1 Halleluja! Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa.
2 Kuka voi sanoiksi pukea Herran voimateot, kuka voi häntä kyllin ylistää?
3 Onnellisia ne, jotka elävät vanhurskaasti, jotka aina tekevät niin kuin oikein on.
4 Herra, sinä olet armollinen kansallesi -- muistathan myös minua! Auta minua, ota minut huomaasi,
5 että saisin kokea valittujesi onnen, että saisin iloita, kun sinun kansasi iloitsee, ja ylistää osaani sinun omiesi kanssa.
6 Me olemme tehneet syntiä, niin kuin isämmekin, pahoin me olemme tehneet, eläneet jumalattomasti.
7 Kun isämme olivat Egyptissä, he eivät ymmärtäneet sinun tunnustekojasi. Vaikka monin tavoin osoitit uskollisuutesi, he eivät sitä mieleensä painaneet. Kaislamerellä he kapinoivat sinua vastaan.
8 Mutta Herra pelasti heidät, nimensä kunnian tähden, hän osoitti voimansa ja suuruutensa.
9 Hän käski Kaislamerta, ja se kuivui, ja hän kuljetti heidät syvyyksien halki, merenpohjaa pitkin kuin aavikkotietä.
10 Hän pelasti heidät vainoojien käsistä, vapautti heidät vihollisen vallasta.
11 Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ainoakaan ei jäänyt henkiin.
12 Silloin isämme uskoivat hänen sanansa ja lauloivat hänelle kiitosta.
13 Mutta kohta he taas unohtivat hänen tekonsa, eivät odottaneet hänen neuvojaan.
14 Autiomaassa he kävivät ahnaiksi ja koettelivat Jumalaa.
15 Hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta istutti heihin hivuttavan taudin.
16 Leirissä kansa alkoi kadehtia Moosesta ja Aaronia, Jumalan pyhää.
17 Silloin maa aukeni ja nieli Datanin, hautasi alleen Abiramin joukon.
18 Tuli leimahti leirin keskellä, liekki poltti jumalattomat.
19 Horebin juurella he valoivat sonnin ja kumarsivat tekemäänsä patsasta.
20 He vaihtoivat Herran, Kunniansa, ruohoa syövän naudan kuvaan.
21 He unohtivat Jumalan, pelastajansa, hänet, joka teki suuria Egyptissä,
22 Haamin maassa ihmeellisiä töitä, pelottavia tekoja Kaislamerellä.
23 Vihassaan Herra aikoi hävittää heidät, mutta Mooses, hänen valittunsa, astui hänen eteensä ja suojeli heitä, taivutti hänet säästämään kansan.
24 He väheksyivät ihanaa maata, he eivät uskoneet Herran sanaa
25 vaan nurisivat teltoissaan eivätkä tahtoneet totella Herraa.
26 Silloin Herra kohotti kätensä tuhotakseen heidät autiomaassa
27 ja heittääkseen heidän lapsensa kansojen sekaan, hajalle vieraisiin maihin.
28 He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleille kuville tuotuja uhreja.
29 He vihastuttivat Herran teoillaan, ja siksi vitsaus iski heihin.
30 Mutta kansan keskeltä nousi Pinehas -- hän langetti tuomion, ja vitsaus väistyi.
31 Tämän tähden hänet katsotaan vanhurskaaksi, iäti, polvesta polveen.
32 Meribassa, missä vedet virtasivat, he vihastuttivat Herran. Mooses joutui kärsimään heidän takiaan,
33 kun he saivat hänet menettämään malttinsa ja hän puhui sanojaan punnitsematta.
34 He eivät hävittäneet kansoja, jotka Herra oli käskenyt hävittää,
35 vaan veljeilivät vieraiden kansojen kanssa ja ottivat oppia niiden menoista.
36 He palvoivat vieraita jumalia ja joutuivat niiden pauloihin.
37 He uhrasivat poikiaan ja tyttäriään hengille,
38 poikiensa ja tyttäriensä veren he uhrasivat Kanaanin jumalille. He vuodattivat viatonta verta, ja maa saastui.
39 He tahrasivat itsensä teoillaan, kun he olivat uskottomia Herralle.
40 Niin Herran viha syttyi, hän ei enää sietänyt omaa kansaansa.
41 Hän antoi sen vieraiden kansojen käsiin, vihamiesten orjuuteen.
42 Viholliset ahdistivat israelilaisia, ja heidän oli nöyrryttävä vieraiden valtaan.
43 Yhä uudestaan Herra pelasti heidät. Silti he kapinoivat ja toimivat halujensa mukaan, vajosivat syntiin yhä syvemmälle.
44 Mutta Herra näki heidän ahdinkonsa ja kuuli heidän avunhuutonsa.
45 Hän muisti liittonsa ja armahti heitä, osoitti suuren laupeutensa.
46 Hän taivutti heille suopeiksi ne, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.
47 Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme, saata meidät yhteen kansojen keskeltä! Silloin saamme ylistää pyhää nimeäsi ja riemuiten kiittää sinua.
48 Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen! Koko kansa sanokoon: Aamen. Halleluja!
