1 Kun kanaanilainen Aradin kuningas, joka hallitsi Negeviä, sai kuulla israelilaisten olevan tulossa Atarimin tietä, hän hyökkäsi heitä vastaan ja otti muutamia heistä vangiksi.
3 Herra kuuli israelilaisten pyynnön ja antoi kanaanilaiset heidän käsiinsä. Niin israelilaiset julistivat heidät Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhosivat kaupungit asukkaineen. Siitä paikka sai nimen Horma.
4 Kiertääkseen Edomin maan israelilaiset lähtivät Horinvuoren luota Kaislamerelle vievää reittiä. Matkalla kansa kävi kärsimättömäksi
6 Silloin Herra lähetti kansan kimppuun myrkkykäärmeitä, ja niiden puremiin kuoli suuri joukko israelilaisia.
9 Mooses teki pronssista käärmeen ja pani sen tangon päähän. Kun ne, joita käärmeet olivat purreet, katsoivat pronssikäärmettä, he jäivät eloon. amorilaiset
10 Lähdettyään liikkeelle israelilaiset kulkivat Obotiin,
11 siirtyivät sieltä autiomaahan ja leiriytyivät Ijje-Abarimiin Moabin itäpuolelle.
12 Sitten he jatkoivat matkaansa ja leiriytyivät Seredin joenuoman luo.
13 Sieltä lähdettyään he leiriytyivät Arnonin toiselle puolelle autiomaahan, joka ulottuu amorilaisten alueisiin saakka. Arnon on moabilaisten ja amorilaisten välinen rajajoki.
14 Sen vuoksi sanotaan Herran sotien kirjassa: -- Vaheb, joka sijaitsee Sufassa, joenuomat, Arnon,
15 joenuomien halkomat rinteet, jotka nousevat kohti Arin asuttuja seutuja ja reunustavat Moabin maita.
17 Silloin israelilaiset lauloivat tämän laulun: -- Anna vettä, kaivo! Laulakaa sille!
18 Laulakaa kaivolle, jonka päälliköt kaivoivat, jonka aukaisivat kansan parhaat miehet kepeillänsä, käskijän sauvoilla! Autiomaasta israelilaiset siirtyivät Mattanaan,
19 Mattanasta Nahalieliin, Nahalielista Bamotiin
20 ja Bamotista siihen laaksoon, joka on Moabin ylängöllä lähellä Pisgaa, vuorta, jolta näkee laajalti Jesimonin autiomaahan.
21 Israelilaiset lähettivät sananviejiä amorilaisten kuninkaan Sihonin luo sanomaan:
22 Tahtoisimme kulkea sinun maasi kautta. Me emme poikkea pelloille emmekä viinitarhoihin. Me emme juo vettä teidän kaivoistanne. Kuljemme vain Kuninkaan valtatietä suoraan sinun alueesi halki.
23 Mutta Sihon ei antanut Israelille lupaa kulkea maansa kautta, vaan kokosi sotaväkensä ja lähti Israelia vastaan autiomaahan. Jahasiin saavuttuaan hän ryhtyi taisteluun,
24 mutta israelilaiset löivät amorilaiset perin pohjin ja ottivat haltuunsa heidän maansa Arnonjoesta Jabbokiin, ammonilaisten alueen rajajokeen asti. Ammonilaisten raja oli lujasti varustettu.
25 Israelilaiset valloittivat koko amorilaisten maan ja asettuivat Hesboniin ja kaikkiin muihin amorilaisten kaupunkeihin.
26 Hesbon oli amorilaisten kuninkaan Sihonin hallituskaupunki. Sihon oli käynyt sotaa Moabin aikaisempaa kuningasta vastaan ja vallannut Arnonjokeen saakka kaikki hänen maansa.
27 Sen tähden ovat runoilijat laulaneet: -- Tulkaa Hesboniin, Sihonin kaupunkiin! Rakentakaa ja varustakaa se jälleen!
28 Sillä tuli lähti liikkeelle Hesbonista, roihu Sihonin kaupungista. Se ahmaisi Ar-Moabin, söi Arnonin uhrikukkuloiden valtiaat.
29 Voi sinua, Moab! Perikatoon jouduit sinä, Kemosin kansa. Sinun poikasi pakenivat, sinun tyttäresi vei vankeinaan Sihon, amorilaisten kuningas.
30 Mutta me niitimme heidät maahan nuolillamme, kaikki on tuhottu Hesbonista Diboniin saakka. Olemme hävittäneet maan, polttaneet sen Medebaan asti.
31 Näin israelilaiset asettuivat amorilaisten maahan asumaan.
32 Mooses lähetti tiedustelijoita vakoilemaan Jaeseria. Sitten israelilaiset valloittivat sitä ympäröivät kylät ja tuhosivat siellä asuvat amorilaiset.
33 Kun israelilaiset tämän jälkeen suuntasivat kulkunsa pohjoiseen pitkin Basaniin vievää tietä, Basanin kuningas Og lähti sotajoukkoineen heitä vastaan ja ryhtyi taisteluun Edreissä.
35 Israelilaiset voittivat Ogin ja surmasivat hänet, hänen poikansa ja koko hänen sotajoukkonsa päästämättä ketään pakoon. Sitten he ottivat haltuunsa hänen maansa.
