amon! al agoj malbonaj vi ja alkutimiĝis. 34 Eĉ sur viaj baskoj oni trovas sangon de malriĉuloj, senkulpuloj; ne en foskavoj Mi tion trovis, sed sur ĉiuj tiuj lokoj. 35 Vi diras: Mi estas senkulpa, Lia kolero deturnu sin de mi. Sed Mi postulos juĝon inter ni pro tio, ke vi diras: Mi ne pekis. 36 Kiel malestiminda vi fariĝis, ŝanĝante vian vojon! De Egiptujo vi estos tiel same hontigita, kiel vi estas hontigita de Asirio. 37 Ankaŭ el tie vi eliros kun la manoj sur la kapo, ĉar la Eternulo forpuŝis viajn esperojn kaj vi ne sukcesos kun ili.