1 Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista, 2 *Hebr. 2:3; 1. Joh. 1:1sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita, 3 *Ap. t. 1:1niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus, 4 että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.

5 *1. Aik. 24:10,19Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, nimeltä Sakarias, Abian osastoa. Ja hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä, ja tämän nimi oli Elisabet. 6 He olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltaen kaikissa Herran käskyissä ja säädöksissä nuhteettomina. 7 Mutta heillä ei ollut lasta, sillä Elisabet oli hedelmätön; ja he olivat molemmat tulleet iällisiksi.

8 Niin tapahtui, kun hänen osastonsa palvelusvuoro tuli ja hän toimitti papillisia tehtäviä Jumalan edessä, 9 *2. Moos. 30:7; Hebr. 9:6että hän tavanmukaisessa pappistehtävien arpomisessa sai osaksensa mennä Herran temppeliin suitsuttamaan. 10 *3. Moos. 16:17Ja kaikki kansa oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella rukoilemassa. 11 Silloin ilmestyi hänelle Herran enkeli seisoen suitsutusalttarin oikealla puolella. 12 Ja hänet nähdessään Sakarias hämmästyi, ja hänet valtasi pelko. 13 Mutta enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Sakarias; sillä sinun rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes. 14 Ja hän on oleva sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymisestään. 15 *4. Moos. 6:3; Tuom. 13:4; Jer. 1:5; Matt. 11:9-11; Matt. 11:18Sillä hän on oleva suuri Herran edessä; viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta. 16 Ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa, tykö. 17 *Mal. 4:6; Matt. 3:3; Mark. 9:11-13Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, näin Herralle toimittaaksensa valmistetun kansan." 18 *1. Moos. 17:17Niin Sakarias sanoi enkelille: "Kuinka minä tämän käsittäisin? Sillä minä olen vanha, ja minun vaimoni on iälliseksi tullut." 19 *Dan. 8:16; Dan. 9:21; Hebr. 1:14Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minä olen lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämän ilosanoman. 20 Ja katso, sinä tulet mykäksi etkä kykene mitään puhumaan siihen päivään saakka, jona tämä tapahtuu, sentähden ettet uskonut minun sanojani, jotka käyvät aikanansa toteen." 21 Ja kansa oli odottamassa Sakariasta, ja he ihmettelivät, että hän niin kauan viipyi temppelissä. 22 Mutta ulos tullessaan hän ei kyennyt puhumaan heille; silloin he ymmärsivät, että hän oli nähnyt näyn temppelissä. Ja hän viittoi heille ja jäi mykäksi. 23 Ja kun hänen virkatoimensa päivät olivat päättyneet, meni hän kotiinsa. 24 Ja niiden päiväin perästä Elisabet, hänen vaimonsa, tuli raskaaksi ja pysytteli salassa viisi kuukautta, sanoen: 25 *1. Moos. 30:23"Näin on Herra tehnyt minulle niinä päivinä, jolloin hän katsoi minun puoleeni poistaaksensa minusta ihmisten ylenkatseen".

26 Kuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret, 27 *Matt. 1:8; Luuk. 2:5neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria. 28 Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: "Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi." 29 Mutta hän hämmästyi suuresti siitä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa. 30 Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä. 31 *Jes. 7:14; Matt. 1:21; Luuk. 2:21Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. 32 *2. Sam. 7:12-13; 2. Sam. 7:16; Ps. 132:11; Jes. 9:6-7Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, 33 *1. Aik. 17:14; Ps. 45:7; Ps. 89:37; Jer. 23:5; Dan. 2:44; Dan. 7:14,27; Miika 4:7; Hebr. 1:8ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman." 34 Niin Maria sanoi enkelille: "Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?" 35 *Matt. 1:18,20Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi. 36 Ja katso, sinun sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi; 37 *1. Moos. 18:14; Job 42:2; Jer. 32:17,27; Sak. 8:6; Matt. 19:26; Mark. 10:27sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta." 38 Silloin Maria sanoi: "Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan". Ja enkeli lähti hänen tyköänsä.

