Levítico 22

Pureté requise aux Sacrificateurs.

1 Puis l’Eternel parla à Moïse, en disant : 2 Dis à Aaron et à ses fils, quand ils auront à s’abstenir des choses saintes des enfants d’Israël, afin qu’ils ne profanent point le nom de ma sainteté dans les choses qu’eux-mêmes me sanctifient ; je suis l’Eternel ; 3 Dis-leur donc : Tout homme de toute votre postérité en vos âges qui étant souillé s’approchera des choses saintes que les enfants d’Israël auront sanctifiées à l’Eternel, cette personne-là sera retranchée de ma présence ; je suis l’Eternel. 4 Tout homme de la postérité d’Aaron étant lépreux, ou découlant, ne mangera point des choses saintes jusqu’à ce qu’il soit nettoyé ; et celui aussi qui aura touché quelque homme souillé pour avoir touché un mort, et celui qui aura un flux de semence. 5 Et celui qui aura touché quelque reptile dont il soit souillé, ou quelque homme par lequel il soit souillé, quelque souillure qui puisse être en lui. 6 La personne qui aura touché ces choses sera souillée jusqu’au soir, et ne mangera point des choses saintes, si elle n’a lavé sa chair avec de l’eau. 7 Ensuite, elle sera nette après le soleil couché ; et elle mangera des choses saintes ; car c’est sa viande. 8 Il ne mangera point de la chair d’aucune bête morte d’elle-même, ou déchirée par les bêtes sauvages, pour se souiller par elle ; je suis l’Eternel. 9 Qu’ils gardent donc ce que j’ai ordonné de garder, et qu’ils ne commettent point de péché au sujet de la viande sainte, afin qu’ils ne meurent point, pour l’avoir souillée ; je suis l’Eternel qui les sanctifie. 10 Nul étranger aussi ne mangera des choses saintes ; le forain logé chez le Sacrificateur, et le mercenaire, ne mangeront point des choses saintes. 11 Mais quand le Sacrificateur aura acheté quelque personne de son argent, elle en mangera ; pareillement celui qui sera né dans sa maison ; ceux-ci mangeront de sa viande. 12 Que si la fille du Sacrificateur est mariée à un étranger, elle ne mangera point des choses saintes, présentées en offrande élevée. 13 Mais si la fille du Sacrificateur est veuve, ou répudiée, et si elle n’a point d’enfants, étant retournée en la maison de son père, comme elle y demeurait en sa jeunesse, elle mangera de la viande de son père ; mais nul étranger n’en mangera. 14 Que si quelqu’un par ignorance mange d’une chose sainte, il ajoutera un cinquième par dessus, et le donnera au Sacrificateur avec la chose sainte. 15 Et ils ne souilleront point les choses sanctifiées des enfants d’Israël, qu’ils auront offertes à l’Eternel. 16 Mais on leur fera porter la peine du péché, parce qu’ils auront mangé de leurs choses saintes ; car je suis l’Eternel qui les sanctifie. 17 L’Eternel parla encore à Moïse, en disant : 18 Parle à Aaron et à ses fils, et à tous les enfants d’Israël, et leur dis : Quiconque de la maison d’Israël, ou des étrangers qui sont en Israël, offrira son offrande, selon tous ses voeux, ou selon toutes ses offrandes volontaires, lesquelles on offre en holocauste à l’Eternel ; 19 Il offrira de son bon gré, un mâle sans tare, d’entre les vaches, ou d’entre les brebis, ou d’entre les chèvres. 20 Vous n’offrirez aucune chose qui ait quelque tare, car elle ne serait point agréée pour vous. 21 Que si un homme offre à l’Eternel un sacrifice de prospérités en s’acquittant de quelque voeu, ou en faisant quelque offrande volontaire, soit de bœufs, ou de brebis, ce qui sera sans tare sera agréé ; il n’y doit avoir aucune tare. 22 Vous n’offrirez point à l’Eternel ce qui sera aveugle, ou rompu, ou mutilé, ou qui aura un porreau, ou une gâle sèche, ou une gâle d’ulcère, et vous n’en donnerez point pour le sacrifice qui se fait par feu sur l’autel à l’Eternel. 23 Tu pourras bien faire une offrande volontaire, d’un boeuf, ou d’une brebis, ou d’une chèvre ayant quelque superfluité, ou quelque défaut dans ses membres, mais ils ne seront point agréés pour le voeu. 24 Vous n’offrirez point à l’Eternel, et ne sacrifierez point en votre pays une bête qui ait les génitoires froissés, ou cassés, ou arrachés, ou taillés. 25 Vous ne prendrez point aussi de la main de l’étranger aucune de toutes ces choses pour les offrir en viande à votre Dieu, car la corruption qui est en eux est une tare en elles ; elles ne seront point agréées pour vous. 26 L’Eternel parla encore à Moïse, en disant : 27 Quand un veau, ou un agneau, ou une chèvre seront nés, et qu’ils auront été sept jours sous leur mère, depuis le huitième jour et les suivants, ils seront agréables pour l’offrande du sacrifice qui se fait par feu à l’Eternel. 28 Vous n’égorgerez point aussi en un même jour la vache, ou la brebis, ou la chèvre, avec son petit. 29 Quand vous offrirez un sacrifice d’action de grâces à l’Eternel, vous le sacrifierez de votre bon gré. 30 Il sera mangé le jour même, et vous n’en réserverez rien jusqu’au matin ; je suis l’Eternel. 31 Gardez donc mes commandements, et les faites. ; je suis l’Eternel. 32 Et ne profanez point le nom de ma sainteté, car je serai sanctifié entre les enfants d’Israël ; je suis l’Eternel qui vous sanctifie ; 33 Et qui vous ai retirés du pays d’Egypte, pour vous être Dieu ; je suis l’Eternel.

