1 Minulle tuli tämä Herran sana:

3 Tehdäänkö sen puusta tarve-esineitä, veistetäänkö siitä edes nauloja, joihin voi ripustaa tavaroitaan?

4 Entä kun se on pantu nuotioon, kun tuli on polttanut sen molemmat päät ja keskiosa on kärventynyt -- onko sillä mitään käyttöä?

5 Silloinkaan, kun se oli ehyt, siitä ei veistetty esineitä, vielä vähemmän nyt, kun se on tulessa palanut ja kärventynyt. Mihin se enää kelpaa?

7 Minä käännän katseeni heihin, ja vaikka he pääsevät tulta pakoon, tuli lopulta koituu heidän tuhokseen. Niin te tulette tietämään, että minä olen Herra. Minä käännän katseeni heihin

1 And there is a word of Jehovah unto me, saying:

2 `Son of man, What is the vine-tree more than any tree? The vine-branch that hath been, Among trees of the forest?

3 Is wood taken from it to use for work? Do they take of it a pin to hang any vessel on it?

4 Lo, to the fire it hath been given for fuel, Its two ends hath the fire eaten, And its midst hath been scorched! Is it profitable for work?

5 Lo, in its being perfect it is not used for work, How much less, when fire hath eaten of it, And it is scorched, Hath it been used yet for work?

6 Therefore, thus said the Lord Jehovah: As the vine-tree among trees of the forest, That I have given to the fire for fuel, So I have given the inhabitants of Jerusalem.

7 And I have set My face against them, From the fire they have gone forth, And the fire doth consume them, And ye have known that I [am] Jehovah, In My setting My face against them.

8 And I have made the land a desolation, Because they have committed a trespass, An affirmation of the Lord Jehovah!`