39 Niinä päivinä Maria nousi ja kulki kiiruusti vuorimaahan erääseen Juudan kaupunkiin 40 ja meni Sakariaan kotiin ja tervehti Elisabetia. 41 Ja kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussansa; ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä. 42 Ja hän puhkesi puhumaan suurella äänellä ja sanoi: "Siunattu sinä vaimojen joukossa, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! 43 Ja kuinka minulle tapahtuu tämä, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni? 44 Sillä katso, kun sinun tervehdyksesi ääni tuli minun korviini, hypähti lapsi ilosta minun kohdussani. 45 *Joh. 20:29; Ap. t. 27:25Ja autuas se, joka uskoi, sillä se sana on täyttyvä, mikä hänelle on tullut Herralta!"

46 *1. Sam. 2:1Ja Maria sanoi:

"Minun sieluni suuresti ylistää Herraa,

47 *Hab. 3:18ja minun henkeni riemuitsee

Jumalasta, vapahtajastani;

48 *Ps. 113:5-6sillä hän on katsonut

palvelijattarensa alhaisuuteen.

Katso, tästedes kaikki sukupolvet

ylistävät minua autuaaksi.

49 *Ps. 71:19; Ps. 111:9; Ps. 126:2-3Sillä Voimallinen on tehnyt

minulle suuria,

ja hänen nimensä on pyhä,

50 *2. Moos. 20:6; Ps. 103:17ja hänen laupeutensa pysyy

polvesta polveen

niille, jotka häntä pelkäävät.

51 *2. Sam. 22:28; Ps. 33:10; Jes. 51:9; Jes. 52:10; 1. Piet. 5:5Hän on osoittanut voimansa

käsivarrellaan;

hän on hajottanut ne,

joilla oli ylpeät ajatukset sydämessään.

52 *1. Sam. 2:7; Job 5:11-12; Ps. 113:7; Ps. 147:6Hän on kukistanut valtiaat

valtaistuimilta

ja korottanut alhaiset.

53 *1. Sam. 2:5; Ps. 34:10-11; Ps. 107:9Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä,

ja rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois.

54 *Ps. 98:3; Jes. 41:8-9; Jer. 31:3,20Hän on ottanut huomaansa

palvelijansa Israelin,

muistaaksensa laupeuttaan

55 *1. Moos. 17:7,19; 1. Moos. 18:18; 3. Moos. 26:42; Miika 7:20Aabrahamia ja hänen siementänsä kohtaan iankaikkisesti,

niinkuin hän on meidän isillemme puhunut."

56 Ja Maria oli hänen tykönänsä noin kolme kuukautta ja palasi jälleen kotiinsa.

57 Mutta Elisabetin synnyttämisen aika tuli; ja hän synnytti pojan. 58 Ja kun hänen naapurinsa ja sukulaisensa kuulivat, että Herra oli tehnyt hänelle suuren laupeuden, iloitsivat he hänen kanssansa. 59 *1. Moos. 17:12; 3. Moos. 12:3Ja kahdeksantena päivänä he tulivat ympärileikkaamaan lasta ja tahtoivat antaa hänelle hänen isänsä mukaan nimen Sakarias. 60 Mutta hänen äitinsä vastasi ja sanoi: "Ei suinkaan, vaan hänen nimensä on oleva Johannes". 61 Niin he sanoivat hänelle: "Eihän sinun suvussasi ole ketään, jolla on se nimi". 62 Ja he kysyivät viittomalla lapsen isältä, minkä nimen hän tahtoi hänelle annettavaksi. 63 Niin hän pyysi taulun ja kirjoitti siihen nämä sanat: "Johannes on hänen nimensä". Ja kaikki ihmettelivät. 64 Ja kohta hänen suunsa aukeni, ja hänen kielensä vapautui, ja hän puhui kiittäen Jumalaa. 65 Ja tuli pelko kaikille heidän ympärillään asuvaisille, ja koko Juudean vuorimaassa puhuttiin kaikista näistä tapahtumista; 66 ja kaikki, jotka niistä kuulivat, panivat ne mieleensä ja sanoivat: "Mikähän tästä lapsesta tulee?" Sillä Herran käsi oli hänen kanssansa.

