1 Asafin psalmilaulu. (H83:2)Jumala, älä enää vaikene! Älä katso ääneti, älä ole niin hiljaa!2 (H83:3)Sinun vihollisesi riehuvat, nostavat uhitellen päätään.3 (H83:4)He punovat juonia omaa kansaasi vastaan, vehkeilevät sinun suojattiesi pään menoksi.5 (H83:6)He ovat yksissä tuumin tehneet liiton, kaikki he ovat sinua vastaan:6 (H83:7)Edomin telttakunnat ja ismaelilaiset, Moab ja hagarilaiset,7 (H83:8)Gebal, Ammon ja Amalek, Filistea ja Tyroksen asukkaat.8 (H83:9)Assyriakin on liittynyt heihin, tullut avuksi Lootin jälkeläisille. (sela)9 (H83:10)Tee heille niin kuin teit Midianille, niin kuin teit Siseralle ja Jabinille Kisoninpurolla --10 (H83:11)En-Dorissa nuo miehet kohtasivat loppunsa, päätyivät lannaksi maahan.11 (H83:12)Tee heidän ruhtinailleen niin kuin Orebille ja Seebille, heidän päälliköilleen kuin Sebahille ja Salmunnalle,13 (H83:14)Jumalani, hajota heidät kaikkiin tuuliin kuin ohdakkeen höydyt, kuin ruumenet!14 (H83:15)Niin kuin kulovalkea polttaa metsän, niin kuin tulen roihu korventaa vuoret,15 (H83:16)niin ajakoon sinun myrskysi heitä takaa, kauhistukoot he tuulesi voimaa!16 (H83:17)Nöyryytä heitä perin pohjin, kunnes he etsivät apua sinulta, Herra.17 (H83:18)Saakoot he osakseen ainaisen pelon ja pilkan, saakoot kunniattoman lopun.18 (H83:19)Vielä he tietävät, että sinä olet Herra, ainoa Jumala, maailman valtias!

1 Ó Deus, não estejas em silêncio; não te cales, nem te aquietes, ó Deus,2 Porque eis que teus inimigos fazem tumulto, e os que te odeiam levantaram a cabeça.3 Tomaram astuto conselho contra o teu povo, e consultaram contra os teus escondidos.4 Disseram: Vinde, e desarraiguemo-los para que não sejam nação, nem haja mais memória do nome de Israel.5 Porque consultaram juntos e unânimes; eles se unem contra ti:6 As tendas de Edom, e dos ismaelitas, de Moabe, e dos agarenos,7 De Gebal, e de Amom, e de Amaleque, a Filístia, com os moradores de Tiro;8 Também a Assíria se ajuntou com eles; foram ajudar aos filhos de Ló. (Selá.)9 Faze-lhes como aos midianitas; como a Sísera, como a Jabim na ribeira de Quisom;10 Os quais pereceram em Endor; tornaram-se como estrume para a terra.11 Faze aos seus nobres como a Orebe, e como a Zeebe; e a todos os seus príncipes, como a Zebá e como a Zalmuna,12 Que disseram: Tomemos para nós as casas de Deus em possessão.13 Deus meu, faze-os como um tufão, como a aresta diante do vento.14 Como o fogo que queima um bosque, e como a chama que incendeia as montanhas,15 Assim os persegue com a tua tempestade, e os assombra com o teu redemoinho.16 Encham-se de vergonha as suas faces, para que busquem o teu nome, Senhor.17 Confundam-se e assombrem-se perpetuamente; envergonhem-se, e pereçam,18 Para que saibam que tu, cujo nome é Senhor, és o Altíssimo sobre toda a terra.