1 *Mark. 3:13; Luuk. 6:13Niin hän kutsui kokoon ne kaksitoista ja antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan ja voiman parantaa tauteja. 2 Ja hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita. 3 *Luuk. 10:4-9; Luuk. 22:35Ja hän sanoi heille: "Älkää ottako mitään matkalle, ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää, ei rahaa, älköön myös kenelläkään olko kahta ihokasta. 4 Ja mihin taloon tulette, siihen jääkää, ja siitä lähtekää matkallenne. 5 *Luuk. 10:10-11; Ap. t. 13:51; Ap. t. 18:6Ja missä eivät ota teitä vastaan, siitä kaupungista lähtekää pois, ja pudistakaa tomu jaloistanne, todistukseksi heitä vastaan." 6 Niin he lähtivät ja kulkivat kylästä kylään julistaen evankeliumia ja parantaen sairaita kaikkialla.

7 Ja neljännysruhtinas Herodes sai kuulla kaikki, mitä tapahtui, eikä tiennyt, mitä ajatella; sillä muutamat sanoivat: "Johannes on noussut kuolleista", 8 mutta toiset: "Elias on ilmestynyt", toiset taas: "Joku vanhoista profeetoista on noussut ylös". 9 *Luuk. 23:8Ja Herodes sanoi: "Johanneksen minä olen mestauttanut; mutta kuka tämä on, josta minä tuollaista kuulen?" Ja hän etsi tilaisuutta saadakseen nähdä hänet.

10 Ja apostolit palasivat ja kertoivat Jeesukselle kaikki, mitä olivat tehneet. Niin hän otti heidät mukaansa ja vetäytyi yksinäisyyteen lähelle Beetsaida nimistä kaupunkia. 11 Mutta kun kansa sai sen tietää, seurasivat he häntä; ja hän otti heidät vastaan ja puhui heille Jumalan valtakunnasta ja teki terveiksi ne, jotka parantamista tarvitsivat.

12 Ja päivä alkoi laskea. Niin ne kaksitoista tulivat ja sanoivat hänelle: "Laske kansa luotasi, että he menisivät ympärillä oleviin kyliin ja maataloihin majoittumaan ja saamaan ravintoa, sillä täällä me olemme autiossa paikassa". 13 Mutta hän sanoi heille: "Antakaa te heille syödä". Niin he sanoivat: "Meillä ei ole enempää kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, ellemme lähde ostamaan ruokaa kaikelle tälle kansalle". 14 Sillä heitä oli noin viisituhatta miestä. Niin hän sanoi opetuslapsilleen: "Asettakaa heidät aterioimaan ruokakunnittain, noin viisikymmentä kuhunkin". 15 Ja he tekivät niin ja asettivat kaikki aterioimaan. 16 Niin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ne ja mursi ja antoi opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi. 17 *2. Kun. 4:42-44Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi; ja heiltä jääneet tähteet kerättiin, kaksitoista vakallista palasia.

18 Ja tapahtui, kun hän oli yksinäisessä paikassa rukoilemassa ja hänen opetuslapsensa olivat hänen kanssaan, että hän kysyi heiltä ja sanoi: "Kenen kansa sanoo minun olevan?" 19 He vastasivat sanoen: "Johannes Kastajan, mutta toiset Eliaan, toiset taas sanovat, että joku vanhoista profeetoista on noussut ylös". 20 *Joh. 6:69Niin hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Jumalan Kristus".

21 Niin hän vakavasti varoittaen kielsi heitä kenellekään tästä puhumasta

22 *Matt. 17:22-23; Matt. 20:18-19; Mark. 9:31; Mark. 10:33-34; Luuk. 18:32-33ja sanoi: "Ihmisen Pojan pitää kärsimän paljon ja joutuman vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden hyljittäväksi ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös".

23 *Luuk. 14:27Ja hän sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua. 24 *Matt. 10:39; Luuk. 17:33; Joh. 12:25Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän pelastaa sen. 25 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsensä kadotukseen tai turmioon? 26 *Sak. 14:5; Matt. 10:33; Luuk. 12:9; Room. 1:16; 2. Tim. 2:12Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelien kirkkaudessa. 27 Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Jumalan valtakunnan."