67 Ja Sakarias, hänen isänsä, täytettiin Pyhällä Hengellä, ja hän ennusti sanoen:

68 *Ps. 130:7-8; Jes. 43:1; Luuk. 7:16; Room. 3:24; Hebr. 9:12"Kiitetty olkoon Herra,

Israelin Jumala,

sillä hän on katsonut kansansa puoleen

ja valmistanut sille lunastuksen

69 *1. Sam. 2:10; Ps. 18:3; Ps. 132:17; Hes. 29:21ja kohottanut meille

pelastuksen sarven

palvelijansa Daavidin huoneesta

70 — niinkuin hän on puhunut

hamasta ikiajoista

pyhäin profeettainsa suun kautta —

71 *Ps. 106:10; Jes. 35:4pelastukseksi vihollisistamme

ja kaikkien niiden kädestä,

jotka meitä vihaavat,

72 *1. Moos. 17:7; Ps. 105:8-9; Ps. 106:45; Jer. 31:31tehdäkseen laupeuden

meidän isillemme

ja muistaakseen pyhän liittonsa,

73 *1. Moos. 22:16-17; Hebr. 6:13,17sen valan, jonka hän vannoi

Aabrahamille, meidän isällemme;

74 suodakseen meidän,

vapahdettuina vihollistemme kädestä,

pelkäämättä palvella häntä

75 *Ef. 4:24; 1. Piet. 1:15pyhyydessä ja vanhurskaudessa

hänen edessään

kaikkina elinpäivinämme.

76 *Jes. 40:3; Mal. 3:1; Matt. 3:3Ja sinä, lapsukainen,

olet kutsuttava Korkeimman profeetaksi,

sillä sinä olet käyvä Herran edellä

valmistaaksesi hänen teitään,

77 *Jer. 31:34; Luuk. 3:3antaaksesi hänen kansalleen

pelastuksen tuntemisen

heidän syntiensä anteeksisaamisessa,

78 *4. Moos. 24:17; Mal. 4:2meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden,

jonka kautta meidän puoleemme katsoo

aamun koitto korkeudesta,

79 *Jes. 9:1; Jes. 42:7; Jes. 60:1; Matt. 4:16loistaen meille, jotka istumme

pimeydessä ja kuoleman varjossa,

ja ohjaten meidän jalkamme

rauhan tielle."

80 *Luuk. 2:40Ja lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä. Ja hän oli erämaassa siihen päivään asti, jona hän oli astuva Israelin eteen.

1,2 Jau parašyta keletas Kristaus biografijų, kurių šaltinis – pasakojimai, paplitę tarp mūsų iš pirmųjų mokinių ir kitų liudininkų, mačiusių Kristų, lūpų, 3 Tačiau man pasirodė, kad gerai būtų patikrinti visus iki vieno aprašymus ir, kruopščiai patyrinėjus, pateikti tau santrauką, 4 kad įtikėtum tiesa, kurios buvai mokomas.

5 Savo pasakojimą pradėsiu nuo žydų kunigo Zacharijo. Jis gyveno tada, kai Judėją valdė Erodas, Zacharijas buvo šventyklos tarnų Abijo skyriaus narys. Jo žmona Elzbieta buvo kilusi iš Aarono palikuonių, ir taip pat kaip Zacharijas priklausė žydų kunigų luomui. 6 Jie buvo dievobaimingi žmonės, ir stropiai laikėsi visų Dievo įsakymų. 7 Tačiau jie neturėjo vaikų, nes Elzbieta buvo nevaisinga, ir abu jau buvo labai seni.

