1 Veljet, minä palautan mieleenne sen evankeliumin, jonka olen julistanut teille. Te olette ottaneet sen vastaan ja pidätte siitä kiinni,
2 ja sen avulla te myös pelastutte, jos säilytätte sen sellaisena kuin minä sen julistin; muuten olette turhaan tulleet uskoviksi.
3 Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa: -- Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu,
4 hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu,
5 ja hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista.
6 Sen jälkeen hän ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa, vaikka jotkut ovatkin jo nukkuneet pois.
7 Tämän jälkeen hän ilmestyi Jaakobille ja sitten kaikille apostoleille.
8 Viimeiseksi kaikista hän ilmestyi minullekin, joka olen kuin keskosena syntynyt.
9 Olenhan apostoleista vähäisin enkä edes ansaitse apostolin nimeä, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.
10 Mutta Jumalan armosta minä olen se mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole mennyt hukkaan. Olen tehnyt enemmän työtä kuin kukaan heistä, en tosin minä itse, vaan Jumalan armo, joka on ollut voimani.
11 Näin me siis julistamme, minä niin kuin hekin, ja näin te myös olette uskoneet.
12 Jos kerran julistetaan, että Kristus on herätetty kuolleista, kuinka jotkut teistä voivat sanoa, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole?
13 Jos ei ole kuolleiden ylösnousemusta, ei Kristustakaan ole herätetty kuolleista.
14 Mutta ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne.
15 Silloin nähdään, että olemme antaneet Jumalasta väärän todistuksen, kun olemme väittäneet hänen herättäneen Kristuksen -- mitä hän siis ei ole tehnyt, jos kerran kuolleita ei herätetä.
16 Ellei kuolleita herätetä, ei Kristustakaan ole herätetty.
17 Mutta ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla ja te olette yhä syntienne vallassa.
18 Ja silloin nekin, jotka ovat nukkuneet pois Kristukseen uskoen, ovat joutuneet perikatoon.
19 Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä.
20 Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta jotka ovat kuolleet.
21 Kun kerran kuolema sai alkunsa ihmisestä, samoin kuolleiden ylösnousemus on alkanut ihmisestä.
22 Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi,
23 jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus ja sen jälkeen Kristuksen omat, kun hän tulee.
24 Sitten seuraa kaiken päätös, kun hän luovuttaa kuninkuuden Jumalalle, Isälle, kukistettuaan kaiken vallan, mahdin ja voiman.
25 Kristuksen on näet määrä hallita, kunnes hän on saattanut kaikki vihollisensa jalkojensa alle.
26 Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.
28 Sitten kun kaikki on saatettu hänen valtaansa, silloin hän itse, Poika, alistuu sen valtaan, joka on saattanut kaiken hänen valtaansa, ja niin Jumala hallitsee täydellisesti kaikkea.
29 Mitä varten sitten jotkut antavat kastaa itsensä kuolleiden puolesta? Ellei kuolleita lainkaan herätetä, miksi he kastattavat itsensä näiden puolesta?
30 Entä mitä varten me joka hetki antaudumme vaaraan?
31 Niin totta kuin te olette minun ylpeyteni Herramme Kristuksen Jeesuksen edessä, minä katson joka päivä kuolemaa silmiin.
34 Tulkaa lopultakin järkiinne, älkää tehkö syntiä! On näet eräitä, jotka eivät Jumalasta mitään tiedä -- tämän sanon teidän häpeäksenne.
36 Mikä järjetön kysymys! Eihän se mitä kylvät tule eläväksi, ellei se ensin kuole.
37 Ja kun kylvät, et kylvä tulevaa kasvia vaan pelkän siemenen, vehnänjyvän tai jonkin muun kasvin siemenen.
38 Mutta Jumala antaa sille sellaisen varren kuin hän on nähnyt hyväksi, jokaiselle siemenelle sellaisen kuin sille kuuluu.
