1 Aasafin mietevirsi.
Kuuntele, kansani, minun opetustani,
kallistakaa korvanne minun suuni sanoille.
2 Ps. 49:5; Matt. 13:35Minä avaan suuni mietelmiin,
tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia.
3 Ps. 44:2Mitä olemme kuulleet,
minkä olemme saaneet tietää
ja mitä isämme ovat meille kertoneet,
4 sitä me emme heidän lapsiltansa salaa,
vaan me kerromme tulevalle polvelle
Herran ylistettävistä teoista,
hänen voimastansa ja ihmeistänsä, jotka hän on tehnyt.
5 2. Moos. 20:1; 5. Moos. 4:9; 5. Moos. 6:6; Hes. 20:10Hän asetti todistuksen Jaakobiin,
hän sääti Israeliin lain
ja käski meidän isiemme julistaa ne lapsillensa,
6 että jälkipolvi saisi ne tietää,
saisivat tietää vastedes syntyvät lapset,
ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsillensa.
7 Niin nämä panisivat uskalluksensa Jumalaan
eivätkä unhottaisi Jumalan tekoja,
vaan ottaisivat hänen käskyistänsä vaarin.
8 2. Moos. 32:9; 2. Moos. 33:3,5; 2. Moos. 34:9; 5. Moos. 31:27; 5. Moos. 32:5; Ps. 95:7Ja niin ei heistä tulisi, niinkuin heidän isistänsä,
kapinoitseva ja niskoitteleva polvi,
sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana
ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle.
9 Efraimin lapset, asestetut jousimiehet,
kääntyivät pakoon taistelun päivänä.
10 Hes. 20:13Eivät he pitäneet Jumalan liittoa,
eivät tahtoneet vaeltaa hänen lakinsa mukaan,
11 vaan he unhottivat hänen suuret tekonsa
ja hänen ihmeensä, jotka hän heille näytti.
12 Heidän isiensä nähden hän ihmeitä teki
Egyptin maassa, Sooanin kedolla.
13 2. Moos. 14:21Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi,
hän seisotti vedet roukkioksi.
14 2. Moos. 13:21; Ps. 105:39Hän johdatti heitä päivän aikaan pilvellä
ja tulen valolla kaiket yöt.
15 2. Moos. 17:6; 4. Moos. 20:10Hän halkoi kalliot erämaassa
ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä.
16 Hän juoksutti puroja kalliosta
ja vuodatti virtanaan vettä.
17 Yhä he kuitenkin tekivät syntiä häntä vastaan
ja olivat uppiniskaisia Korkeimmalle erämaassa.
18 2. Moos. 16:2; 4. Moos. 11:4; Ps. 106:14He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä,
vaatien ruokaa himonsa tyydyttämiseksi.
19 Ja he puhuivat Jumalaa vastaan sanoen:
"Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa?
20 Katso, hän kyllä kallioon iski,
ja vedet vuotivat ja purot tulvivat;
mutta voiko hän antaa myös leipää
tai hankkia kansallensa lihaa?"
21 4. Moos. 11:1Sentähden Herra, kun hän sen kuuli, julmistui;
ja tuli syttyi Jaakobissa,
ja Israelia vastaan nousi viha,
22 koska he eivät uskoneet Jumalaan
eivätkä luottaneet hänen apuunsa.
23 Hän käski pilviä korkeudessa
ja avasi taivaan ovet;
24 hän satoi heille ruuaksi mannaa,
hän antoi heille taivaan viljaa.
25 2. Moos. 16:4; 4. Moos. 11:7; Joh. 6:31; 1. Kor. 10:3Ihmiset söivät enkelien leipää;
hän lähetti heille evästä yllin kyllin.
26 4. Moos. 11:31Hän nosti taivaalle itätuulen
ja ajoi voimallaan esiin etelätuulen;
27 hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua,
siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa;
28 hän pudotti ne leirinsä keskeen,
yltympäri asuntonsa.
