1 Eikime, sugrįžkime pas Viešpatį: Jis mus sudraskė­Jis ir pagydys; Jis sumušė­Jis ir aptvarstys.

2 Jis atgaivins mus po dviejų dienų, trečią dieną pakels, kad gyventume Jo akivaizdoje.

3 Stenkimės pažinti Viešpatį. Kaip aušra Jis pasirodys ir ateis pas mus kaip lietus, kaip vėlyvas ir ankstyvas lietus į žemę.

4 "Ką darysiu tau, Efraimai? Ką darysiu tau, Judai? Jūsų gerumas kaip rytmečio migla, kaip rasa, kuri greitai išnyksta.

5 Aš tašiau juos per pranašus, žudžiau savo burnos žodžiais. Tavo teismai yra kaip nušvintanti šviesa.

6 Aš noriu gailestingumo, o ne aukos, ir Dievo pažinimo labiau, negu deginamųjų aukų.

7 Jie kaip žmonės sulaužė sandorą, buvo man neištikimi.

8 Gileadas yra piktadarių miestas, suteptas krauju.

9 Kaip tykojanti plėšikų gauja­tokie yra kunigai, kurie žudo einančius į Sichemą ir elgiasi bjauriai.

10 Izraelio namuose mačiau baisių dalykų: ten paleistuvauja Efraimas, susitepęs Izraelis.

11 Tau, Judai, taip pat paruošta pjūtis, kai parvesiu savo tautos ištremtuosius".

2 Vain päivä tai kaksi, ja hän virvoittaa meidät, kolmantena päivänä hän nostaa meidät ylös, ja niin me saamme elää ja palvella häntä.

4 -- Mitä minun pitäisi tehdä sinulle, Efraim, mitä sinulle, Juuda? Teidän uskollisuutenne on kuin aamupilvi, kuin kaste, joka kohta haihtuu.

5 Siksi olen lähettänyt profeettani lyömään teitä, olen lähettänyt sanani, sanan, joka surmaa. Minun oikeuteni on kirkas kuin valo.

6 Uskollisuutta minä vaadin, en uhrimenoja, Jumalan tuntemista, en polttouhreja.

7 Te rikoitte liiton Adamissa, olitte siellä minulle uskottomia.

8 Gilead on pahantekijöiden kaupunki, täynnä veritöiden jälkiä.

9 Papit ovat kuin rosvojoukko, joka on asettunut väijyksiin. He tekevät murhia Sikemin tiellä, heidän tekonsa ovat iljettäviä!

10 Israelin heimon keskuudessa olen nähnyt tapahtuvan kauheita. Efraim on harjoittanut haureutta, Israel on saastuttanut itsensä.

11 Myös sinua, Juuda, odottaa elonleikkuu, kun minä käännän kansani kohtalon.