28 Noin kahdeksan päivää sen jälkeen kuin hän oli tämän puhunut, hän otti mukaansa Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan. 29 *2. Piet. 1:16-18Ja hänen rukoillessaan hänen kasvojensa näkö muuttui, ja hänen vaatteensa tulivat säteilevän valkoisiksi. 30 Ja katso, hänen kanssaan puhui kaksi miestä, ja ne olivat Mooses ja Elias. 31 He näkyivät kirkkaudessa ja puhuivat hänen poismenostansa, jonka hän oli saattava täytäntöön Jerusalemissa. 32 Mutta Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssansa, olivat unen raskauttamia; mutta kun he siitä heräsivät, näkivät he hänen kirkkautensa ja ne kaksi miestä, jotka seisoivat hänen luonansa. 33 Ja kun nämä olivat eroamassa hänestä, sanoi Pietari Jeesukselle: "Mestari, meidän on tässä hyvä olla; tehkäämme kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Eliaalle yksi". Mutta hän ei tiennyt, mitä sanoi. 34 Ja hänen tätä sanoessaan tuli pilvi ja peitti heidät varjoonsa; ja he peljästyivät joutuessaan pilveen. 35 *5. Moos. 18:15; Jes. 42:1; Matt. 3:17; Mark. 1:11; Luuk. 3:22; Ap. t. 3:22; Ap. t. 13:33Ja pilvestä kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun Poikani, se valittu; kuulkaa häntä". 36 Ja äänen kuuluessa he huomasivat Jeesuksen olevan yksin. Ja he olivat siitä vaiti eivätkä niinä päivinä ilmoittaneet kenellekään mitään siitä, mitä olivat nähneet.

37 Kun he seuraavana päivänä menivät alas vuorelta, tuli paljon kansaa häntä vastaan. 38 Ja katso, kansanjoukosta huusi eräs mies sanoen: "Opettaja, minä rukoilen sinua, katsahda minun poikani puoleen, sillä hän on minun ainokaiseni; 39 ja katso, hänen kimppuunsa käy henki, ja heti hän parkaisee, ja se kouristaa häntä, niin että vaahto lähtee; ja vaivoin se hänestä poistuu, runnellen häntä. 40 Ja minä pyysin sinun opetuslapsiasi ajamaan sitä ulos, mutta he eivät voineet." 41 Jeesus vastasi ja sanoi: "Voi, sinä epäuskoinen ja nurja sukupolvi; kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne ja kärsiä teitä? Tuo poikasi tänne." 42 Ja vielä pojan tullessakin riivaaja repi häntä ja kouristi kovin. Mutta Jeesus nuhteli saastaista henkeä ja paransi pojan ja antoi hänet takaisin hänen isällensä.

43 Ja kaikki hämmästyivät Jumalan valtasuuruutta. Mutta kun kaikki ihmettelivät kaikkea sitä, mitä Jeesus teki, sanoi hän opetuslapsillensa: 44 *Luuk. 9:22; Luuk. 24:7"Ottakaa korviinne nämä sanat: Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin". 45 *Luuk. 2:50; Luuk. 18:34Mutta he eivät käsittäneet tätä puhetta, ja se oli heiltä peitetty, niin etteivät he sitä ymmärtäneet, ja he pelkäsivät kysyä häneltä, mitä se puhe oli.

46 *Luuk. 22:24Ja heidän mieleensä tuli ajatus, kuka heistä mahtoi olla suurin. 47 Mutta kun Jeesus tiesi heidän sydämensä ajatuksen, otti hän lapsen ja asetti sen viereensä 48 *Matt. 10:40; Luuk. 10:16; Joh. 13:20ja sanoi heille: "Joka ottaa tykönsä tämän lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut; ja joka ottaa tykönsä minut, ottaa tykönsä hänet, joka on minut lähettänyt. Sillä joka teistä kaikista on pienin, se on suuri."

