3 Mutta yöllä Natanille tuli tämä Jumalan sana:

5 Siitä päivästä alkaen, jolloin johdatin israelilaiset pois Egyptistä, aina tähän päivään asti minä en ole asunut rakennuksessa, vaan olen vaeltanut asuen teltassa ja majassa.

6 Olenko israelilaisten kanssa vaeltaessani koskaan sanonut yhdellekään Israelin johtajista, joiden olen käskenyt paimentaa kansaani: 'Miksi ette ole rakentaneet minulle setripuista asuntoa?'

8 Olen ollut kanssasi kaikkialla, missä olet kulkenut, ja olen raivannut viholliset pois edestäsi, ja minä teen sinun nimesi yhtä suureksi kuin maan mahtavien nimet.

9 Minä hankin kansalleni Israelille asuinsijan ja juurrutan sen siihen, niin että se saa asua levollisesti aloillaan. Eivätkä vääryyden tekijät enää sorra sitä niin kuin ennen,

11 Kun päiväsi ovat päättyneet ja sinä olet mennyt isiesi luo, minä nostan hallitsijaksi yhden sinun pojistasi, sinun siemenestäsi, ja vakiinnutan hänen kuninkuutensa.

12 Poikasi rakentaa minulle temppelin, ja minä pidän hänen valtaistuimensa vahvana ikiaikoihin asti.

13 Minä olen oleva hänelle isä, ja hän on oleva minulle poika. Minä pysyn uskollisena enkä hylkää häntä, niin kuin hylkäsin sinun edeltäjäsi.

15 Natan kertoi Daavidille kaikki nämä sanat ja koko tämän näyn.

17 Eikä tässäkään vielä ollut sinulle kyllin, Jumala, vaan olet antanut suvulleni lupauksia, jotka tähtäävät kauas tulevaisuuteen. Sinä, Jumala, olet nostanut minut korkeaan asemaan.

18 Mitä voisin enää pyytää sinulta, kun olet jo antanut minulle niin paljon kunniaa? Sinä tunnet minut, palvelijasi.

20 Kaikki se, mitä olemme omin korvin kuulleet, osoittaa, ettei ole toista sinun kaltaistasi, ei ole muuta Jumalaa kuin sinä.

21 Mikä muu kansa maan päällä olisi kansasi Israelin kaltainen? Onko toista kansaa, jota Jumala olisi tullut lunastamaan omaksi kansakseen? Sinä olet tehnyt suuria ja pelottavia tekoja, jotka ovat tehneet nimesi tunnetuksi kaikkialla. Egyptistä sinä lunastit omaksesi kansasi, ja sinä hävitit vieraat kansat sen tieltä.

22 Olet tehnyt kansasi Israelin ikiajoiksi omaksi kansaksesi, ja sinusta, Herra, on tullut israelilaisten Jumala.

24 Silloin sinun nimesi pysyy ikuisesti ja se on aina oleva suuri, näin kuuluva: 'Herra Sebaot, Israelin Jumala', ja palvelijasi Daavidin suku pysyy aina sinun edessäsi.

25 Koska sinä, Jumalani, olet luvannut rakentaa minulle kuningashuoneen, on palvelijasi rohjennut esittää sinulle tämän rukouksen.

26 Niin, Herra, sinä olet Jumala, ja sinä olet antanut minulle tämän suuren lupauksen.

1 Habitando Davi em sua casa, disse ao profeta Natã: Eis que habito eu numa casa de cedro, mas a arca da aliança de Jeová está debaixo de cortinas.

2 Respondeu Natã a Davi: Faze tudo o que tens no teu coração, porque Deus é contigo.

3 Na mesma noite veio a palavra de Deus a Natã, dizendo:

4 Vai e fala a Davi, meu servo: Assim diz Jeová: Tu não me edificarás casa para eu habitar;

5 não tenho habitado numa casa desde o dia em que fiz subir Israel até o dia de hoje, mas tenho mudado de uma tenda para outra tenda e de um tabernáculo para outro.

6 Em todos os lugares em que tenho andado com Israel, falei eu jamais uma palavra a um dos juízes de Israel, a quem mandei que apascentassem o meu povo, dizendo: Por que não me tendes edificado uma casa de cedro?

7 Agora assim dirás ao meu servo Davi: Assim diz Jeová dos exércitos: Eu te tirei do curral, de detrás das ovelhas, para que fosses príncipe sobre o meu povo de Israel;

8 e estive contigo por onde quer que andavas, exterminei todos os teus inimigos da tua presença; e te farei um nome como o dos grandes da terra.

9 Designarei um lugar para o meu povo de Israel, e o plantarei, para que habite no seu lugar e nunca mais seja movido; nem os filhos da perversidade o assolarão, como no princípio,

10 e como desde o dia em que dei juízes sobre o meu povo de Israel; e subjugarei todos os teus inimigos. Também te declaro que Jeová te edificará casa.

11 Quando forem cumpridos os dias de ires para teus pais, depois de ti suscitarei a tua semente, um de teus filhos; e estabelecerei o seu reino.

12 Esse me edificará casa, e estabelecerei o seu trono para sempre.

13 Eu lhe serei por pai, ele me será por filho; não tirarei dele a minha misericórdia, como a tirei do teu predecessor,

14 mas o confirmarei na minha casa e no meu reino para sempre; o seu reino será para sempre estabelecido.

15 Segundo todas estas palavras, e segundo toda esta visão, assim falou Natã a Davi.

16 Então entrou o rei Davi, e se assentou diante de Jeová; e disse: Quem sou eu, Deus Jeová, e que é a minha casa, para que me tenhas trazido até aqui?

17 Isto pareceu pouco aos teus olhos, ó Deus; porém falaste da casa do teu servo para um futuro ainda distante, e me trataste como a um homem ilustre, ó Deus Jeová.

18 Que mais te pode dizer ainda Davi no tocante à honra feita ao teu servo? pois tu conheces o teu servo.

19 Jeová, por amor do teu servo, e conforme o teu coração, fizeste todas estas grandes coisas, para as revelar.

20 Jeová, ninguém há semelhante a ti, nem há outro Deus fora de ti, segundo tudo o que temos ouvido com os nossos ouvidos.

21 Que outra nação na terra é como o teu povo de Israel, única a quem Deus foi remir para seu povo, a fim de te fazer um nome por meio de coisas grandes e terríveis, expulsando nações diante do teu povo que remiste do Egito?

22 Pois fizeste o teu povo de Israel povo teu para sempre; e tu, Jeová, te fizeste seu Deus.

23 Agora Jeová, seja estabelecida para sempre a palavra que falaste a respeito do teu servo e a respeito da sua casa, e faze como falaste.

24 Que ela seja estabelecida, e seja magnificado para sempre o teu nome, em dizer-se: Jeová dos exércitos é Deus de Israel, sim Deus para Israel; diante de ti está estabelecida a casa do teu servo Davi.

25 Tu, Deus meu, revelaste ao teu servo que lhe edificarás casa; portanto o teu servo achou confiança para orar diante de ti.

26 Agora, Jeová, tu és Deus, e prometeste este bem ao teu servo;

27 e agora te foste servido abençoar a casa do teu servo, para que permaneça para sempre diante de ti; porque tu, Jeová, abençoaste, ela está abençoada para sempre.