1 Hyvä maine on parempi kuin kallis öljy ja kuolinpäivä parempi kuin synnyinpäivä.
2 Parempi on mennä surutaloon kuin pitoihin, koska surutalossa näkee, mikä on kaikkien kohtalo. Jokainen, joka elää, painakoon sen mieleensä.
3 On parempi murehtia kuin nauraa, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.
4 Viisaan sydän on surutalossa, tyhmän sydän huvipaikoissa.
5 On parempi kuulla viisaan nuhteita kuin tyhmien hymistystä.
6 Orjantappuroiden rätinää padan alla on tyhmän nauru. Turhuutta sekin.
7 Väärä voitto tekee viisaankin hulluksi, lahjonta turmelee mielen.
8 On parempi lopettaa puhuminen kuin aloittaa, maltti on mahtailua parempi.
9 Älä vähällä vihastu, sillä kauna pesiytyy tyhmän rintaan.
10 Älä kysele, miksi asiat ennen olivat paremmin kuin nyt, sillä et sinä viisauttasi sitä kysy.
11 Viisaus on yhtä arvokas kuin peritty omaisuus, vieläpä arvokkaampikin täällä auringon alla elävälle,
12 sillä viisauden varjossa on kuin rahan varjossa. Viisaus vain on sikäli rahaa hyödyllisempi, että se pitää omistajansa hengissä.
13 Katso Jumalan tekoja: kuka voi suoristaa sen, minkä hän on käyräksi tehnyt?
14 Hyvänä päivänä iloitse ja pahana päivänä muista, että Jumala on antanut ne molemmat. Ei ihminen voi moittia Jumalaa.
15 Tämänkin minä olen nähnyt turhina elinpäivinäni: hurskas hukkuu, vaikka on elänyt oikein, jumalaton elää pahuudestaan huolimatta kauan.
16 Älä ole liian hurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tekisit elämäsi autioksi?
17 Älä liikaa poikkea laista äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?
18 Sinun on paras pitää kiinni toisesta hylkäämättä toistakaan: Jumalaa pelkäävä onnistuu molemmissa.
19 Viisaus on viisaalle vahvempi apu kuin kaupungin kymmenen mahtimiestä.
20 Maan päällä ei ole yhtäkään niin hurskasta, että hän tekisi aina vain hyvää eikä koskaan syntiä.
21 Älä kuuntele kaikkea mitä puhutaan, ettet joutuisi kuulemaan sitäkin, miten palvelijasi kiroaa sinua.
22 Muistathan ne monet kerrat, jolloin sinä itse olet kironnut muita.
24 Kaukana on kaiken sisin olemus, syvällä, syvällä -- kuka voi sen löytää?
25 Minä ryhdyin itsekseni pohtimaan ja etsimään viisautta ja kaiken lopputulosta ja ymmärsin, että jumalattomuus johtuu järjettömyydestä ja tyhmyys mielen sokaistumisesta.
26 Minä havaitsin: Kuolemaakin katkerampi on nainen. Hän on pyydys, hänen sydämensä on ansa, hänen kätensä ovat kahleet. Jumalalle mieluinen hänet välttää, mutta synnintekijä takertuu hänen verkkoonsa.
27 Katso -- sanoi Saarnaaja -- tämän minä totesin, kun kohta kohdalta pyrin tulokseen:
28 en löytänyt, mitä kaiken aikaa etsin, ihmistä. Tuhannen joukosta minä löysin yhden, mutta koko määrästä en ainoatakaan naista.
29 Vain tämän minä sain selville: Jumala on luonut ihmiset suoriksi, mutta itse he punovat kieroja juonia.
1 Better [is] a name than good perfume, And the day of death than the day of birth.
2 Better to go unto a house of mourning, Than to go unto a house of banqueting, For that is the end of all men, And the living layeth [it] unto his heart.
3 Better [is] sorrow than laughter, For by the sadness of the face the heart becometh better.
4 The heart of the wise [is] in a house of mourning, And the heart of fools in a house of mirth.
5 Better to hear a rebuke of a wise man, Than [for] a man to hear a song of fools,
6 For as the noise of thorns under the pot, So [is] the laughter of a fool, even this [is] vanity.
7 Surely oppression maketh the wise mad, And a gift destroyeth the heart.
8 Better [is] the latter end of a thing than its beginning, Better [is] the patient of spirit, than the haughty of spirit.
9 Be not hasty in thy spirit to be angry, For anger in the bosom of fools resteth.
10 Say not thou, `What was it, That the former days were better than these?` For thou hast not asked wisely of this.
11 Wisdom [is] good with an inheritance, And an advantage [it is] to those beholding the sun.
12 For wisdom [is] a defense, money [is] a defence, And the advantage of the knowledge of wisdom [is], She reviveth her possessors.
13 See the work of God, For who is able to make straight that which He made crooked?
14 In a day of prosperity be in gladness, And in a day of evil consider. Also this over-against that hath God made, To the intent that man doth not find anything after him.
15 The whole I have considered in the days of my vanity. There is a righteous one perishing in his righteousness, and there is a wrong-doer prolonging [himself] in his wrong.
16 Be not over-righteous, nor show thyself too wise, why art thou desolate?
17 Do not much wrong, neither be thou a fool, why dost thou die within thy time?
18 [It is] good that thou dost lay hold on this, and also, from that withdrawest not thy hand, for whoso is fearing God goeth out with them all.
19 The wisdom giveth strength to a wise man, more than wealth the rulers who have been in a city.
20 Because there is not a righteous man on earth that doth good and sinneth not.
21 Also to all the words that they speak give not thy heart, that thou hear not thy servant reviling thee.
22 For many times also hath thy heart known that thou thyself also hast reviled others.
23 All this I have tried by wisdom; I have said, `I am wise,` and it [is] far from me.
24 Far off [is] that which hath been, and deep, deep, who doth find it?
25 I have turned round, also my heart, to know and to search, and to seek out wisdom, and reason, and to know the wrong of folly, and of foolishness the madness.
26 And I am finding more bitter than death, the woman whose heart [is] nets and snares, her hands [are] bands; the good before God escapeth from her, but the sinner is captured by her.
27 See, this I have found, said the Preacher, one to one, to find out the reason
28 (that still my soul had sought, and I had not found), One man, a teacher, I have found, and a woman among all these I have not found.
29 See, this alone I have found, that God made man upright, and they -- they have sought out many devices.