1 Herra sanoi Moosekselle:
4 He täyttivät käskyn, jonka Herra oli Moosekselle antanut, ja lähettivät epäpuhtaat leirin ulkopuolelle.
5 Herra sanoi Moosekselle:
7 Hänen tulee tunnustaa tekemänsä synti ja korvata aiheuttamansa vahinko kokonaisuudessaan sille, jolle on vahingon tuottanut, sekä lisätä korvaukseen vielä viidesosa.
8 Jos hän ei voi maksaa korvausta vahinkoa kärsineelle itselleen eikä tällä myöskään ole lähisukulaista, joka voisi ottaa korvauksen vastaan, vahingonkorvaus kuuluu Herralle. Se on annettava papille. Lisäksi hänelle on tuotava pässi, joka uhrataan syyllisen syntien sovitukseksi.
11 Herra sanoi Moosekselle:
13 ja makaa toisen miehen kanssa, hän tulee saastaiseksi, vaikka asia ei ehkä tulekaan ilmi, kun naista ei ole saatu kiinni itse teosta eikä häntä vastaan ole todistajia.
14 Jos aviomiehen kuitenkin valtaa mustasukkainen epäilys, että hänen vaimonsa on ollut hänelle uskoton ja näin tullut saastaiseksi, hänen tulee, olipa epäilykseen aihetta tai ei,
15 viedä vaimonsa papin luo ja tuoda vaimonsa puolesta uhrilahjaksi kymmenesosa eefa-mittaa ohrajauhoja. Hän ei kuitenkaan saa kaataa jauhoihin öljyä eikä panna päälle suitsuketta, sillä tämä ruokauhri annetaan mustasukkaisen epäilyksen takia. Se on selvitysuhri, jonka tarkoituksena on tuoda ilmi, onko epäilyyn aihetta.
17 ottaa saviastiaan pyhää vettä ja panna veteen tomua telttamajan lattialta.
18 Kun pappi on asettanut naisen Herran eteen, hänen tulee avata naisen hiukset ja panna hänen käsiinsä selvitysuhri eli mustasukkaisen epäilyksen takia annettu ruokauhri. Papilla tulee olla kädessään kirousta tuottavaa karvasvettä sisältävä astia,
19 ja hänen tulee vannottaa naista sanoen: 'Jos kukaan vieras ei ole maannut kanssasi etkä ole langennut saastaisuuteen, vaan olet pysynyt miehellesi uskollisena, tämä katkera kirovesi osoittakoon sinut syyttömäksi.
20 Mutta jos olet ollut miehellesi uskoton ja tullut saastaiseksi makaamalla jonkun muun kuin aviomiehesi kanssa'
21 -- tässä kohdin papin tulee vannottaa naista, uhata häntä kirouksella ja sanoa: 'silloin Herra tehköön sinusta varoittavan esimerkin, jota mainiten kansasi vannoo ja kiroaa. Herra kuihduttakoon lanteesi ja turvottakoon kohtusi.
22 Menköön tämä kirovesi sisuksiisi, niin että kohtusi turpoaa ja lanteesi kuihtuvat!' Ja nainen sanokoon: 'Aamen, käyköön niin!'
24 Vesi hänen on juotettava naiselle, niin että se menee hänen sisuksiinsa.
25 Papin tulee ottaa naiselta mustasukkaisen epäilyksen takia annettu selvitysuhri, omistaa se tarjousuhrina Herralle ja viedä alttarin luo.
26 Sitten papin on otettava ruokauhrista kourallinen selvitysuhriksi ja poltettava tämä osa alttarilla. Kun pappi on juottanut naiselle veden,
27 tapahtuu näin: Jos nainen on tullut saastaiseksi olemalla miehelleen uskoton, kirousta tuottava vesi menee hänen sisuksiinsa ja aiheuttaa hänelle katkeraa tuskaa. Hänen kohtunsa turpoaa, hänen lanteensa kuihtuvat ja hänestä tulee varoittava esimerkki, jota mainiten vannotaan ja kirotaan.
29 Tämä on mustasukkaisesta epäilystä säädetty laki. Se koskee vaimoa, joka on langennut uskottomuuteen ja tullut saastaiseksi,
30 sekä miestä, joka mustasukkaisuuden vallassa epäilee vaimoaan uskottomuudesta. Miehen tulee viedä vaimonsa Herran eteen, ja papin on tehtävä naiselle, mitä tässä laissa on säädetty.
31 Mies on tällöin vapaa vastuusta, mutta vaimo vastatkoon teostaan.
1 Y JEHOVA habló á Moisés, diciendo:
2 Manda á los hijos de Israel que echen del campo á todo leproso, y á todos los que padecen flujo de semen, y á todo contaminado sobre muerto:
3 Así hombres como mujeres echaréis, fuera del campo los echaréis; porque no contaminen el campo de aquellos entre los cuales yo habito.