29 Niin he söivät ja tulivat kylläisiksi;
mitä he olivat himoinneet, sitä hän salli heidän saada.
30 Eivät olleet he vielä himoansa tyydyttäneet,
ja ruoka oli vielä heidän suussaan,
31 kun heitä vastaan jo nousi Jumalan viha:
hän tappoi heidän voimakkaimpansa
ja kaatoi maahan Israelin nuoret miehet.
32 4. Moos. 14:1Mutta sittenkin he yhä vielä tekivät syntiä
eivätkä uskoneet hänen ihmeitänsä.
33 Ps. 90:9Sentähden hän lopetti heidän päivänsä
niinkuin tuulahduksen,
antoi heidän vuottensa päättyä äkilliseen perikatoon.
34 Kun hän surmasi heitä, kysyivät he häntä,
kääntyivät ja etsivät Jumalaa.
35 He muistivat, että Jumala oli heidän kallionsa,
ja että Jumala, Korkein, oli heidän lunastajansa.
36 Jes. 29:13; Jer. 12:2Mutta he pettivät häntä suullaan
ja valhettelivat hänelle kielellänsä;
37 sillä heidän sydämensä
ei ollut vakaa häntä kohtaan,
eivätkä he olleet uskolliset hänen liitossansa.
38 2. Moos. 34:6; Ps. 86:5,15; Ps. 145:8; Joel 2:13Mutta hän on laupias,
antaa anteeksi rikkomukset eikä tahdo hukuttaa.
Sentähden hän usein kääntyi vihastansa
eikä antanut kaiken kiivautensa nousta.
39 Job 7:7; Job 14:1,19; Ps. 103:13Sillä hän muisti, että he ovat liha,
tuulahdus, joka menee eikä enää palaja.
40 Kuinka usein he niskoittelivat
häntä vastaan korvessa
ja murehduttivat hänen mielensä erämaassa!
41 Ja yhä edelleen he kiusasivat Jumalaa
ja vihoittivat Israelin Pyhän.
42 He eivät muistaneet hänen kättänsä,
eivät sitä päivää, jona hän päästi heidät ahdistajasta,
43 jona hän teki tunnustekonsa Egyptissä
ja ihmeensä Sooanin kedolla,
44 2. Moos. 7:19muutti heidän virtansa vereksi,
niin etteivät he voineet vesiojistaan juoda;
45 2. Moos. 8:2lähetti heidän sekaansa paarmoja,
jotka heitä söivät,
ja sammakoita, jotka tuottivat heille häviötä;
46 2. Moos. 10:4antoi heidän satonsa tuhosirkoille
ja heinäsirkoille heidän vaivannäkönsä;
47 2. Moos. 9:18hävitti rakeilla heidän
viiniköynnöksensä
ja raekivillä heidän metsäviikunapuunsa;
48 antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille
ja heidän laumansa salamoille.
49 2. Moos. 9:3Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun,
kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen,
parven pahoja enkeleitä.
50 Hän raivasi tien vihallensa,
ei säästänyt heidän sielujansa kuolemasta,
vaan antoi heidän henkensä ruton valtaan.
51 2. Moos. 11:5; 2. Moos. 12:29; Ps. 105:36Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä,
miehuuden ensimmäiset Haamin majoista.
52 2. Moos. 12:31; Ps. 77:21Mutta kansansa hän pani liikkeelle kuin lampaat
ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa.
53 2. Moos. 14:19Hän johti heitä turvallisesti,
heidän ei tarvinnut peljätä;
mutta heidän vihollisensa peitti meri.
54 2. Moos. 15:13,17Ja hän vei heidät pyhälle alueellensa,
vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.
55 Joos. 1:1; Ps. 44:3; Ps. 105:44Hän karkoitti pakanat pois heidän tieltänsä,
jakoi ne heille arvalla perintöosaksi
ja antoi Israelin sukukuntain asua niiden majoissa.
