1 Ricordati, Eterno, di quello che ci è avvenuto! Guarda e vedi il nostro obbrobrio!2 La nostra eredità è passata a degli stranieri, le nostre case, a degli estranei.3 Noi siam diventati orfani, senza padre, le nostre madri son come vedove.4 Noi beviamo la nostr’acqua a prezzo di danaro, le nostre legna ci vengono a pagamento.5 Col collo carico noi siamo inseguiti, siamo spossati, non abbiamo requie.6 Abbiam teso la mano verso l’Egitto e verso l’Assiria, per saziarci di pane.7 I nostri padri hanno peccato, e non sono più; e noi portiamo la pena delle loro iniquità.8 Degli schiavi dominano su noi, e non v’è chi ci liberi dalle loro mani.9 Noi raccogliamo il nostro pane col rischio della nostra vita, affrontando la spada del deserto.10 La nostra pelle brucia come un forno, per l’arsura della fame.11 Essi hanno disonorato le donne in Sion, le vergini nelle città di Giuda.12 I capi sono stati impiccati dalle loro mani, la persona de’ vecchi non è stata rispettata.13 I giovani han portato le macine, i giovanetti han vacillato sotto il carico delle legna.14 I vecchi hanno abbandonato la porta, i giovani la musica dei loro strumenti.15 La gioia de’ nostri cuori è cessata, le nostre danze son mutate in lutto.16 La corona ci è caduta dal capo; guai a noi, poiché abbiamo peccato!17 Per questo langue il nostro cuore, per questo s’oscuran gli occhi nostri:18 perché il monte di Sion è desolato, e vi passeggian le volpi.19 Ma tu, o Eterno, regni in perpetuo; il tuo trono sussiste d’età in età.20 Perché ci dimenticheresti tu in perpetuo, e ci abbandoneresti per un lungo tempo?21 Facci tornare a te, o Eterno, e noi torneremo! Ridonaci de’ giorni come quelli d’un tempo!22 Ché, ora, tu ci hai veramente reietti, e ti sei grandemente adirato contro di noi!

1 Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.2 Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.3 Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.4 Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.5 Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.6 Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.7 Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.8 Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.9 Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.10 Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.11 Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.12 Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.13 Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.14 Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.15 Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.16 Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!17 Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet-18 Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.19 Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.20 Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?21 Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.22 Vai oletko meidät peräti hyljännyt, vihastunut meihin ylenmäärin?