39 Ei kaikkien elollisten ruumis ole samanlainen, vaan ihmisellä on oma ruumiinsa, nelijalkaisilla omansa, linnuilla omansa ja kaloilla omansa.
40 On taivaallisia ja maallisia ruumiita, mutta taivaallisten loisto on aivan toisenlainen kuin maanpäällisten.
41 Auringolla on oma loistonsa, kuulla omansa ja tähdillä omansa, ja toinen tähti loistaa toista kirkkaammin.
42 Samoin tapahtuu kuolleiden ylösnousemuksessa. Se, mikä kylvetään katoavana, nousee katoamattomana.
43 Mikä kylvetään vähäpätöisenä, nousee kirkkaana. Mikä kylvetään heikkona, nousee täynnä voimaa.
44 Kylvetään ajallinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on olemassa ajallinen ruumis, on myös hengellinen.
46 Ensimmäisenä ei siis ole hengellinen vaan ajallinen; vasta sen jälkeen tulee hengellinen.
47 Ensimmäinen ihminen on maallinen, maasta lähtöisin, toinen ihminen on taivaasta.
48 Millainen tuo maallinen ihminen oli, sellaisia ovat kaikki maalliset ihmiset, ja millainen tuo taivaallinen ihminen on, sellaisia tulevat olemaan taivaalliset ihmiset.
49 Ja niin kuin me nyt olemme maallisen ihmisen kaltaisia, niin me tulemme kerran taivaallisen ihmisen kaltaisiksi.
50 Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada omakseen katoamattomuutta.
51 Nyt ilmoitan teille salaisuuden: Me emme kaikki kuole, mutta kaikki me muutumme,
52 yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa. Pasuuna soi, ja kuolleet herätetään katoamattomina ja me muut muutumme.
53 Tämän katoavan on näet pukeuduttava katoamattomuuteen ja kuolevaisen kuolemattomuuteen.
54 Mutta kun katoava pukeutuu katoamattomuuteen ja kuolevainen kuolemattomuuteen, silloin toteutuu kirjoitusten sana: -- Kuolema on nielty ja voitto saatu.
55 Missä on voittosi, kuolema? Missä on pistimesi, kuolema?
56 Kuoleman pistin on synti, ja synnin voimana on laki.
57 Mutta kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!
58 Olkaa siis vahvoja ja järkähtämättömiä, rakkaat veljeni, ja tehkää aina innokkaasti Herran työtä. Tietäkää, ettei Herra anna teidän työnne mennä hukkaan.
1 And I make known to you, brethren, the good news that I proclaimed to you, which also ye did receive, in which also ye have stood,
2 through which also ye are being saved, in what words I proclaimed good news to you, if ye hold fast, except ye did believe in vain,
3 for I delivered to you first, what also I did receive, that Christ died for our sins, according to the Writings,
4 and that he was buried, and that he hath risen on the third day, according to the Writings,
5 and that he appeared to Cephas, then to the twelve,
6 afterwards he appeared to above five hundred brethren at once, of whom the greater part remain till now, and certain also did fall asleep;
7 afterwards he appeared to James, then to all the apostles.
8 And last of all -- as to the untimely birth -- he appeared also to me,
9 for I am the least of the apostles, who am not worthy to be called an apostle, because I did persecute the assembly of God,
10 and by the grace of God I am what I am, and His grace that [is] towards me came not in vain, but more abundantly than they all did I labour, yet not I, but the grace of God that [is] with me;
11 whether, then, I or they, so we preach, and so ye did believe.
12 And if Christ is preached, that out of the dead he hath risen, how say certain among you, that there is no rising again of dead persons?
13 and if there be no rising again of dead persons, neither hath Christ risen;
14 and if Christ hath not risen, then void [is] our preaching, and void also your faith,
15 and we also are found false witnesses of God, because we did testify of God that He raised up the Christ, whom He did not raise if then dead persons do not rise;
16 for if dead persons do not rise, neither hath Christ risen,
17 and if Christ hath not risen, vain is your faith, ye are yet in your sins;
18 then, also, those having fallen asleep in Christ did perish;
19 if in this life we have hope in Christ only, of all men we are most to be pitied.
