1 Riemuitse, hedelmätön, sinä joka et koskaan synnyttänyt! Huuda riemusta, iloitse, sinä joka et ole synnytyskipuja kokenut! Nyt sinulla, hylätyllä, on enemmän lapsia kuin konsanaan aviovaimolla, sanoo Herra.

2 Tee telttasi sija suureksi, levitä säästelemättä kangasta asumustesi katoksi! Pidennä köydet, iske lujaan vaarnat!

3 Sinä laajenet oikealle ja sinä leviät vasemmalle, sinun jälkeläisesi perivät muukalaisten maat ja asuttavat autioiksi jääneet kaupungit.

4 Älä pelkää, ei sinua enää nöyryytetä, älä häpeile, et sinä jää häväistyksi. Nuoruutesi nöyryytyksen sinä saat unohtaa etkä enää ole muistava leskeytesi häpeää,

5 sillä nyt sinun aviomiehesi on hän, joka sinut loi -- Herra Sebaot on hänen nimensä -- ja sinun lunastajasi on Israelin Pyhä -- häntä kutsutaan koko maanpiirin Jumalaksi.

6 Nyt Herra kutsuu sinua, hylättyä vaimoa, joka on toivonsa menettänyt. -- Kuka voisi hylätä nuoruutensa vaimon, sanoo sinun Jumalasi.

7 -- Hetkeksi minä sinut jätin, mutta suuressa rakkaudessani minä nyt haen sinut takaisin.

8 Vain tuokioksi, vihani vimmassa, minä käänsin kasvoni sinusta pois, mutta minä armahdan sinua, minun uskollisuuteni on ikuinen, sanoo Herra, sinun lunastajasi.

9 -- Minä vannon niin kuin Nooan päivinä. Silloin minä vannoin, etteivät Nooan ajan vedet enää koskaan tulvisi maan yli, ja nyt minä vannon, etten enää sinuun vihastu enkä sinua soimaa.

10 Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi.

11 Sinä onneton, myrskyn piiskaama, sinä jota kukaan ei lohduta! Malakiitilla minä peitän sinun seinäsi, minä lasken sinun perustuksesi safiireista,

12 rubiineilla minä päällystän sinun muuriesi harjat, sinun porttisi minä rakennan vuorikristallista ja jalokivistä koko sinun ympärysmuurisi.

13 Herra itse on opettava sinun poikiasi, runsas on lastesi onni ja rauha.

14 Kun oikeus on sinun perustuksesi, sinä kestät. Olet kaukana sorrosta, sen uhka ei enää sinuun yllä, olet vapautunut pelosta, ei se enää sinuun pysty.

15 Jos joku hyökkää kimppuusi, minä en häntä auta. Joka hyökkää kimppuusi, se sortuu jalkojesi juureen.

16 Minä olen luonut sepän lietsomaan hiilten hehkua ja takomaan asetta käyttäjän käteen, olen myös luonut tuhoojan tuhoamaan,

17 ja niin jokainen ase, joka taotaan sinua vastaan, on tehoton. Jokaisen kielen, joka käy sinua syyttämään, sinä osoitat valehtelijaksi. Tämä on Herran palvelijoiden perintöosa. Minä annan heille siihen oikeuden, sanoo Herra.

1 Réjouis-toi avec chant de triomphe, stérile [qui] n'enfantais point, [toi qui] ne savais ce que c'est du travail d'enfant, éclate de joie avec chant de triomphe, et t'égaye; car les enfants de celle qui était délaissée, [seront] en plus grand nombre que les enfants de celle qui était mariée, a dit l'Eternel.

2 Elargis le lieu de ta tente, et qu'on étende les courtines de tes pavillons; n'épargne rien, allonge tes cordages, et fais tenir ferme tes pieux.

3 Car tu te répandras à droite et à gauche, et ta postérité possédera les nations, et rendra habitées les villes désertes.

4 Ne crains point, car tu ne seras point honteuse, ni confuse, et tu ne rougiras point; mais tu oublieras la honte de ta jeunesse, et tu ne te souviendras plus de l'opprobre de ton veuvage.

5 Car ton mari est celui qui t'a faite; l'Eternel des armées est son Nom; et ton Rédempteur est le Saint d'Israël : il sera appelé le Dieu de toute la terre.

6 Car l'Eternel t'a appelée comme une femme délaissée et travaillée en son esprit, et comme une femme qu'on aurait épousée dans la jeunesse, et qui aurait été répudiée, a dit ton Dieu.

7 Je t'ai délaissée pour un petit moment; mais je te rassemblerai par de grandes compassions.

8 J'ai caché ma face arrière de toi pour un moment dans le temps de l'indignation; mais j'ai eu compassion de toi par une gratuité éternelle, a dit l'Eternel ton Rédempteur.

9 Car ceci me sera [comme] les eaux de Noé; c'est que [comme] j'ai juré que les eaux de Noé ne passeront plus sur la terre; ainsi j'ai juré que je ne serai plus indigné contre toi, et que je ne te tancerai plus.

10 Car quand les montagnes se remueraient, et que les coteaux crouleraient, ma gratuité ne se retirera point de toi, et l'alliance de ma paix ne bougera point, a dit l'Eternel, qui a compassion de toi.

11 O affligée! agitée de la tempête, destituée de consolation, voici, je m'en vais coucher des escarboucles pour tes pierres, et je te fonderai sur des saphirs;

12 Et je ferai tes fenêtrages d'agates, et tes portes seront de pierres de rubis, et toute ton enceinte de pierres précieuses.

13 Aussi tous tes enfants seront enseignés de l'Eternel, et la paix de tes fils sera abondante.

14 Tu seras affermie en justice, tu seras loin de l'oppression, et tu ne craindras rien; tu seras, dis-je, loin de la frayeur, car elle n'approchera point de toi.

15 Voici, on ne manquera pas de comploter [contre toi], mais ce ne sera pas de par moi; quiconque complotera contre toi, tombera pour l'amour de toi.

16 Voici, c'est moi qui ai créé le forgeron soufflant le charbon au feu, et formant l'instrument pour son ouvrage; et c'est moi qui ai créé le destructeur pour dissiper.

17 Nulles armes forgées contre toi ne prospéreront, et tu convaincras de malice toute langue qui se sera élevée contre toi en jugement; c'est là l'héritage des serviteurs de l'Eternel, et leur justice de par moi, dit l'Eternel.