8,9 Vieną budėjimo savaitės dieną, kai Zacharijas šventykloje vykdė savo pareigas, burtų keliu jam teko garbė smilkyti Dievo šlovei šventyklos viduje. 10 Tuo tarpu didelė minia meldėsi šventyklos kieme, kaip buvo įprasta smilkymo metu, 11,12 Zacharijas buvo šventykloje, kai staiga smilkalų altoriaus dešinėje pasirodė angelas! Zacharijas apstulbo ir išsigando, 13 Tačiau angelas pasakė: „Nebijok, Zacharijau, aš atėjau pranešti, kad Dievas išklausė jūsų maldą, ir tavo žmona Elzbieta pagimdys sūnų. Pavadink jį Jonu. 14 Jūs abu turėsite daug džiaugsmo ir malonumų jam gimus, ir daugelis džiaugsis kartu su jumis. 15 Jis bus vienas iš didžiųjų Dievo žmonių. Jam nebus galima gerti vyno ar kurio kito svaiginančio gėrimo – jis bus kupinas Šventosios Dvasios dar savo motinos įsčiose. 16 Jis įkalbės daugelį žydų grįžti prie Dievo. 17 Jis bus tvirtos dvasios ir galingas vyras kaip Elijas, senovės pranašas, ir paruoš kelią Mesijui, parengs žmones Jo atėjimui. Jis sušvelnins suaugusiųjų širdis, kad jos taptų panašios į mažų vaikų širdeles, o neklusniųjų mintis pakeis į tikėjimo išmintį." 18 Zacharijas tarė angelui: „Bet tai neįmanoma. Aš jau senas, o mano žmona irgi metuose." 19 Atsakydamas angelas jam tarė: „Aš esu Gabrielius. Aš stoviu Dievo akivaizdoje. Tai Jis mane pasiuntė tau pranešti gerąją žinią! 20 O dabar, kadangi tu nepatikėjai, neteksi kalbos, kol gims kūdikis, Mano žodžiai išsipildys reikiamu laiku."

21 Tuo tarpu minios žmonių laukė, kada pasirodys Zacharijas, ir stebėjosi, kodėl jis taip ilgai užtruko. 22 Kai jis pagaliau išėjo, negalėjo kalbėti. Iš Zacharijo judesių žmonės suprato, kad jis matė šventykloje regėjimą.

23 Likusias budėjimo dienas jis ėjo savo pareigas šventykloje, o po to grįžo namo. 24 Netrukus jo žmona Elzbieta tapo nėščia ir slėpėsi penkis mėnesius. 25 „Koks geras Viešpats, – sakė ji, – kad panaikino tą mano negarbę!"

26 Kitą mėnesį Dievas pasiuntė angelą Gabrielių į Nazaretą, kaimą Galilėjoje, 27 pas mergelę Mariją, susižiedavusią su Juozapu, vyru iš karaliaus Dovydo giminės. 28 Gabrielius, pasirodęs jai, tarė: „Sveika, malonėmis apdovanotoji, Dievas su tavimi!" 29 Tai išgirdusi, Marija sutriko ir nusigando, Ji stengėsi suprasti, kas slypi angelo žodžiuose. 30 „Nebijok, Marija, – pasakė jai angelas, – Dievas nusprendė tave nuostabiai palaiminti. 31 Labai greitai tu tapsi nėščia ir pagimdysi Sūnų. Tu Jį pavadinsi Jėzumi. 32 Jis bus didis žmogus ir vadins Jį Dievo Sūnumi. 33 Visagalis Dievas suteiks tavo Sūnui Jo tėvo Dovydo sostą, Jis amžinai valdys Izraelį, ir Jo karalystė niekada nesibaigs!"

34 Marija paklausė angelą: „Kaip aš galiu pagimdyti kūdikį? Aš esu mergaitė ir nepažįstu vyro." 35 Angelas atsakė: „Šventoji Dvasia aplankys tave, ir Dievo galybė pridengs tave Savo šešėliu, todėl gimęs berniukas bus visiškai šventas ir vadinsis Dievo Sūnumi. 36 Štai tavo teta Elzbieta – „nevaisingoji", kaip ją vadino, prieš pusmetį tapo nėščia senyvame amžiuje. 37 Dievas išpildo kiekvieną Savo pažadą." 38 Marija pasakė: „Štai aš – Viešpaties tarnaitė, trokštu tarnauti Jam taip, kaip Jis to nori. Tegul viskas, ką pasakei, išsipildo." Ir tada angelas pranyko.

39,40 Po kelių dienų Marija išskubėjo į Judėjos kalnus, miestelį, kur gyveno Zacharijas, aplankyti Elzbietos. 41 Kai Marija pasveikino Elzbietą, suspurdėjo kūdikis Elzbietos įsčiose, ir ją aplankė Šventoji Dvasia. 42 Ji džiugiai sušuko Marijai: „Tu labiausiai palaiminta iš visų moterų – tavo Sūnus vertas Dievo išaukštinimo. 43 Iš kur man ta garbė, kad Viešpaties motina aplanko mane? 44 Kai tu įėjai ir pasveikinai mane, kai aš išgirdau tavo balsą, iš džiaugsmo suspurdėjo kūdikis mano įsčiose! 45 Tu įtikėjai, kad Viešpats tesės Savo pažadą, todėl Jis nuostabiai palaimino tave."