20 And now, Christ hath risen out of the dead -- the first-fruits of those sleeping he became,
21 for since through man [is] the death, also through man [is] a rising again of the dead,
22 for even as in Adam all die, so also in the Christ all shall be made alive,
23 and each in his proper order, a first-fruit Christ, afterwards those who are the Christ`s, in his presence,
24 then -- the end, when he may deliver up the reign to God, even the Father, when he may have made useless all rule, and all authority and power --
25 for it behoveth him to reign till he may have put all the enemies under his feet --
26 the last enemy is done away -- death;
27 for all things He did put under his feet, and, when one may say that all things have been subjected, [it is] evident that He is excepted who did subject the all things to him,
28 and when the all things may be subjected to him, then the Son also himself shall be subject to Him, who did subject to him the all things, that God may be the all in all.
29 Seeing what shall they do who are baptized for the dead, if the dead do not rise at all? why also are they baptized for the dead?
30 why also do we stand in peril every hour?
31 Every day do I die, by the glorying of you that I have in Christ Jesus our Lord:
32 if after the manner of a man with wild beasts I fought in Ephesus, what the advantage to me if the dead do not rise? let us eat and drink, for to-morrow we die!
33 Be not led astray; evil communications corrupt good manners;
34 awake up, as is right, and sin not; for certain have an ignorance of God; for shame to you I say [it].
35 But some one will say, `How do the dead rise?
36 unwise! thou -- what thou dost sow is not quickened except it may die;
37 and that which thou dost sow, not the body that shall be dost thou sow, but bare grain, it may be of wheat, or of some one of the others,
38 and God doth give to it a body according as He willed, and to each of the seeds its proper body.
39 All flesh [is] not the same flesh, but there is one flesh of men, and another flesh of beasts, and another of fishes, and another of birds;
40 and [there are] heavenly bodies, and earthly bodies; but one [is] the glory of the heavenly, and another that of the earthly;
41 one glory of sun, and another glory of moon, and another glory of stars, for star from star doth differ in glory.
42 So also [is] the rising again of the dead: it is sown in corruption, it is raised in incorruption;
43 it is sown in dishonour, it is raised in glory; it is sown in weakness, it is raised in power;
44 it is sown a natural body, it is raised a spiritual body; there is a natural body, and there is a spiritual body;
45 so also it hath been written, `The first man Adam became a living creature,` the last Adam [is] for a life-giving spirit,
46 but that which is spiritual [is] not first, but that which [was] natural, afterwards that which [is] spiritual.
47 The first man [is] out of the earth, earthy; the second man [is] the Lord out of heaven;
48 as [is] the earthy, such [are] also the earthy; and as [is] the heavenly, such [are] also the heavenly;
49 and, according as we did bear the image of the earthy, we shall bear also the image of the heavenly.
50 And this I say, brethren, that flesh and blood the reign of God is not able to inherit, nor doth the corruption inherit the incorruption;
51 lo, I tell you a secret; we indeed shall not all sleep, and we all shall be changed;
52 in a moment, in the twinkling of an eye, in the last trumpet, for it shall sound, and the dead shall be raised incorruptible, and we -- we shall be changed:
53 for it behoveth this corruptible to put on incorruption, and this mortal to put on immortality;
54 and when this corruptible may have put on incorruption, and this mortal may have put on immortality, then shall be brought to pass the word that hath been written, `The Death was swallowed up -- to victory;
55 where, O Death, thy sting? where, O Hades, thy victory?`
56 and the sting of the death [is] the sin, and the power of the sin the law;
57 and to God -- thanks, to Him who is giving us the victory through our Lord Jesus Christ;
58 so that, my brethren beloved, become ye stedfast, unmovable, abounding in the work of the Lord at all times, knowing that your labour is not vain in the Lord.