49 Silloin Johannes rupesi puhumaan ja sanoi: "Mestari, me näimme erään miehen sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia, ja me kielsimme häntä, koska hän ei seuraa meidän mukanamme". 50 *Matt. 12:30; Luuk. 11:23Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Älkää kieltäkö; sillä joka ei ole teitä vastaan, se on teidän puolellanne".

51 Ja kun hänen ylösottamisensa aika oli täyttymässä, käänsi hän kasvonsa Jerusalemia kohti, vaeltaaksensa sinne. 52 Ja hän lähetti edellänsä sanansaattajia; ja he lähtivät matkalle ja menivät erääseen samarialaisten kylään valmistaakseen hänelle majaa. 53 Mutta siellä ei otettu häntä vastaan, koska hän oli vaeltamassa kohti Jerusalemia. 54 *2. Kun. 1:10,12; Mark. 3:17Kun hänen opetuslapsensa Jaakob ja Johannes sen n äkivät, sanoivat he: "Herra, tahdotko, niin sanomme, että tuli taivaasta tulkoon alas ja hävittäköön heidät?" 55 Mutta hän kääntyi ja nuhteli heitä. 56 Ja he vaelsivat toiseen kylään.

57 Ja heidän tietä vaeltaessaan eräs mies sanoi hänelle: "Minä seuraan sinua, mihin ikinä menet". 58 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi". 59 Toiselle hän sanoi: "Seuraa minua". Mutta tämä sanoi: "Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni". 60 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Anna kuolleitten haudata kuolleensa, mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa". 61 Vielä eräs toinen sanoi: "Minä tahdon seurata sinua, Herra; mutta salli minun ensin käydä ottamassa jäähyväiset kotiväeltäni". 62 *1. Moos. 19:26Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Jumalan valtakuntaan".

1 He called the twelve*9:1 TR reads "his twelve disciples" instead of "the twelve" together and gave them power and authority over all demons, and to cure diseases. 2 He sent them out to preach God’s Kingdom and to heal the sick. 3 He said to them, "Take nothing for your journey—no staffs, nor wallet, nor bread, nor money. Don’t have two tunics each. 4 Into whatever house you enter, stay there, and depart from there. 5 As many as don’t receive you, when you depart from that city, shake off even the dust from your feet for a testimony against them."

6 They departed and went throughout the villages, preaching the Good News and healing everywhere.

7 Now Herod the tetrarch heard of all that was done by him; and he was very perplexed, because it was said by some that John had risen from the dead, 8 and by some that Elijah had appeared, and by others that one of the old prophets had risen again. 9 Herod said, "I beheaded John, but who is this about whom I hear such things?" He sought to see him.

10 The apostles, when they had returned, told him what things they had done.

He took them and withdrew apart to a desert region of*9:10 NU omits "a desert region of". a city called Bethsaida. 11 But the multitudes, perceiving it, followed him. He welcomed them, spoke to them of God’s Kingdom, and he cured those who needed healing. 12 The day began to wear away; and the twelve came and said to him, "Send the multitude away, that they may go into the surrounding villages and farms and lodge and get food, for we are here in a deserted place."

13 But he said to them, "You give them something to eat."

They said, "We have no more than five loaves and two fish, unless we should go and buy food for all these people." 14 For they were about five thousand men.

He said to his disciples, "Make them sit down in groups of about fifty each." 15 They did so, and made them all sit down. 16 He took the five loaves and the two fish, and looking up to the sky, he blessed them, broke them, and gave them to the disciples to set before the multitude. 17 They ate and were all filled. They gathered up twelve baskets of broken pieces that were left over.

18 As he was praying alone, the disciples were near him, and he asked them, "Who do the multitudes say that I am?"

19 They answered, "‘John the Baptizer,’ but others say, ‘Elijah,’ and others, that one of the old prophets has risen again."

20 He said to them, "But who do you say that I am?"

Peter answered, "The Christ of God."

21 But he warned them and commanded them to tell this to no one, 22 saying, "The Son of Man must suffer many things, and be rejected by the elders, chief priests, and scribes, and be killed, and the third day be raised up."