46 Marija atsakė:

„Kaip aš šlovinu Viešpatį!

47 Aš džiaugiuosi Viešpačiu, savo Gelbėtoju,

48 nes Jis pažvelgė į Savo nuolankią tarnaitę.

Štai nuo dabar visos kartos vadins mane Dievo palaimintąja,

49 nes didžiais dalykais apdovanojo mane Visagalis.

50 Jo gailestingumas neaplenkia nė vieno, kuris Jam paklūsta.

51 Kokia galinga Jo ranka!

Jis išblaško išdidžiuosius išpuikėlius,

52 nuverčia nuo sostų galiūnus ir

išaukština žemesniuosius.

53 Jis pasotina išalkusias širdis,

o turtuolius tuščiomis paleidžia.

54 O kaip Jis padėjo Savo tarnui Izraeliui! Jis neužmiršo Savo pažado,

55 nes pažadėjo mūsų tėvams – Abraomui ir jo vaikams – amžiną gailestingumą."

56 Marija paviešėjo pas Elzbietą apie tris mėnesius ir grįžo į savo namus.

57 Tuo metu atėjo laikas gimti Elzbietos kūdikiui, ir ji pagimdė sūnų. 58 Žinia, koks Viešpats jai gailestingas, greitai pasklido po kaimynus ir gimines, ir visi sveikino ją.

59 Kai kūdikiui suėjo aštuonios dienos, visi giminės ir draugai susirinko į apipjaustymo ceremoniją. Jie visi nusprendė, kad berniuko vardas bus Zacharijas, kaip ir jo tėvo. 60 Bet Elzbieta pasakė: „Visai ne! Jis turi būti pavadintas Jonu!" 61 „Kaip? – stebėjosi šie. – Juk visoje jūsų giminėje nerasi vyro tokiu vardu." 62 Tada jie ženklais paklausė kūdikio tėvą, kokį vardą jis nori duoti berniukui. 63 Tasai pasiekė skiautę popieriaus ir visų nustebimui užrašė: „Jo vardas Jonas!" 64 Tuojau pat Zacharijas atgavo kalbą ir ėmė garbinti Dievą. 65 Žinia apie stebuklą pasklido ne tik po visą kaimyninę apylinkę, bet ir Judėjoje. 66 Visi, kas girdėjo šią naujieną, ilgai svarstė: „Įdomu, kuo taps šis vaikas, kadangi Viešpats jį globoja ypatingai."

67 Tada jo tėvą Zachariją aplankė Šventoji Dvasia ir jis pranašavo:

68 „Šlovinkite Viešpatį, Izraelio Dievą, kadangi Jis aplankė Savo tautą ir atnešė jai išgelbėjimą.

69 Jis siunčia mums galingą Gelbėtoją iš Savo tarno Dovydo karališkosios giminės,

70 kaip seniau buvo žadėjęs

per šventuosius pranašus,

71 Kuris išgelbės mus nuo priešų, nuo visų, kas mūsų nekenčia.

72,73 Jis buvo gailestingas mūsų protėviams, pačiam Abraomui,

prisimindamas jam duotą šventą pažadą, jog leis mums,

74 išvaduotiems iš priešų rankos, tarnauti Dievui be baimės

75 per visą gyvenimą šventumu ir teisumu Jo akivaizdoje.

76 O tu, sūneli, vadinsiesi Aukščiausiojo pranašu, nes eisi paruošti kelią Mesijui.

77 Tu mokysi žmones pažinti išgelbėjimą iš nuodėmių atleidimo.

78 Tai įvyks dėl mūsų gailestingojo Dievo malonės,

ir jau netruks nušvisti dangaus aušra,

79 kad paliestų sėdinčius tamsybėse ir mirties ūksmėje, kad palydėtų mus į ramybės kelią."

80 Mažasis berniukas labai mylėjo Dievą.

Kai jis užaugo, atsiskyręs gyveno dykumoje, kol pradėjo tarnauti Izraeliui.