56 Tuom. 2:8Mutta niskoittelullaan
he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta,
eivätkä ottaneet hänen todistuksistansa vaaria,
57 Hoos. 7:16vaan luopuivat pois
ja olivat uskottomia isiensä lailla,
kävivät kelvottomiksi kuin veltto jousi.
58 5. Moos. 32:16,21He vihoittivat hänet uhrikukkuloillansa
ja herättivät hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla.
59 Jumala kuuli sen ja julmistui,
ja hän hylkäsi Israelin peräti.
60 Joos. 18:1; 1. Sam. 4:11; Jer. 7:12Hän hylkäsi asumuksensa Siilossa,
majan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle.
61 Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen
ja kunniansa vihollisten käsiin.
62 Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle
ja julmistui perintöosaansa.
63 Heidän nuorukaisensa kulutti tuli,
ja heidän neitsyensä jäivät häälauluja vaille.
64 Heidän pappinsa kaatuivat miekkaan,
eivätkä heidän leskensä voineet itkuja itkeä.
65 Silloin Herra heräsi niinkuin nukkuja,
niinkuin viinin voittama sankari.
66 Hän löi vihollisensa pakoon,
tuotti heille ikuisen häpeän.
67 Hän hylkäsi myös Joosefin majan
eikä valinnut Efraimin sukukuntaa,
68 2. Aik. 6:6; Ps. 48:3; Ps. 132:13vaan valitsi Juudan sukukunnan,
Siionin vuoren, jota hän rakastaa.
69 Ja hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien tasalle,
rakensi sen kuin maan,
jonka hän on perustanut ikiajoiksi.
70 1. Sam. 16:11Hän valitsi Daavidin, palvelijansa,
ja otti hänet lammastarhoista.
71 2. Sam. 7:8Hän toi hänet imettäväisten lammasten jäljestä
kaitsemaan kansaansa, Jaakobia,
ja Israelia, perintöosaansa.
72 Ja Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin
ja johti heitä taitavalla kädellä.
1 Aasafin mietevirsi.
Kuuntele, kansani, minun opetustani,
kallistakaa korvanne minun suuni sanoille.
2 Ps. 49:5; Matt. 13:35Minä avaan suuni mietelmiin,
tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia.
3 Ps. 44:2Mitä olemme kuulleet,
minkä olemme saaneet tietää
ja mitä isämme ovat meille kertoneet,
4 sitä me emme heidän lapsiltansa salaa,
vaan me kerromme tulevalle polvelle
Herran ylistettävistä teoista,
hänen voimastansa ja ihmeistänsä, jotka hän on tehnyt.
5 2. Moos. 20:1; 5. Moos. 4:9; 5. Moos. 6:6; Hes. 20:10Hän asetti todistuksen Jaakobiin,
hän sääti Israeliin lain
ja käski meidän isiemme julistaa ne lapsillensa,
6 että jälkipolvi saisi ne tietää,
saisivat tietää vastedes syntyvät lapset,
ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsillensa.
7 Niin nämä panisivat uskalluksensa Jumalaan
eivätkä unhottaisi Jumalan tekoja,
vaan ottaisivat hänen käskyistänsä vaarin.
8 2. Moos. 32:9; 2. Moos. 33:3,5; 2. Moos. 34:9; 5. Moos. 31:27; 5. Moos. 32:5; Ps. 95:7Ja niin ei heistä tulisi, niinkuin heidän isistänsä,
kapinoitseva ja niskoitteleva polvi,
sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana
ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle.
9 Efraimin lapset, asestetut jousimiehet,
kääntyivät pakoon taistelun päivänä.
10 Hes. 20:13Eivät he pitäneet Jumalan liittoa,
eivät tahtoneet vaeltaa hänen lakinsa mukaan,
11 vaan he unhottivat hänen suuret tekonsa
ja hänen ihmeensä, jotka hän heille näytti.
12 Heidän isiensä nähden hän ihmeitä teki
Egyptin maassa, Sooanin kedolla.
