1 Izraelitai, klausykite Viešpaties žodžio. Viešpats kaltina krašto gyventojus, nes nėra šalyje tiesos, gailestingumo nė Dievo pažinimo.
2 "Šmeižtas, melagystė, žmogžudystė, vagystė ir svetimavimas įsigalėjo krašte, vienas kraujo praliejimas po kito.
3 Todėl žemė liūdės, visa, kas gyvena joje, nusilps, net laukiniai žvėrys, padangių paukščiai ir jūros žuvys pražus.
4 Niekas tegul nesiginčija ir tenekaltina kitų, nes tavo tauta yra kaip besiginčijantys su kunigu.
5 Todėl tu krisi dienos metu, ir pranašai kris su tavimi kaip naktį, ir Aš sunaikinsiu jūsų motiną.
6 Mano tauta žūsta dėl pažinimo stokos! Kadangi tu atmetei pažinimą, tai ir Aš tave atmesiu, kad nebebūtum mano kunigu. Kadangi pamiršai savo Dievo įstatymą, tai ir Aš pamiršiu tavo vaikus.
7 Kuo labiau jų daugėjo, tuo daugiau jie nuodėmiavo. Aš jų šlovę pakeisiu į gėdą.
8 Jie minta mano tautos nuodėme ir trokšta jos nusikaltimo.
9 Tautai ir kunigams bus tas pats Aš bausiu juos už jų kelius, užmokėsiu jiems už jų darbus.
10 Jie valgys, bet nepasisotins, paleistuvaus, bet jų nepadaugės, nes jie užmiršo Viešpatį.
11 Paleistuvystės, senas vynas ir jaunas vynas užvaldė jų širdis.
12 Mano tauta klausia medžio gabalo ir laukia atsakymo iš lazdos. Paleistuvystės dvasia juos suklaidino, ir paleistuvaudami jie paliko Dievą.
13 Kalnų viršūnėse ir ant kalvų, malonioje ąžuolų, topolių ir terebintų pavėsyje, jie aukoja aukas ir degina smilkalus. Todėl jūsų dukterys paleistuvauja ir sužadėtinės svetimauja.
14 Aš nebausiu jūsų dukterų už paleistuvavimą nė sužadėtinių už neištikimybę, nes jūs patys paleistuvaujate ir aukojate su kekšėmis. Tauta, neturinti Dievo pažinimo, pražus.
15 Tu, Izraeli, jau paleistuvauji, tenenusikalsta bent Judas! Neikite į Gilgalą, nekeliaukite į Bet Aveną ir neprisiekite, sakydami: ‘Kaip Viešpats gyvas!’
16 Jei Izraelis užsispyręs kaip užsispyrusi karvė, argi Viešpats ganys juos kaip avinėlį plačioje ganykloje?
17 Efraimas prisirišo prie stabų palik jį!
18 Jie girtuokliauja ir paleistuvauja, jų valdytojai gėdą pamėgo labiau negu garbę.
19 Vėjas apsupo juos savo sparnais, ir jie gėdysis savo aukų".
1 Kuulkaa, israelilaiset, mitä Herra sanoo! Herra käy oikeutta teidän kanssanne, sillä tässä maassa ei ole rehellisyyttä eikä uskollisuutta, kukaan ei tunne Jumalaa.
2 Väärät valat ja valheet, murhat, varkaudet ja aviorikokset rehottavat kaikkialla, veriteko seuraa veritekoa.
3 Sen tähden maa muuttuu aavikoksi, kaikki sen asukkaat nääntyvät. Villieläimet ja taivaan linnut kuolevat, meren kalat katoavat.
4 -- Kansaa ei pidä syyttää eikä tavallista ihmistä rangaista. Sinua, pappi, minä syytän.
5 Sinä kompastut päivänvalossa, ja yöllä kompastuu profeetta yhdessä sinun kanssasi. Sinä saatat kansasi tuhoon.
6 Näin tuhoutuu minun kansani, sillä kukaan ei tunne minua. Koska sinä olet hylännyt minut, hylkään minäkin sinut, et saa enää olla pappinani. Sinä olet unohtanut Jumalasi lain, minäkin unohdan sinun lapsesi.
7 Papit tekivät yhä enemmän syntiä minua vastaan, sitä mukaa kuin heidän joukkonsa kasvoi. Minä muutan heidän kunniansa häpeäksi.
8 He ovat saaneet elantonsa kansani syntiuhreista, siksi sen pahat teot ovat heille mieleen.
9 Mutta lopulta kansan käy niin kuin papinkin. Minä rankaisen kansaa sen pahoista teoista, käännän sen teot sitä itseään vastaan.
10 He syövät, mutta jäävät nälkäisiksi, heidän irstaat menonsa eivät kansaa lisää. Näin heille käy sen vuoksi, että he ovat hylänneet Herran eivätkä kuule häntä enää.
11 Huoruus ja viini vievät kansalta järjen.
12 He kysyvät neuvoa pyhiltä puiltaan, arvat antavat heille vastauksia. Huoruuden henki eksyttää heidät, he kääntyvät uskottomina pois Jumalansa luota.
13 Vuorten huipuilla he uhraavat, polttavat suitsuketta kukkuloilla tammen, poppelin ja rautatammen alla. Ne luovat suloisen varjon. Onko siis ihme, että tyttäristänne tulee porttoja ja miniänne rikkovat avion!
14 Mutta minä en syytä tyttäriänne siitä, että he harjoittavat haureutta, enkä miniöitänne siitä, että he rikkovat avion. Itsehän miehet lähtevät huorien matkaan, uhraavat temppeliporttojen kanssa. Ymmärtämätön kansa joutuu turmioon!
16 Israel on vikuroinut kuin niskuri lehmä. Miten Herra antaisi sen nyt kulkea vapaasti kuin lampaat laitumella?
17 Efraimilaiset pitävät kiinni epäjumalistaan -- tehkööt niin kuin tahtovat!
18 Juhlat ja juomingit, huoruus ja irstailu hillittömässä himossa! Kaiken yllä häpeän verho!
19 Mutta myrsky iskee heihin, ja onnettomasti päättyvät heidän uhriateriansa.