4 E hiciéronlo así los hijos de Israel, que los echaron fuera del campo: como Jehová dijo á Moisés, así lo hicieron los hijos de Israel.
5 Además habló Jehová á Moisés, diciendo:
6 Habla á los hijos de Israel: El hombre ó la mujer que cometiere alguno de todos los pecados de los hombres, haciendo prevaricación contra Jehová, y delinquiere aquella persona;
7 Confesarán su pecado que cometieron, y compensarán su ofensa enteramente, y añadirán su quinto sobre ello, y lo darán á aquel contra quien pecaron.
8 Y si aquel hombre no tuviere pariente al cual sea resarcida la ofensa, daráse la indemnización del agravio á Jehová, al sacerdote, á más del carnero de las expiaciones, con el cual hará expiación por él.
9 Y toda ofrenda de todas las cosas santas que los hijos de Israel presentaren al sacerdote, suya será.
10 Y lo santificado de cualquiera será suyo: asimismo lo que cualquiera diere al sacerdote, suyo será.
11 Y Jehová habló á Moisés, diciendo:
12 Habla á los hijos de Israel, y diles: Cuando la mujer de alguno se desmandare, é hiciere traición contra él,
13 Que alguno se hubiere echado con ella en carnal ayuntamiento, y su marido no lo hubiese visto por haberse ella contaminado ocultamente, ni hubiere testigo contra ella, ni ella hubiere sido cogida en el acto;
14 Si viniere sobre él espíritu de celo, y tuviere celos de su mujer, habiéndose ella contaminado; ó viniere sobre él espíritu de celo, y tuviere celos de su mujer, no habiéndose ella contaminado;
15 Entonces el marido traerá su mujer al sacerdote, y traerá su ofrenda con ella, la décima de un epha de harina de cebada; no echará sobre ella aceite, ni pondrá sobre ella incienso: porque es presente de celos, presente de recordación, que trae en memoria pecado.
16 Y el sacerdote la hará acercar, y la hará poner delante de Jehová.
17 Luego tomará el sacerdote del agua santa en un vaso de barro: tomará también el sacerdote del polvo que hubiere en el suelo del tabernáculo, y echarálo en el agua.
18 Y hará el sacerdote estar en pie á la mujer delante de Jehová, y descubrirá la cabeza de la mujer, y pondrá sobre sus manos el presente de la recordación, que es el presente de celos: y el sacerdote tendrá en la mano las aguas amargas que acarrean maldición.
19 Y el sacerdote la conjurará, y le dirá: Si ninguno hubiere dormido contigo, y si no te has apartado de tu marido á inmundicia, libre seas de estas aguas amargas que traen maldición:
20 Mas si te has descarriado de tu marido, y te has amancillado, y alguno hubiere tenido coito contigo, fuera de tu marido:
21 (El sacerdote conjurará á la mujer con juramento de maldición, y dirá á la mujer): Jehová te dé en maldición y en conjuración en medio de tu pueblo, haciendo Jehová á tu muslo que caiga, y á tu vientre que se te hinche;
22 Y estas aguas que dan maldición entren en tus entrañas, y hagan hinchar tu vientre, y caer tu muslo. Y la mujer dirá: Amén, amén.
23 Y el sacerdote escribirá estas maldiciones en un libro, y las borrará con las aguas amargas:
24 Y dará á beber á la mujer las aguas amargas que traen maldición; y las aguas que obran maldición entrarán en ella por amargas.
25 Después tomará el sacerdote de la mano de la mujer el presente de los celos, y mecerálo delante de Jehová, y lo ofrecerá delante del altar:
26 Y tomará el sacerdote un puñado del presente, en memoria de ella, y lo quemará sobre el altar, y después dará á beber las aguas á la mujer.
27 Darále pues á beber las aguas; y será, que si fuere inmunda y hubiere hecho traición contra su marido, las aguas que obran maldición entrarán en ella en amargura, y su vientre se hinchará, y caerá su muslo; y la mujer será por maldición en medio de su pueblo.
28 Mas si la mujer no fuere inmunda, sino que estuviere limpia, ella será libre, y será fecunda.
29 Esta es la ley de los celos, cuando la mujer hiciere traición á su marido, y se amancillare;
30 O del marido, sobre el cual pasare espíritu de celo, y tuviere celos de su mujer: presentarála entonces delante de Jehová, y el sacerdote ejecutará en ella toda esta ley.
31 Y aquel varón será libre de iniquidad, y la mujer llevará su pecado.