Amós 8

Autre vision, et menaces contre Israël.

1 Le Seigneur l’Eternel me fit voir cette vision, et voici, un panier de fruits d’Eté. 2 Et il dit : Que vois-tu, Amos ? Et je répondis : Un panier de fruits d’Eté. Et l’Eternel me dit : La fin est venue sur mon peuple d’Israël, je ne lui en passerai plus. 3 Les cantiques du Temple seront des hurlements en ce temps-là, dit le Seigneur l’Eternel. Il y aura grand nombre de corps morts que l’on jettera en tous lieux en silence. 4 Ecoutez ceci vous qui engloutissez les pauvres, même jusqu’à désoler les affligés du pays ; 5 Et qui dites : Quand sera passé ce mois ? et nous débiterons le blé ; et quand sera passé ce sabbat ? et nous mettrons en vente le froment, en faisant l’épha plus petit, augmentant le sicle, et falsifiant les balances pour tromper. 6 Afin que nous acquérions les chétifs par argent, et le pauvre pour une paire de souliers, et que nous débitions les criblures du froment. 7 L’Eternel a juré par la magnificence de Jacob : Si j’oublie jamais aucune de leurs actions ! 8 La terre ne sera-t-elle point émue d’une telle chose, et tous ses habitants ne lamenteront-ils point ? Ne s’écoulera-t-elle pas toute comme un fleuve, et ne sera-t-elle pas emportée et submergée comme par le fleuve d’Egypte ? 9 Et il arrivera en ce jour-là, dit le Seigneur l’Eternel, que je ferai coucher le soleil en plein Midi, et que je ferai venir les ténèbres sur la terre en un jour serein. 10 Je changerai vos fêtes solennelles en deuil, et tous vos cantiques en lamentation ; je mettrai le sac sur tous les reins, et je rendrai chauves toutes les têtes ; et je mettrai le pays en une telle lamentation, que celle d’un fils unique ; et sa fin sera telle que d’un jour amer. 11 Voici, les jours viennent, dit le Seigneur l’Eternel, que j’enverrai la famine sur le pays, non la famine du pain, ni la soif de l’eau, mais la famine d’ouïr les paroles de l’Eternel. 12 Ils courront depuis une mer jusqu’à l’autre, et ils iront de tous côtés depuis l’Aquilon jusqu’à l’Orient, pour chercher la parole de l’Eternel ; mais ils ne la trouveront point. 13 En ce jour-là, pâmeront de soif les belles vierges et les jeunes hommes, 14 qui jurent par le délit de Samarie, et disent : ô Dan ! Ton Dieu est vivant : et, vive la voie de Béersébah ; ils tomberont donc, et ne se relèveront plus.

Israel on kypsynyt tuomioon. Rikkaiden voitonhimo ja rangaistus.

1 Tämän näytti minulle Herra, Herra:

Katso, oli korillinen kypsiä hedelmiä.

2 *Aam. 7:8Ja hän sanoi: "Mitä sinä näet, Aamos?"

Minä vastasin: "Korillisen kypsiä hedelmiä".

Ja Herra sanoi minulle:

"Minun kansani Israel on kypsä saamaan loppunsa:

en minä enää mene säästäen sen ohitse.

3 *Aam. 6:10Ja sinä päivänä palatsin laulut

muuttuvat valitukseksi,

sanoo Herra, Herra.

Paljon on oleva ruumiita,

joka paikkaan heitettyjä. Hiljaa!"

4 *Aam. 2:7Kuulkaa tämä, te jotka poljette köyhiä

ja tahdotte tehdä lopun maan nöyristä,

5 *5. Moos. 25:13sanoen: "Milloin loppuu uusikuu,

että saamme myydä viljaa,

ja milloin sapatti,

että saamme avata jyväaitan,

pienentää eefa-mitan ja suurentaa painon

ja pettää väärällä vaa’alla,

6 *Aam. 2:6että saamme ostaa vaivaiset rahasta

ja köyhän kenkäparista

ja myydä akanoita jyvinä?"

7 Herra on vannonut hänen kauttansa,

joka on Jaakobin kunnia:

Totisesti, minä en ikinä unhota

yhtäkään heidän tekoansa.

8 *Aam. 9:5Eikö senkaltaisesta maa jo vapise

ja kaikki sen asukkaat murehdi?

Eikö se nouse kaikkinensa niinkuin Niili,

kuohu ja alene niinkuin Egyptin virta?

9 *Miika 3:6Ja on tapahtuva sinä päivänä,

sanoo Herra, Herra,

että minä annan auringon laskea sydänpäivällä

ja teen maan pimeäksi keskellä kirkasta päivää.

10 *Jer. 6:26; Jer. 48:37; Sak. 12:10Minä muutan teidän juhlanne murheeksi

ja kaikki teidän laulunne valitusvirsiksi.

Minä panen kaikkien lanteille säkkipuvun

ja teen kaljuksi jokaisen pään.

Ja minä saatan teidät suremaan,

niinkuin ainokaista poikaa surraan,

ja se päättyy, niinkuin päättyy katkera päivä.

11 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, Herra,

jolloin minä lähetän nälän maahan:

en leivän nälkää enkä veden janoa,

vaan Herran sanojen kuulemisen nälän.

12 Silloin he hoippuvat merestä mereen,

pohjoisesta itään;

he samoavat etsien Herran sanaa,

mutta eivät löydä.

13 Sinä päivänä nääntyvät janoon

kauniit neitsyet ja nuorukaiset,

14 *1. Kun. 12:28; Hoos. 10:10ne, jotka vannovat sen nimeen,

joka on Samarian syntivelka, ja sanovat:

"Niin totta kuin sinun jumalasi elää, Daan,

ja niin totta kuin elävät Beerseban menot!"

— He kaatuvat eivätkä enää nouse.