13 2. Moos. 14:21Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi,
hän seisotti vedet roukkioksi.
14 2. Moos. 13:21; Ps. 105:39Hän johdatti heitä päivän aikaan pilvellä
ja tulen valolla kaiket yöt.
15 2. Moos. 17:6; 4. Moos. 20:10Hän halkoi kalliot erämaassa
ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä.
16 Hän juoksutti puroja kalliosta
ja vuodatti virtanaan vettä.
17 Yhä he kuitenkin tekivät syntiä häntä vastaan
ja olivat uppiniskaisia Korkeimmalle erämaassa.
18 2. Moos. 16:2; 4. Moos. 11:4; Ps. 106:14He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä,
vaatien ruokaa himonsa tyydyttämiseksi.
19 Ja he puhuivat Jumalaa vastaan sanoen:
"Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa?
20 Katso, hän kyllä kallioon iski,
ja vedet vuotivat ja purot tulvivat;
mutta voiko hän antaa myös leipää
tai hankkia kansallensa lihaa?"
21 4. Moos. 11:1Sentähden Herra, kun hän sen kuuli, julmistui;
ja tuli syttyi Jaakobissa,
ja Israelia vastaan nousi viha,
22 koska he eivät uskoneet Jumalaan
eivätkä luottaneet hänen apuunsa.
23 Hän käski pilviä korkeudessa
ja avasi taivaan ovet;
24 hän satoi heille ruuaksi mannaa,
hän antoi heille taivaan viljaa.
25 2. Moos. 16:4; 4. Moos. 11:7; Joh. 6:31; 1. Kor. 10:3Ihmiset söivät enkelien leipää;
hän lähetti heille evästä yllin kyllin.
26 4. Moos. 11:31Hän nosti taivaalle itätuulen
ja ajoi voimallaan esiin etelätuulen;
27 hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua,
siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa;
28 hän pudotti ne leirinsä keskeen,
yltympäri asuntonsa.
29 Niin he söivät ja tulivat kylläisiksi;
mitä he olivat himoinneet, sitä hän salli heidän saada.
30 Eivät olleet he vielä himoansa tyydyttäneet,
ja ruoka oli vielä heidän suussaan,
31 kun heitä vastaan jo nousi Jumalan viha:
hän tappoi heidän voimakkaimpansa
ja kaatoi maahan Israelin nuoret miehet.
32 4. Moos. 14:1Mutta sittenkin he yhä vielä tekivät syntiä
eivätkä uskoneet hänen ihmeitänsä.
33 Ps. 90:9Sentähden hän lopetti heidän päivänsä
niinkuin tuulahduksen,
antoi heidän vuottensa päättyä äkilliseen perikatoon.
34 Kun hän surmasi heitä, kysyivät he häntä,
kääntyivät ja etsivät Jumalaa.
35 He muistivat, että Jumala oli heidän kallionsa,
ja että Jumala, Korkein, oli heidän lunastajansa.
36 Jes. 29:13; Jer. 12:2Mutta he pettivät häntä suullaan
ja valhettelivat hänelle kielellänsä;
37 sillä heidän sydämensä
ei ollut vakaa häntä kohtaan,
eivätkä he olleet uskolliset hänen liitossansa.
38 2. Moos. 34:6; Ps. 86:5,15; Ps. 145:8; Joel 2:13Mutta hän on laupias,
antaa anteeksi rikkomukset eikä tahdo hukuttaa.
Sentähden hän usein kääntyi vihastansa
eikä antanut kaiken kiivautensa nousta.
39 Job 7:7; Job 14:1,19; Ps. 103:13Sillä hän muisti, että he ovat liha,
tuulahdus, joka menee eikä enää palaja.
40 Kuinka usein he niskoittelivat
häntä vastaan korvessa
ja murehduttivat hänen mielensä erämaassa!
41 Ja yhä edelleen he kiusasivat Jumalaa
ja vihoittivat Israelin Pyhän.