23 He said to all, "If anyone desires to come after me, let him deny himself, take up his cross,*9:23 TR, NU add "daily" and follow me. 24 For whoever desires to save his life will lose it, but whoever will lose his life for my sake will save it. 25 For what does it profit a man if he gains the whole world, and loses or forfeits his own self? 26 For whoever will be ashamed of me and of my words, of him will the Son of Man be ashamed when he comes in his glory, and the glory of the Father, and of the holy angels. 27 But I tell you the truth: There are some of those who stand here who will in no way taste of death until they see God’s Kingdom."

28 About eight days after these sayings, he took with him Peter, John, and James, and went up onto the mountain to pray. 29 As he was praying, the appearance of his face was altered, and his clothing became white and dazzling. 30 Behold, two men were talking with him, who were Moses and Elijah, 31 who appeared in glory and spoke of his departure,*9:31 literally, "exodus" which he was about to accomplish at Jerusalem.

32 Now Peter and those who were with him were heavy with sleep, but when they were fully awake, they saw his glory, and the two men who stood with him. 33 As they were parting from him, Peter said to Jesus, "Master, it is good for us to be here. Let’s make three tents: one for you, one for Moses, and one for Elijah," not knowing what he said.

34 While he said these things, a cloud came and overshadowed them, and they were afraid as they entered into the cloud. 35 A voice came out of the cloud, saying, "This is my beloved Son. Listen to him!" 36 When the voice came, Jesus was found alone. They were silent, and told no one in those days any of the things which they had seen.

37 On the next day, when they had come down from the mountain, a great multitude met him. 38 Behold, a man from the crowd called out, saying, "Teacher, I beg you to look at my son, for he is my only born*9:38 The phrase "only born" is from the Greek word "μονογενη", which is sometimes translated "only begotten" or "one and only". child. 39 Behold, a spirit takes him, he suddenly cries out, and it convulses him so that he foams; and it hardly departs from him, bruising him severely. 40 I begged your disciples to cast it out, and they couldn’t."

41 Jesus answered, "Faithless and perverse generation, how long shall I be with you and bear with you? Bring your son here."

42 While he was still coming, the demon threw him down and convulsed him violently. But Jesus rebuked the unclean spirit, healed the boy, and gave him back to his father. 43 They were all astonished at the majesty of God.

But while all were marveling at all the things which Jesus did, he said to his disciples, 44 "Let these words sink into your ears, for the Son of Man will be delivered up into the hands of men." 45 But they didn’t understand this saying. It was concealed from them, that they should not perceive it, and they were afraid to ask him about this saying.

46 An argument arose among them about which of them was the greatest. 47 Jesus, perceiving the reasoning of their hearts, took a little child, and set him by his side, 48 and said to them, "Whoever receives this little child in my name receives me. Whoever receives me receives him who sent me. For whoever is least among you all, this one will be great."

49 John answered, "Master, we saw someone casting out demons in your name, and we forbade him, because he doesn’t follow with us."

50 Jesus said to him, "Don’t forbid him, for he who is not against us is for us."

51 It came to pass, when the days were near that he should be taken up, he intently set his face to go to Jerusalem 52 and sent messengers before his face. They went and entered into a village of the Samaritans, so as to prepare for him. 53 They didn’t receive him, because he was traveling with his face set toward Jerusalem. 54 When his disciples, James and John, saw this, they said, "Lord, do you want us to command fire to come down from the sky and destroy them, just as Elijah did?"

55 But he turned and rebuked them, "You don’t know of what kind of spirit you are. 56 For the Son of Man didn’t come to destroy men’s lives, but to save them."

They went to another village. 57 As they went on the way, a certain man said to him, "I want to follow you wherever you go, Lord."

58 Jesus said to him, "The foxes have holes and the birds of the sky have nests, but the Son of Man has no place to lay his head."

59 He said to another, "Follow me!"

But he said, "Lord, allow me first to go and bury my father."

60 But Jesus said to him, "Leave the dead to bury their own dead, but you go and announce God’s Kingdom."

61 Another also said, "I want to follow you, Lord, but first allow me to say good-bye to those who are at my house."

62 But Jesus said to him, "No one, having put his hand to the plow and looking back, is fit for God’s Kingdom."