1 "Mutta sinä, viritä itkuvirsi Israelin ruhtinaista 2 *ja sano:

Mikä naarasleijona olikaan sinun äitisi

leijonain joukossa!

Se makasi nuorten jalopeurain keskellä,

kasvatti poikasiansa

3 *ja sai ylenemään yhden poikasistaan:

siitä tuli nuori jalopeura,

se oppi saalista raatelemaan,

se söi ihmisiä.

4 Mutta kansat kuulivat siitä:

se pyydystettiin heidän kuoppaansa

ja vietiin turpakoukussa Egyptin maahan.

5 *Kun emo näki, että viipyi,

että hukkui hänen toivonsa,

otti se toisen poikasistaan,

sai sen nuoreksi jalopeuraksi.

6 Se käyskenteli leijonain keskellä,

siitä tuli nuori jalopeura,

se oppi saalista raatelemaan,

se söi ihmisiä.

7 Se ryhtyi heidän leskiinsä

ja teki autioiksi heidän kaupunkinsa,

ja maa ja kaikki, mitä siinä on,

kauhistui sen ärjynnän äänestä.

8 Silloin kansat maakunnista yltympäri

asettivat ja virittivät sille verkkonsa;

se pyydystettiin heidän kuoppaansa.

9 *Ja se pantiin häkkiin, turpakoukkuun

ja vietiin Baabelin kuninkaan eteen.

Se vietiin vuorilinnoihin,

ettei sen ääni enää kuuluisi

Israelin vuorille.

10 Sinun äitisi oli sinulle kuin verevä viinipuu,

veden ääreen istutettu.

Se tuli runsaasta vedestä

hedelmöitseväksi

ja tuuhealehväiseksi.

11 Siihen tuli ylväitä oksia

hallitsijain valtikoiksi,

ja sen runko kohosi korkealle

tiheän lehvistön keskellä

ja näkyi kauas

korkeana ja runsas-oksaisena.

12 *Mutta se temmattiin vihaisesti irti,

viskattiin maahan,

ja itätuuli kuivasi sen hedelmät,

ne revittiin hajalleen,

ja sen ylväät oksat kuivuivat,

ne kulutti tuli.

13 Nyt se on istutettuna erämaahan,

kuivaan ja janoiseen maahan.

14 *Ja sen valtaoksasta on lähtenyt tuli,

se on kuluttanut sen hedelmät,

ja ylvästä oksaa hallitusvaltikaksi

ei siinä enää ole."

Itkuvirsi tämä oli oleva, ja itkuvirsi siitä on tullut.