1 Y OYENDO el Cananeo, el rey de Arad, el cual habitaba al mediodía, que venía Israel por el camino de los centinelas, peleó con Israel, y tomó de él presa.
2 Entonces Israel hizo voto á Jehová, y dijo: Si en efecto entregares á este pueblo en mi mano, yo destruiré sus ciudades.
3 Y Jehová escuchó la voz de Israel, y entregó al Cananeo, y destruyólos á ellos y á sus ciudades; y llamó el nombre de aquel lugar Horma.
4 Y partieron del monte de Hor, camino del mar Bermejo, para rodear la tierra de Edom; y abatióse el ánimo del pueblo por el camino.
5 Y habló el pueblo contra Dios y Moisés: ¿Por qué nos hiciste subir de Egipto para que muramos en este desierto? que ni hay pan, ni agua, y nuestra alma tiene fastidio de este pan tan liviano.
6 Y Jehová envió entre el pueblo serpientes ardientes, que mordían al pueblo: y murió mucho pueblo de Israel.
7 Entonces el pueblo vino á Moisés, y dijeron: Pecado hemos por haber hablado contra Jehová, y contra ti: ruega á Jehová que quite de nosotros estas serpientes. Y Moisés oró por el pueblo.
8 Y Jehová dijo á Moisés: Hazte una serpiente ardiente, y ponla sobre la bandera: y será que cualquiera que fuere mordido y mirare á ella, vivirá.
9 Y Moisés hizo una serpiente de metal, y púsola sobre la bandera, y fué, que cuando alguna serpiente mordía á alguno, miraba á la serpiente de metal, y vivía.
10 Y partieron los hijos de Israel, y asentaron campo en Oboth.
11 Y partidos de Oboth, asentaron en Ije-abarim, en el desierto que está delante de Moab, al nacimiento del sol.
12 Partidos de allí, asentaron en la arroyada de Zared.
13 De allí movieron, y asentaron de la otra parte de Arnón, que está en el desierto, y que sale del término del Amorrheo; porque Arnón es término de Moab, entre Moab y el Amorrheo.
14 Por tanto se dice en el libro de las batallas de Jehová: Lo que hizo en el mar Bermejo, Y en los arroyos de Arnón:
15 Y á la corriente de los arroyos Que va á parar en Ar, Y descansa en el término de Moab.
16 Y de allí vinieron á Beer: este es el pozo del cual Jehová dijo á Moisés: Junta al pueblo, y les daré agua.
17 Entonces cantó Israel esta canción: Sube, oh pozo; á él cantad:
18 Pozo, el cual cavaron los señores; Caváronlo los príncipes del pueblo, Y el legislador, con sus bordones.
19 Y de Mathana á Nahaliel: y de Nahaliel á Bamoth:
20 Y de Bamoth al valle que está en los campos de Moab, y á la cumbre de Pisga, que mira á Jesimón.
21 Y envió Israel embajadores á Sehón, rey de los Amorrheos, diciendo:
22 Pasaré por tu tierra: no nos apartaremos por los labrados, ni por las viñas; no beberemos las aguas de los pozos: por el camino real iremos, hasta que pasemos tu término.
23 Mas Sehón no dejó pasar á Israel por su término: antes juntó Sehón todo su pueblo, y salió contra Israel en el desierto: y vino á Jahaz, y peleó contra Israel.
24 E hirióle Israel á filo de espada, y tomó su tierra desde Arnón hasta Jaboc, hasta los hijos de Ammón: porque el término de los hijos de Ammón era fuerte.
25 Y tomó Israel todas estas ciudades: y habitó Israel en todas las ciudades del Amorrheo, en Hesbón y en todas sus aldeas.
26 Porque Hesbón era la ciudad de Sehón, rey de los Amorrheos; el cual había tenido guerra antes con el rey de Moab, y tomado de su poder toda su tierra hasta Arnón.
27 Por tanto, dicen los proverbistas: Venid á Hesbón, Edifíquese y repárese la ciudad de Sehón:
28 Que fuego salió de Hesbón, Y llama de la ciudad de Sehón, Y consumió á Ar de Moab, A los señores de los altos de Arnón.
29 Ay de ti, Moab Perecido has, pueblo de Chêmos: Puso sus hijos en huída, Y sus hijas en cautividad, Por Sehón rey de los Amorrheos.
30 Mas devastamos el reino de ellos; pereció Hesbón hasta Dibón, Y destruimos hasta Nopha y Medeba.
31 Así habitó Israel en la tierra del Amorrheo.
32 Y envió Moisés á reconocer á Jazer; y tomaron sus aldeas, y echaron al Amorrheo que estaba allí.
33 Y volvieron, y subieron camino de Basán, y salió contra ellos Og rey de Basán, él y todo su pueblo, para pelear en Edrei.
34 Entonces Jehová dijo á Moisés: No le tengas miedo, que en tu mano lo he dado, á el y á todo su pueblo, y á su tierra; y harás de él como hiciste de Sehón, rey de los Amorrheos, que habitaba en Hesbón.
35 E hirieron á él, y á sus hijos, y á toda su gente, sin que le quedara uno, y poseyeron su tierra.