1 Job vastasi ja sanoi:
2 "Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani
ja suokaa minulle se lohdutus!
3 Sananl. 18:13Kärsikää minua, että saan puhua.
Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
4 Ihmisiäkö vastaan minä valitan?
Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
5 Kääntykää minuun, niin tyrmistytte
ja panette kätenne suullenne.
6 Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun,
ja vavistus valtaa ruumiini:
7 Ps. 73:3; Jer. 12:1; Hab. 1:13; Mal. 3:14Miksi jumalattomat saavat elää,
vanheta, jopa voimassa vahvistua?
8 Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään,
heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
9 Heidän kotinsa ovat rauhassa,
kauhuista kaukana;
ei satu heihin Jumalan vitsa.
10 Hänen sonninsa polkee eikä turhaan,
hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
11 Ps. 17:14Poikansa he laskevat ulos
niinkuin lammaslauman,
heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
12 He virittävät laulujaan
vaskirummun ja kanteleen kaikuessa
ja iloitsevat huilun soidessa.
13 Job 24:24He viettävät päivänsä onnessa,
mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan.
14 Job 22:17Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle:
'Mene pois meidän luotamme,
sinun teistäsi emme tahdo tietää.
15 2. Moos. 5:2; Mal. 3:14Mikä on Kaikkivaltias,
että häntä palvelisimme?
Ja mitä hyötyä meillä on siitä,
että häntä rukoilemme?'
16 Job 22:18Katso, heidän onnensa ei ole
heidän omassa kädessänsä.
Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
17 Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu
ja heidät yllättää heidän turmionsa?
Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
18 Ps. 1:4; Ps. 35:5; Jes. 29:5; Hoos. 13:3Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet,
niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
19 2. Moos. 20:5Jumala muka säästää hänen lapsilleen
hänen onnettomuutensa.
Kostakoon hän hänelle itselleen,
niin että hän sen tuntee.
20 Ps. 75:9; Jer. 25:15Nähköön hän perikatonsa omin silmin,
juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
21 Sillä mitä hän välittää perheestänsä,
jälkeensä jäävistä,
kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
22 Jes. 40:13; Room. 11:34; 1. Kor. 2:16Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle,
hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
23 Toinen kuolee täydessä onnessansa,
kaikessa rauhassa ja levossa;
24 hänen astiansa ovat maitoa täynnä,
ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
25 Toinen kuolee katkeralla mielellä,
saamatta onnea maistaa.
26 Saarn. 9:2Yhdessä he panevat maata multaan,
ja madot peittävät heidät.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne
ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
28 Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo,
missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
29 niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta?
Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
30 että paha säästetään onnettomuuden päivältä,
vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
31 Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja
hänen vaelluksestaan,
kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
32 Hänet saatetaan kalmistoon,
ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
33 Kepeät ovat hänelle laakson turpeet.
Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä,
niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
34 Job 16:2Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta?
Entä vastauksenne —
niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."
1 Job vastasi ja sanoi:
2 "Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani
ja suokaa minulle se lohdutus!
3 Sananl. 18:13Kärsikää minua, että saan puhua.
Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
4 Ihmisiäkö vastaan minä valitan?
Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
5 Kääntykää minuun, niin tyrmistytte
ja panette kätenne suullenne.
6 Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun,
ja vavistus valtaa ruumiini:
7 Ps. 73:3; Jer. 12:1; Hab. 1:13; Mal. 3:14Miksi jumalattomat saavat elää,
vanheta, jopa voimassa vahvistua?
8 Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään,
heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
9 Heidän kotinsa ovat rauhassa,
kauhuista kaukana;
ei satu heihin Jumalan vitsa.
10 Hänen sonninsa polkee eikä turhaan,
hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
11 Ps. 17:14Poikansa he laskevat ulos
niinkuin lammaslauman,
heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
12 He virittävät laulujaan
vaskirummun ja kanteleen kaikuessa
ja iloitsevat huilun soidessa.
13 Job 24:24He viettävät päivänsä onnessa,
mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan.
14 Job 22:17Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle:
'Mene pois meidän luotamme,
sinun teistäsi emme tahdo tietää.
15 2. Moos. 5:2; Mal. 3:14Mikä on Kaikkivaltias,
että häntä palvelisimme?
Ja mitä hyötyä meillä on siitä,
että häntä rukoilemme?'
16 Job 22:18Katso, heidän onnensa ei ole
heidän omassa kädessänsä.
Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
17 Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu
ja heidät yllättää heidän turmionsa?
Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
18 Ps. 1:4; Ps. 35:5; Jes. 29:5; Hoos. 13:3Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet,
niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
19 2. Moos. 20:5Jumala muka säästää hänen lapsilleen
hänen onnettomuutensa.
Kostakoon hän hänelle itselleen,
niin että hän sen tuntee.
20 Ps. 75:9; Jer. 25:15Nähköön hän perikatonsa omin silmin,
juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
21 Sillä mitä hän välittää perheestänsä,
jälkeensä jäävistä,
kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
22 Jes. 40:13; Room. 11:34; 1. Kor. 2:16Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle,
hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
23 Toinen kuolee täydessä onnessansa,
kaikessa rauhassa ja levossa;
24 hänen astiansa ovat maitoa täynnä,
ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
25 Toinen kuolee katkeralla mielellä,
saamatta onnea maistaa.
26 Saarn. 9:2Yhdessä he panevat maata multaan,
ja madot peittävät heidät.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne
ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
28 Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo,
missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
29 niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta?
Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
30 että paha säästetään onnettomuuden päivältä,
vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
31 Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja
hänen vaelluksestaan,
kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
32 Hänet saatetaan kalmistoon,
ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
33 Kepeät ovat hänelle laakson turpeet.
Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä,
niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
34 Job 16:2Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta?
Entä vastauksenne —
niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."