1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, tyhmä poika on äitinsä murhe.
2 Väärintekijää eivät hänen aarteensa auta, mutta oikeamielisyys pelastaa kuolemasta.
3 Nuhteetonta Herra varjelee nälältä, mutta jumalattoman haluja hän ei täytä.
4 Köyhyys seuraa kättä, joka työtä karttaa, toimeliaat kädet tuovat rikkauden.
5 Viisas se, joka kesällä kerää, häpeä sille, joka korjuuaikana makaa.
6 Hurskaalla on päänsä päällä siunaus, jumalattoman suussa piilee väkivalta.
7 Vanhurskaan muistoa siunataan, jumalattoman nimikin maatuu.
8 Ymmärtäväinen ottaa ohjeet varteen, mutta mieletön etsii tuhoaan.
9 Turvassa kulkee, joka vilpittä kulkee, joka poikkeaa polulta, ei salassa pysy.
10 Kavala silmänisku tuo tuskaa, ja mieletön puhe vie tuhoon.
11 Vanhurskaan suu on elämän lähde, jumalattoman suussa piilee väkivalta.
12 Viha ajaa ihmiset toisiaan vastaan, rakkaus peittää paljotkin rikkomukset.
13 Järkevän huulilta lähtevät viisauden sanat, tyhmyrin selässä soikoon keppi!
14 Viisas panee tiedon visusti talteen, mutta vahinko on valmis, kun hullu puhuu.
15 Omaisuus on rikkaalle vahva varustus, puute murentaa köyhän majan.
16 Mitä vanhurskas ansaitsee, on elämäksi, mitä jumalaton hankkii, koituu synniksi.
17 Joka taipuu kuriin, vaeltaa elämän tietä, nuhteista piittaamaton kulkee harhaan.
18 Joka vihansa salaa, se valheita puhuu, hullu se, joka panettelee ja parjaa.
19 Paljossa puheessa vaanii synti, viisas se, joka kielensä hillitsee.
20 Hurskaan puhe on puhtainta hopeaa, jumalattoman ajatus ei paljoa paina.
21 Hurskaan sanat ruokkivat monia, tyhmät nääntyvät ymmärryksen puutteeseen.
22 Herran siunaus menestyksen antaa, omin voimin sitä ei lisätä.
23 Ilkityöt ovat hullun huvi, järkevä saa ilonsa viisaudesta.
24 Mitä jumalaton pelkää, siihen hän törmää, mitä hurskas toivoo, se hänelle annetaan.
25 Myrskyn mentyä jumalaton on poissa, mutta vanhurskaalla on kestävä perusta.
26 Mitä etikka hampaille ja savu silmille, sitä on laiskuri isännälleen.
27 Herran pelko kartuttaa elinpäiviä, jumalattomalta vuodet hupenevat.
28 Hurskaan odotus johtaa iloon, jumalattoman toivo pettää.
29 Herra on viattoman vahva linna, mutta väärintekijän hän murskaa.
30 Oikeamielinen ei ikinä horju, mutta jumalattomalla ei ole missään turvaa.
31 Vanhurskaan suusta viisaus versoo, mutta myrkyllinen kieli leikataan poikki.
32 Hurskaan sanat ovat rakkauden sanoja, jumalattoman puhe valhetta ja vimmaa.
1 LE sentenze di Salomone. Il figliuol savio rallegra il padre; Ma il figliuolo stolto è il cordoglio di sua madre
2 I tesori d’empietà non giovano; Ma la giustizia riscuote da morte.
3 Il Signore non lascerà aver fame all’anima del giusto; Ma egli sovverte la sostanza degli empi
4 La man rimessa fa impoverire; Ma la mano de’ diligenti arricchisce
5 Chi raccoglie nella state è un figliuolo avveduto; Ma chi dorme nella ricolta è un figliuolo che fa vituperio
6 Benedizioni sono sopra il capo del giusto; Ma la violenza coprirà la bocca degli empi
7 La memoria del giusto è in benedizione; Ma il nome degli empi marcirà
8 Il savio di cuore riceve i comandamenti; Ma lo stolto di labbra andrà in precipizio
9 Chi cammina in integrità cammina in sicurtà; Ma chi perverte le sue vie sarà fiaccato
10 Chi ammicca con l’occhio reca molestia; Ma lo stolto di labbra andrà in precipizio
11 La bocca del giusto è una fonte viva; Ma la violenza coprirà la bocca degli empi
12 L’odio muove contese; Ma la carità ricopre ogni misfatto
13 La sapienza si trova nelle labbra dell’intendente; Ma il bastone è per lo dosso di chi è scemo di senno
14 I savi ripongono appo loro la scienza; Ma la bocca dello stolto è una ruina vicina
15 Le facoltà del ricco son la sua forte città; Ma la povertà de’ bisognosi è il loro spavento
16 Le opere de’ giusti sono a vita; Ma quello che l’empio produce è a peccato
17 Chi osserva l’ammaestramento è un cammino a vita; Ma chi lascia la correzione fa traviare
18 Chi copre l’odio è uomo di labbra bugiarde; E chi sbocca infamia è stolto
19 In moltitudine di parole non manca misfatto; Ma chi rattiene le sue labbra è prudente
20 La lingua del giusto è argento eletto; Ma il cuor degli empi è ben poca cosa.
21 Le labbra del giusto pascono molti; Ma gli stolti muoiono per mancamento di senno
22 La benedizione del Signore è quella che arricchisce; E la fatica non le sopraggiugne nulla
23 Il commettere scelleratezza è allo stolto come uno scherzare; Così è la sapienza all’uomo d’intendimento
24 Egli avverrà all’empio ciò ch’egli teme; Ma Iddio darà a’ giusti ciò che desiderano.
25 Come il turbo passa via di subito, così l’empio non è più; Ma il giusto è un fondamento perpetuo
26 Quale è l’aceto a’ denti, e il fumo agli occhi, Tale è il pigro a quelli che lo mandano
27 Il timor del Signore accresce i giorni; Ma gli anni degli empi saranno scorciati.
28 L’aspettar de’ giusti è letizia; Ma la speranza degli empi perirà
29 La via del Signore è una fortezza all’uomo intiero; Ma ella è spavento agli operatori d’iniquità.
30 Il giusto non sarà giammai in eterno scrollato; Ma gli empi non abiteranno la terra
31 La bocca del giusto produce sapienza; Ma la lingua perversa sarà troncata.
32 Le labbra del giusto conoscono ciò che è gradevole; Ma la bocca dell’empio non è altro che perversità