1 Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi!
2 Hänhän sanoo: -- Oikealla hetkellä olen kuullut sinua, pelastuksen päivänä olen tuonut sinulle avun. Juuri nyt on oikea hetki, juuri nyt on pelastuksen päivä.
3 Me emme anna kenellekään missään asiassa loukkaantumisen aihetta, jotta palveluvirkaamme ei moitittaisi.
4 Kaikessa me osoitamme olevamme Jumalan palvelijoita. Me kestämme sitkeästi vaikeudet, vaivat ja ahdingot,
5 ruoskimiset, vankeudet, mellakat, raadannan, valvomisen ja paastoamisen.
6 Mielemme on puhdas, meillä on tietoa, kärsivällisyyttä ja ystävällisyyttä, meillä on Pyhä Henki, vilpitön rakkaus,
7 totuuden sana ja Jumalan voima. Aseinamme ovat vanhurskauden miekka ja kilpi.
8 Meitä kunnioitetaan ja halveksitaan, meitä panetellaan ja kiitellään. Meitä pidetään villitsijöinä, mutta me puhumme totta.
9 Meitä kohdellaan tuntemattomina, mutta me olemme liiankin tunnettuja. Olemme lähellä kuolemaa mutta silti elossa, pahoinpideltyjä mutta yhä hengissä,
10 murheellisia mutta aina iloisia. Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi; meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken.
11 Me puhumme teille avoimesti, korinttilaiset, sydämemme on avara,
12 siinä on teille tilaa. Sen sijaan teidän sydämenne on ahdas.
13 Antakaa vastalahja -- puhun kuin lapsilleni -- avartukaa tekin!
14 Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä?
15 Voivatko Kristus ja Beliar olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko?
16 Miten jumalien kuvat soveltuvat Jumalan temppeliin? Mehän olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut: -- Minä asetun heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa ja he minun kansani.
17 Siksi Herra sanoo: -- Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään saastaiseen, niin otan teidät vastaan
18 ja olen oleva teidän Isänne, ja te olette minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.
1 Aga olles kaastegevad me ka manitseme, et te Jumala armu ilmaasjata vastu ei v
2 Sest Ta ütleb: „Ma olen sind kuulnud soodsal ajal ja aidanud päästepäeval!" Näe, nüüd on hästi soodus aeg, vaata, nüüd on päästepäev!
3 Me ei anna üheski asjas mingit p
4 vaid k
5 hoopide all, vangis, mässudes, vaevanägemistes, valvamistes, paastumistes,
6 puhtuses, tunnetuses, pikas meeles, helduses, Pühas Vaimus, silmakirjatsematus armastuses,
7 t
8 aus ja häbis, kurja k
9 kui tundmatud ja ometi küll tuntud, kui surijad, ja vaata, me elame; kui karistatud, kuid mitte surmatud;
10 kui kurvastatud, kuid ikka r
11 Meie suu on avatud teie vastu, korintlased, meie süda on avardunud;
12 meie sees ei ole teil kitsas, vaid teil on kitsas teie omas südames.
13 Vastutasuks tehke sedasama — ma ütlen teile kui lastele — avardage ka teie oma süda!
14 Ärge hakake v
15 Kuidas sobib Kristus ühte Beliariga? V
16 Kuidas sünnib Jumala tempel ühte ebajumalatega? Sest meie oleme elava Jumala tempel, n
17 Sellepärast „minge ära nende keskelt ja eralduge neist", ütleb Issand, „ja ärge puudutage roojast, siis Ma v
18 ja olen teile Isaks, ja teie olete Mulle poegadeks ja tütardeks", ütleb K