1 Laulunjohtajalle. Kielisoittimilla. Daavidin virsi. (H55:2)Kuuntele rukoustani, Jumala, älä kätkeydy, kun pyydän apua.2 (H55:3)Kuuntele minua ja vastaa minulle, ahdistus painaa mieltäni. Olen suunniltani pelosta,3 (H55:4)kun vihollinen huutaa uhkauksia, kun jumalattomat ahdistavat minua. He kaatavat päälleni onnettomuutta, syyttävät minua vihassaan.4 (H55:5)Sydän hakkaa rinnassani, kuoleman kauhut hyökkäävät kimppuuni.5 (H55:6)Pelko vavisuttaa sisintäni, kauhu saartaa minut.6 (H55:7)Jos saisin kyyhkysen siivet, lähtisin lentoon, etsisin lepopaikan.7 (H55:8)Pakenisin kauas, majailisin autiomaassa. (sela)8 (H55:9)Kiiruhtaisin turvapaikkaan, suojaan myrskytuulelta.9 (H55:10)Herra, saata heidät sekasortoon, sekoita heidän neuvonpitonsa. Joka päivä minun täytyy katsella kaupungissa riitaa ja väkivaltaa.10 (H55:11)Ne kiertävät kaupunkia yötä päivää, väijyvät sen muureilla. Vääryys ja tuho asuvat sen sisällä,11 (H55:12)turmelus sen keskellä, sorto ja petos vallitsevat sen toreilla.12 (H55:13)Jos vihollinen herjaisi minua, sen kyllä kestäisin. Jos vihamies nöyryyttäisi minua, minä voisin piiloutua.13 (H55:14)Mutta sinä olet kaltaiseni, ystäväni ja uskottuni.14 (H55:15)Ystävinä vaelsimme yhdessä Jumalan huoneeseen.15 (H55:16)Kuolema periköön heidät, menkööt he elävinä alas tuonelaan! Heidän asuinsijansa ovat pahuutta täynnä.16 (H55:17)Minä huudan Jumalaa, ja hän pelastaa minut.17 (H55:18)Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä huokaan ja valitan, ja hän kuulee ääneni.18 (H55:19)Kun minua vastaan käydään sotaa ja monet hyökkäävät kimppuuni, hän päästää minut rauhaan.19 (H55:20)Jumala kuulee minua ja nöyryyttää heidät, hän, joka hamasta ikuisuudesta on hallinnut valtaistuimellaan. (sela) Viholliseni eivät muutu, eivät kunnioita Jumalaa.20 (H55:21)Petturi käy ystäviensä kimppuun ja rikkoo liittonsa.21 (H55:22)Hänen puheensa ovat lipeviä kuin öljy, mutta hänellä on paha mielessä. Hänen sanansa ovat liukkaita kuin voi mutta teräviä kuin paljastettu miekka.22 (H55:23)Jätä taakkasi Herran käteen, hän pitää sinusta huolen. Hän ei ikinä salli hurskaan sortua.23 (H55:24)Murhamiehet ja petturit sinä, Jumala, syökset syvimpään kuoppaan, he eivät elä puoleenkaan ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.

1 Inclina, ó Deus, os teus ouvidos à minha oração, e não te escondas da minha súplica.2 Atende-me, e ouve-me; lamento na minha queixa, e faço ruído,3 Pelo clamor do inimigo e por causa da opressão do ímpio; pois lançam sobre mim a iniquidade, e com furor me odeiam.4 O meu coração está dolorido dentro de mim, e terrores da morte caíram sobre mim.5 Temor e tremor vieram sobre mim; e o horror me cobriu.6 Assim eu disse: Oh! Quem me dera asas como de pomba! Então voaria, e estaria em descanso.7 Eis que fugiria para longe, e pernoitaria no deserto. (Selá.)8 Apressar-me-ia a escapar da fúria do vento e da tempestade.9 Despedaça, Senhor, e divide as suas línguas, pois tenho visto violência e contenda na cidade.10 De dia e de noite a cercam sobre os seus muros; iniquidade e malícia estão no meio dela.11 Maldade há dentro dela; astúcia e engano não se apartam das suas ruas.12 Pois não era um inimigo que me afrontava; então eu o teria suportado; nem era o que me odiava que se engrandecia contra mim, porque dele me teria escondido.13 Mas eras tu, homem meu igual, meu guia e meu íntimo amigo.14 Consultávamos juntos suavemente, e andávamos em companhia na casa de Deus.15 A morte os assalte, e vivos desçam ao inferno; porque há maldade nas suas habitações e no meio deles.16 Eu, porém, invocarei a Deus, e o Senhor me salvará.17 De tarde e de manhã e ao meio-dia orarei; e clamarei, e ele ouvirá a minha voz.18 Livrou em paz a minha alma da peleja que havia contra mim; pois havia muitos comigo.19 Deus ouvirá, e os afligirá. Aquele que preside desde a antiguidade (Selá), porque não há neles nenhuma mudança, e portanto não temem a Deus.20 Tal homem pôs as suas mãos naqueles que têm paz com ele; quebrou a sua aliança.21 As palavras da sua boca eram mais macias do que a manteiga, mas havia guerra no seu coração: as suas palavras eram mais brandas do que o azeite; contudo, eram espadas desembainhadas.22 Lança o teu cuidado sobre o Senhor, e ele te susterá; não permitirá jamais que o justo seja abalado.23 Mas tu, ó Deus, os farás descer ao poço da perdição; homens de sangue e de fraude não viverão metade dos seus dias; mas eu em ti confiarei.