1 Jos kerran yhteys Kristukseen rohkaisee ja hänen rakkautensa suo lohdutusta, jos Henki meitä yhdistää ja jos tunnemme hellyyttä ja myötätuntoa toisiamme kohtaan,

2 niin tehkää minun iloni täydelliseksi ja olkaa yksimielisiä. Liittäköön teitä toisiinne rakkaus, sopu ja sama mieli.

3 Älkää tehkö mitään itsekkyydestä tai turhamaisuudesta, vaan olkaa nöyriä ja pitäkää kukin toista parempana kuin itseänne.

4 Älkää tavoitelko vain omaa etuanne vaan myös muiden parasta.

5 Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli.

6 Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen

7 vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa,

8 hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti.

9 Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman.

10 Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla,

12 Siksi, rakkaat ystävät, niin kuin olette aina totelleet minua, kun olen ollut luonanne, totelkaa vielä enemmän nyt, kun olen poissa: tehkää peläten ja vavisten työtä pelastuaksenne.

13 Jumala saa teissä aikaan sen, että tahdotte tehdä ja myös teette niin kuin on hänen hyvä tarkoituksensa.

14 Tehkää kaikki nurisematta ja empimättä,

15 jotta olisitte moitteettomia ja puhtaita, nuhteettomia Jumalan lapsia tämän kieroutuneen ja turmeltuneen sukukunnan keskellä. Te loistatte siinä kuin tähdet taivaalla,

16 kun pidätte esillä elämän sanaa, ja minä voin Kristuksen tulemisen päivänä ylpeillä siitä, että en ole turhan vuoksi ponnistellut ja nähnyt vaivaa.

17 Vaikka minun, kun toimitan teidän uskonne uhripalvelusta, olisi lopuksi uhrattava henkeni, minä iloitsen ja riemuitsen kaikkien teidän kanssanne.

18 Iloitkaa ja riemuitkaa tekin samalla tavoin minun kanssani.

19 Herraan Jeesukseen luottaen toivon voivani pian lähettää Timoteuksen luoksenne. Saanhan sitten itsekin rohkeutta, kun kuulen miten asiat siellä ovat.

20 Minulla ei ole ketään hänen vertaistaan, joka yhtä vilpittömästi huolehtisi teidän parhaastanne,

21 sillä kaikki ovat kiinnostuneita vain omasta edustaan eivätkä Jeesuksen Kristuksen asiasta.

22 Mutta Timoteuksen luotettavuuden te tunnette: yhdessä minun kanssani hän on uurastanut evankeliumin hyväksi kuin poika isänsä rinnalla.

23 Toivon siis voivani lähettää hänet matkaan heti kun saan tietää, miten minun itseni käy.

24 Herraan luottaen uskon, että pääsen itsekin pian tulemaan luoksenne.

25 Nyt minun kuitenkin täytyy lähettää teidän luoksenne veljemme Epafroditos, työ- ja taistelutoverini. Hän on myös teidän lähettinne, joka tuli palvelemaan minua ollessani avun tarpeessa,

26 ja hän on ikävöinyt teitä kaikkia ja ollut huolissaan siitä, että te olette kuulleet hänen sairastuneen.

27 Sairas hän todella oli, aivan kuolemaisillaan, mutta Jumala armahti häntä, eikä vain häntä vaan myös minua, etten saisi uutta surua entisten lisäksi.

28 Olen sitäkin innokkaampi lähettämään hänet takaisin, jotta te saisitte ilon nähdä hänet jälleen ja että itsekin voisin olla huolettomampi.

29 Ottakaa siis hänet Herran palvelijana iloiten vastaan ja kunnioittakaa hänen kaltaisiaan!

30 Hänhän oli Kristuksen työn vuoksi vähällä kuolla, kun vaaransi henkensä auttaakseen minua siinä, missä te ette voineet auttaa.

1 Se há, pois, alguma exortação em Cristo, se há alguma consolação de amor, se há alguma comunhão do Espírito, se há alguma misericórdia e compaixão,

2 completai o meu gozo, de modo que tenhais o mesmo sentimento, tendo o mesmo amor, acordes no mesmo espírito, cuidando numa só coisa;

3 nada fazendo por porfia ou por vanglória, mas com humildade considerando uns aos outros como superiores a si mesmos;

4 não atendendo cada um para o que é seu, mas cada qual também para o que é dos outros.

5 Tende em vós este sentimento que houve também em Cristo Jesus,

6 o qual, subsistindo em forma de Deus, não julgou que o ser igual a Deus fosse coisa de que não devesse abrir mão,

7 mas esvaziou-se, tomando a forma de servo, feito semelhante aos homens;

8 e sendo reconhecido como homem, humilhou-se, tornando-se obediente até a morte, e morte de cruz.

9 Por isso também Deus o exaltou soberanamente e lhe deu o nome que é sobre todo o nome,

10 para que em o nome de Jesus se dobre todo o joelho dos que estão nos céus, na terra e debaixo da terra,

11 e toda a língua confesse que Jesus Cristo é o Senhor para glória de Deus Pai.

12 Assim, pois, meus amados, do modo como sempre obedecestes, efetuai a vossa salvação com o temor e tremor, não tão somente como na minha presença, mas muito mais agora na minha ausência;

13 pois é Deus o que opera eficazmente em vós tanto o querer como o perfazer segundo a sua boa vontade.

14 Fazei tudo sem murmurar, nem questionar,

15 para que vos torneis irrepreensíveis e sinceros, filhos de Deus sem defeito no meio duma geração má e perversa, no meio da qual apareceis como astros no mundo,

16 expondo a palavra da vida, a fim de que no dia de Cristo eu tenha motivo para me gloriar de que não corri em vão, nem trabalhei em vão.

17 Contudo ainda que eu seja derramado em libação sobre o sacrifício e serviço da vossa fé, folgo e regozijo-me com todos vós;

18 e pela mesma razão folgai vós também e regozijai-vos comigo.

19 Espero, porém, no Senhor Jesus enviar-vos brevemente Timóteo para que também eu esteja animado, conhecendo o vosso estado.

20 Nenhum outro tenho de igual sentimento, o qual sinceramente cuide dos vossos interesses;

21 pois todos eles buscam o que é seu, não o que é de Cristo Jesus.

22 Mas conheceis o seu caráter provado, e que ele, como filho ao pai, serviu comigo a favor do Evangelho.

23 Espero, pois, enviá-lo logo que eu tenha visto o estado dos meus negócios;

24 porém, confio no Senhor que também eu mesmo irei brevemente.

25 Julguei, contudo, necessário enviar-vos Epafrodito, meu irmão e cooperador e companheiro nas lutas, mas vosso enviado para ministrar às minhas necessidades;

26 visto que ele tinha saudades de todos vós, e estava angustiado por terdes sabido que ele estivera doente.

27 Pois de fato esteve doente e quase à morte, mas Deus compadeceu-se dele, e não somente dele, mas também de mim, para que eu não tivesse tristeza sobre tristeza.

28 Por isso vo-lo envio com mais urgência, para que, vendo-o, vos regozijeis novamente, e para que eu tenha menos tristeza.

29 Recebei-o, então, no Senhor com toda a alegria, e tende em honra a tais homens;

30 porque pela causa de Cristo chegou às portas da morte, arriscando a sua vida a fim de suprir o que vos faltava fazer no serviço para comigo.