1 할렐루야 ! 여호와께 감사하라 그는 선하시며 그 인자하심이 영원함이로다
2 뉘 능히 여호와의 능하신 사적을 전파하며 그 영예를 다 광포할꼬
3 공의를 지키는 자들과 항상 의를 행하는 자는 복이 있도다
4 여호와여, 주의 백성에게 베푸시는 은혜로 나를 기억하시며 주의 구원으로 나를 권고하사
5 나로 주의 택하신 자의 형통함을 보고 주의 나라의 기업으로 즐거워하게 하시며 주의 기업과 함께 자랑하게 하소서
6 우리가 열조와 함께 범죄하여 사특을 행하며 악을 지었나이다
7 우리 열조가 애굽에서 주의 기사를 깨닫지 못하며 주의 많은 인자를 기억지 아니하고 바다 곧 홍해에서 거역하였나이다
8 그러나 여호와께서 자기 이름을 위하여 저희를 구원하셨으니 그 큰 권능을 알게 하려 하심이로다
9 이에 홍해를 꾸짖으시니 곧 마르매 저희를 인도하여 바다 지나기를 광야를 지남 같게 하사
10 저희를 그 미워하는 자의 손에서 구원하시며 그 원수의 손에서 구속하셨고
11 저희 대적은 물이 덮으매 하나도 남지 아니하였도다
12 이에 저희가 그 말씀을 믿고 그 찬송을 불렀도다
13 저희가 미구에 그 행사를 잊어버리며 그 가르침을 기다리지 아니하고
14 광야에서 욕심을 크게 발하며 사막에서 하나님을 시험하였도다
15 여호와께서 저희의 요구한 것을 주셨을지라도 그 영혼을 파리하게 하셨도다
16 저희가 진에서 모세와 여호와의 성도 아론을 질투하매
17 땅이 갈라져 다단을 삼키며 아비람의 당을 덮었으며
18 불이 그 당 중에 붙음이여 화염이 악인을 살랐도다
19 저희가 호렙에서 송아지를 만들고 부어 만든 우상을 숭배하여
20 자기 영광을 풀 먹는 소의 형상으로 바꾸었도다
21 애굽에서 큰 일을 행하신 그 구원자 하나님을 저희가 잊었나니
22 그는 함 땅에서 기사와 홍해에서 놀랄 일을 행하신 자로다
23 그러므로 여호와께서 저희를 멸하리라 하셨으나 그 택하신 모세가 그 결렬된 중에서 그 앞에 서서 그 노를 돌이켜 멸하시지 않 게 하였도다
24 저희가 낙토를 멸시하며 그 말씀을 믿지 아니하고
25 저희 장막에서 원망하며 여호와의 말씀을 청종치 아니하였도다
26 이러므로 저가 맹세하시기를 저희로 광야에 엎더지게 하고
27 또 그 후손을 열방 중에 엎드러뜨리며 각지에 흩어지게 하리라 하셨도다
28 저희가 또 바알브올과 연합하여 죽은 자에게 제사한 음식을 먹어서
29 그 행위로 주를 격노케 함을 인하여 재앙이 그 중에 유행하였도다
30 때에 비느하스가 일어나 처벌하니 이에 재앙이 그쳤도다
31 이 일을 저에게 의로 정하였으니 대대로 무궁하리로다
32 저희가 또 므리바 물에서 여호와를 노하시게 하였으므로 저희로 인하여 얼이 모세에게 미쳤나니
33 이는 저희가 그 심령을 거역함을 인하여 모세가 그 입술로 망령되이 말하였음이로다
34 저희가 여호와의 명을 좇지 아니하여 이족들을 멸하지 아니하고
35 열방과 섞여서 그 행위를 배우며
36 그 우상들을 섬기므로 그것이 저희에게 올무가 되었도다
37 저희가 그 자녀로 사신에게 제사하였도다
38 무죄한 피 곧 저희 자녀의 피를 흘려 가나안 우상에게 제사하므로 그 땅이 피에 더러웠도다
39 저희는 그 행위로 더러워지며 그 행동이 음탕하도다
40 그러므로 여호와께서 자기 백성에게 맹렬히 노하시며 자기 기업을 미워하사
41 저희를 열방의 손에 붙이시매 저희를 미워하는 자들이 저희를 치리 하였도다
42 저희가 원수들의 압박을 받고 그 수하에 복종케 되었도다
43 여호와께서 여러 번 저희를 건지시나 저희가 꾀로 거역하며 자기 죄악으로 인하여 낮아짐을 당하였도다
44 그러나 여호와께서 저희의 부르짖음을 들으실 때에 그 고통을 권고하시며
45 저희를 위하여 그 언약을 기억하시고 그 많은 인자하심을 따라 뜻을 돌이키사
46 저희로 사로잡은 모든 자에게서 긍휼히 여김을 받게 하셨도다
47 여호와 우리 하나님이여, 우리를 구원하사 열방 중에서 모으시고 우리로 주의 성호를 감사하며 주의 영예를 찬양하게 하소서
48 여호와 이스라엘의 하나님을 영원부터 영원까지 찬양할지어다 ! 모든 백성들아 아멘 할지어다 할렐루야