1 *Laul. l. 5:2,6Yöllä minä vuoteellani etsin häntä,

jota minun sieluni rakastaa,

minä etsin, mutta en löytänyt häntä.

2 "Minä nousen ja kiertelen kaupunkia,

katuja ja toreja,

etsin häntä, jota minun sieluni rakastaa.

"Minä etsin, mutta en löytänyt häntä.

3 *Laul. l. 5:7Kohtasivat minut vartijat,

jotka kaupunkia kiertävät.

"Oletteko nähneet häntä, jota minun sieluni rakastaa?"

4 *Laul. l. 8:2Tuskin olin kulkenut heidän ohitsensa,

kun löysin hänet, jota minun sieluni rakastaa;

minä tartuin häneen enkä hellittänyt hänestä,

ennenkuin olin saattanut hänet äitini taloon,

kantajani kammioon.

5 *Laul. l. 2:7; Laul. l. 8:4Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret,

gasellien tai kedon peurojen kautta:

älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta,

ennenkuin se itse haluaa.

6 Mikä tuolla tulee erämaasta kuin savupatsaat,

tuoksuten mirhalta ja suitsukkeelta,

kaikkinaisilta kauppiaan hajujauheilta?

7 Katso, siinä on Salomon kantotuoli

ja sen ympärillä kuusikymmentä urhoa,

Israelin urhoja,

8 kaikki miekkamiehiä, sotaan harjoitettuja;

jokaisella on miekka kupeellansa

öitten kauhuja vastaan.

9 Kuningas Salomo teetti itsellensä kantotuolin

Libanonin puista.

10 Sen patsaat hän teetti hopeasta,

sen selustan kullasta,

sen istuimen purppurasta;

sisältä sen koristeli Jerusalemin tyttärien rakkaus.

11 Tulkaa ulos, Siionin tyttäret,

ja katsokaa kuningas Salomoa,

katsokaa kruunua, jolla hänen äitinsä hänet kruunasi

hänen hääpäivänänsä, hänen sydämensä ilonpäivänä.

1 By night on my bed,

I sought him whom my soul loves.

I sought him, but I didn’t find him.

2 I will get up now, and go about the city;

in the streets and in the squares I will seek him whom my soul loves.

I sought him, but I didn’t find him.

3 The watchmen who go about the city found me;

"Have you seen him whom my soul loves?"

4 I had scarcely passed from them,

when I found him whom my soul loves.

I held him, and would not let him go,

until I had brought him into my mother’s house,

into the room of her who conceived me.

5 I adjure you, daughters of Jerusalem,

by the roes, or by the hinds of the field,

that you not stir up nor awaken love,

until it so desires.

6 Who is this who comes up from the wilderness like pillars of smoke,

perfumed with myrrh and frankincense,

with all spices of the merchant?

7 Behold, it is Solomon’s carriage!

Sixty mighty men are around it,

of the mighty men of Israel.

8 They all handle the sword, and are expert in war.

Every man has his sword on his thigh,

because of fear in the night.

9 King Solomon made himself a carriage

of the wood of Lebanon.

10 He made its pillars of silver,

its bottom of gold, its seat of purple,

the middle of it being paved with love,

from the daughters of Jerusalem.

11 Go out, you daughters of Zion, and see King Solomon,

with the crown with which his mother has crowned him,

in the day of his weddings,

in the day of the gladness of his heart.