1 Matkalaulu. Herraa minä ahdingossani huudan, ja hän vastaa minulle.2 Herra, pelasta minut valehtelijoiden käsistä, varjele heidän petollisilta puheiltaan.3 Mitä kaikkea Herra sinulle antaakaan, sinä valehtelija!4 Teräviä nuolia soturin jousesta, tulisia, polttavia hiiliä!5 Voi minua! Olen muukalaisena Mesekissä, asun Kedarin leireissä.6 Liian kauan olen jo asunut täällä, missä kaikki vihaavat rauhaa.7 Minä tahdon rauhaa, mutta jos sanankin sanon, he ryhtyvät sotaan.

1 Kanto de suprenirado. Al la Eternulo mi vokis en mia sufero, Kaj Li aŭskultis min.2 Ho Eternulo, savu mian animon de mensoga parolo, De falsa lango.3 Kion Li donos al vi, Kaj kion Li alportos al vi, ho falsa lango?4 Akrajn sagojn de fortulo Kun karboj genistaj.5 Ve al mi, ke mi gastas en Meŝeĥ, Ke mi loĝas inter la tendoj de Kedar!6 Tro longe loĝis mia animo Inter malamantoj de paco.7 Mi estas pacema; Sed kiam mi ekparolas, ili komencas militon.