Säädöksiä pyhien lahjojen nauttimisesta ja uhrieläinten virheettömyydestä.

1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: 2 "Käske Aaronia ja hänen poikiansa pyhästi pitelemään israelilaisten pyhiä lahjoja, heidän minulle pyhittämiänsä, etteivät he häpäisisi minun pyhää nimeäni. Minä olen Herra. 3 Sano heille polvesta polveen: Jos kuka tahansa teidän jälkeläisistänne saastuneena ollessaan lähestyy niitä pyhiä lahjoja, joita israelilaiset pyhittävät Herralle, hänet hävitettäköön minun kasvojeni edestä. 4 *3. Moos. 15:2,16Minä olen Herra. Älköön kukaan Aaronin jälkeläinen, joka on pitalinen tai jolla on vuoto, syökö pyhistä lahjoista, ennenkuin hän on tullut puhtaaksi; ja joka koskee johonkin kuolleesta saastuneeseen tahi jolla on siemenvuoto, 5 tahi joka koskee pikkueläimeen, mihin tahansa, josta saastuu, tai ihmiseen, josta saastuu, olipa sen saastaisuus mitä laatua tahansa, 6 niin jokainen, joka koskee johonkin sellaiseen, olkoon saastainen iltaan asti älköönkä syökö pyhistä lahjoista, ellei hän ole pessyt ruumistaan vedessä. 7 Mutta kun aurinko on laskenut, on hän puhdas, ja sitten hän syököön pyhistä lahjoista, sillä se on hänen ruokansa. 8 *Hes. 44:31Itsestään kuollutta tai kuoliaaksi raadeltua eläintä hän älköön syökö, ettei hän siten saastuisi. Minä olen Herra. 9 He noudattakoot minun määräyksiäni, etteivät joutuisi syynalaisiksi pyhitetyn tähden ja kuolisi, sentähden että häpäisevät pyhitetyn. Minä olen Herra, joka pyhitän heidät.