42 He eivät muistaneet hänen kättänsä,
eivät sitä päivää, jona hän päästi heidät ahdistajasta,
43 jona hän teki tunnustekonsa Egyptissä
ja ihmeensä Sooanin kedolla,
44 2. Moos. 7:19muutti heidän virtansa vereksi,
niin etteivät he voineet vesiojistaan juoda;
45 2. Moos. 8:2lähetti heidän sekaansa paarmoja,
jotka heitä söivät,
ja sammakoita, jotka tuottivat heille häviötä;
46 2. Moos. 10:4antoi heidän satonsa tuhosirkoille
ja heinäsirkoille heidän vaivannäkönsä;
47 2. Moos. 9:18hävitti rakeilla heidän
viiniköynnöksensä
ja raekivillä heidän metsäviikunapuunsa;
48 antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille
ja heidän laumansa salamoille.
49 2. Moos. 9:3Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun,
kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen,
parven pahoja enkeleitä.
50 Hän raivasi tien vihallensa,
ei säästänyt heidän sielujansa kuolemasta,
vaan antoi heidän henkensä ruton valtaan.
51 2. Moos. 11:5; 2. Moos. 12:29; Ps. 105:36Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä,
miehuuden ensimmäiset Haamin majoista.
52 2. Moos. 12:31; Ps. 77:21Mutta kansansa hän pani liikkeelle kuin lampaat
ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa.
53 2. Moos. 14:19Hän johti heitä turvallisesti,
heidän ei tarvinnut peljätä;
mutta heidän vihollisensa peitti meri.
54 2. Moos. 15:13,17Ja hän vei heidät pyhälle alueellensa,
vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.
55 Joos. 1:1; Ps. 44:3; Ps. 105:44Hän karkoitti pakanat pois heidän tieltänsä,
jakoi ne heille arvalla perintöosaksi
ja antoi Israelin sukukuntain asua niiden majoissa.
56 Tuom. 2:8Mutta niskoittelullaan
he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta,
eivätkä ottaneet hänen todistuksistansa vaaria,
57 Hoos. 7:16vaan luopuivat pois
ja olivat uskottomia isiensä lailla,
kävivät kelvottomiksi kuin veltto jousi.
58 5. Moos. 32:16,21He vihoittivat hänet uhrikukkuloillansa
ja herättivät hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla.
59 Jumala kuuli sen ja julmistui,
ja hän hylkäsi Israelin peräti.
60 Joos. 18:1; 1. Sam. 4:11; Jer. 7:12Hän hylkäsi asumuksensa Siilossa,
majan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle.
61 Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen
ja kunniansa vihollisten käsiin.
62 Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle
ja julmistui perintöosaansa.
63 Heidän nuorukaisensa kulutti tuli,
ja heidän neitsyensä jäivät häälauluja vaille.
64 Heidän pappinsa kaatuivat miekkaan,
eivätkä heidän leskensä voineet itkuja itkeä.
65 Silloin Herra heräsi niinkuin nukkuja,
niinkuin viinin voittama sankari.
66 Hän löi vihollisensa pakoon,
tuotti heille ikuisen häpeän.
67 Hän hylkäsi myös Joosefin majan
eikä valinnut Efraimin sukukuntaa,
68 2. Aik. 6:6; Ps. 48:3; Ps. 132:13vaan valitsi Juudan sukukunnan,
Siionin vuoren, jota hän rakastaa.
69 Ja hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien tasalle,
rakensi sen kuin maan,
jonka hän on perustanut ikiajoiksi.
70 1. Sam. 16:11Hän valitsi Daavidin, palvelijansa,
ja otti hänet lammastarhoista.
71 2. Sam. 7:8Hän toi hänet imettäväisten lammasten jäljestä
kaitsemaan kansaansa, Jaakobia,
ja Israelia, perintöosaansa.
72 Ja Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin
ja johti heitä taitavalla kädellä.