10 Yksikään syrjäinen älköön syökö pyhästä lahjasta; papin loinen tai päiväpalkkalainen älköön syökö pyhästä lahjasta. 11 Mutta kun pappi ostaa rahallansa orjan, saakoon tämä siitä syödä; samoin hänen kodissaan syntyneet orjat syökööt hänen ruokaansa. 12 Jos papin tytär tulee syrjäisen miehen vaimoksi, älköön hän syökö pyhistä antilahjoista. 13 *3. Moos. 10:14Mutta jos papin tytär tulee leskeksi tai hyljätyksi ja on lapseton ja hän tulee takaisin isänsä taloon ja asuu siellä niinkuin nuoruudessaan, niin hän syököön isänsä ruokaa; mutta kukaan syrjäinen älköön sitä syökö. 14 *3. Moos. 5:16Ja jos joku erehdyksessä syö pyhästä lahjasta, korvatkoon papille pyhän lahjan ja pankoon siihen vielä lisäksi viidennen osan sen arvosta. 15 Älkööt papit häväiskö israelilaisten pyhiä lahjoja, joita nämä antavat Herralle, 16 älköötkä saattako heitä syynalaisiksi ja vikapäiksi sallimalla heidän syödä pyhiä lahjojansa; sillä minä olen Herra, joka pyhitän heidät."

17 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: 18 "Puhu Aaronille ja hänen pojillensa ja kaikille israelilaisille ja sano heille: Kuka ikinä Israelin heimosta tai muukalaisista Israelissa tuo polttouhriksi uhrilahjansa, olipa se mikä hyvänsä lupausuhri tai vapaaehtoinen uhri, jonka he tuovat Herralle, 19 niin tuokaa sellainen uhri, että hänen mielisuosionsa tulee teidän osaksenne: virheetön urospuoli raavaista, lampaista tai vuohista. 20 *5. Moos. 15:21; 5. Moos. 17:1Mutta yhtään eläintä, jossa on vamma, älkää tuoko, sillä siitä hänen mielisuosionsa ei tule teidän osaksenne. 21 *Mal. 1:8,13Jos joku tuo Herralle yhteysuhrin raavaista tai lampaista, joko lupausta täyttääkseen tai vapaaehtoisena uhrina, olkoon eläin virheetön ollakseen otollinen; älköön siinä olko mitään vammaa. 22 Sokeata tai raajarikkoa tai silvottua tai paiseista tai ihotautista tai rupista älkää Herralle tuoko, älkääkä sellaisia asettako alttarille, uhriksi Herralle. 23 Härän tai lampaan, joka on jäseniltään muodoton tai vaivainen, sinä saat uhrata vapaaehtoisena uhrina, mutta lupausuhriksi se ei ole otollinen. 24 Älkää uhratko Herralle eläintä, joka on kuohittu puristamalla tai musertamalla tai repimällä tai leikkaamalla; älkää tehkö maassanne sellaista. 25 Älkää myöskään muukalaiselta ostako mitään sellaisia eläimiä tuodaksenne niitä Jumalanne ruuaksi, sillä ne ovat turmeltuja, niissä on vamma; niistä ei tule teidän osaksenne mielisuosio."

26 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: 27 *2. Moos. 22:30"Kun vasikka tai karitsa tai vohla on syntynyt, olkoon se emänsä luona seitsemän päivää; mutta kahdeksannesta päivästä alkaen se on otollinen uhrilahjaksi Herralle. 28 *5. Moos. 22:6Älkää raavaseläintä tai lammasta ja sen sikiötä teurastako samana päivänä.

29 Kun te uhraatte Herralle kiitosuhrin, uhratkaa se niin, että hänen mielisuosionsa tulee teidän osaksenne. 30 *3. Moos. 7:15Se syötäköön samana päivänä; älkää jättäkö siitä mitään seuraavaan aamuun. Minä olen Herra.

31 Noudattakaa siis minun käskyjäni ja pitäkää ne. Minä olen Herra. 32 Älkää häväiskö minun pyhää nimeäni: minä tahdon olla pyhä israelilaisten keskellä. Minä olen Herra, joka pyhitän teidät 33 ja joka vein teidät pois Egyptin maasta, ollakseni teidän Jumalanne. Minä olen Herra."