1 Kuritusta saanut mies, joka niskurina pysyy, rusennetaan äkisti, eikä apua ole.
2 Hurskaitten enentyessä kansa iloitsee, mutta jumalattoman hallitessa kansa huokaa.
3 Viisautta rakastavainen on isällensä iloksi, mutta porttojen seuratoveri hävittää varansa.
4 Oikeudella kuningas pitää maan pystyssä, mutta verojen kiskoja sen hävittää.
5 Mies, joka lähimmäistään liehakoitsee, virittää verkon hänen askeleilleen.
6 Pahalle miehelle on oma rikos paulaksi, mutta vanhurskas saa riemuita ja iloita.
7 Vanhurskas tuntee vaivaisten asian, mutta jumalaton ei siitä mitään ymmärrä.
8 Pilkkaajat kaupungin villitsevät, mutta viisaat hillitsevät vihan.
9 Viisas mies kun käräjöi hullun miehen kanssa, niin tämä reutoo ja nauraa eikä asetu.
10 Murhamiehet vihaavat nuhteetonta, oikeamielisten henkeä he väijyvät.
11 Tyhmä purkaa kaiken sisunsa, mutta viisas sen viimein tyynnyttää.
12 Hallitsija, joka kuuntelee valhepuheita, saa palvelijoikseen pelkkiä jumalattomia.
13 Köyhä ja sortaja kohtaavat toisensa; kumpaisenkin silmille Herra antaa valon.
14 Kuninkaalla, joka tuomitsee vaivaisia oikein, on valtaistuin iäti vahva.
15 Vitsa ja nuhde antavat viisautta, mutta kuriton poika on äitinsä häpeä.
16 Kun jumalattomat lisääntyvät, lisääntyy rikos, mutta vanhurskaat saavat nähdä, kuinka he kukistuvat.
17 Kurita poikaasi, niin hän sinua virvoittaa ja sielullesi herkkuja tarjoaa.
18 Missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi; autuas se, joka noudattaa lakia.
19 Ei ota palvelija sanoista ojentuakseen: hän kyllä ymmärtää, mutta ei tottele.
20 Näet miehen, kärkkään puhumaan-enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
21 Jos palvelijaansa nuoresta pitäen hemmottelee, tulee hänestä lopulta kiittämätön.
22 Pikavihainen mies nostaa riidan, ja kiukkuinen tulee rikkoneeksi paljon.
23 Ihmisen alentaa hänen oma ylpeytensä, mutta alavamielinen saa kunnian.
24 Joka käy osille varkaan kanssa, se sieluansa vihaa; hän kuulee vannotuksen, mutta ei ilmaise mitään.
25 Ihmispelko panee paulan, mutta Herraan luottavainen on turvattu.
26 Hallitsijan suosiota etsivät monet, mutta Herralta tulee miehelle oikeus.
27 Vääryyden mies on vanhurskaille kauhistus, ja oikean tien kulkija on kauhistus jumalattomalle.
1 Aquele que, sendo muitas vezes repreendido, endurece a cerviz, será quebrantado de repente sem que haja cura.
2 Quando os justos governam, alegra-se o povo; mas quando o ímpio domina, o povo geme.
3 O que ama a sabedoria alegra a seu pai; mas o companheiro de prostitutas desperdiça a sua riqueza.
4 O rei pela justiça estabelece a terra; mas o que exige presentes a transtorna.
5 O homem que lisonjeia a seu próximo arma-lhe uma rede aos passos.
6 Na transgressão do homem mau há laço; mas o justo canta e se regozija.
7 O justo toma conhecimento da causa dos pobres; mas o ímpio não tem entendimento para a conhecer.
8 Os escarnecedores abrasam a cidade; mas os sábios desviam a ira.
9 O sábio que pleiteia com o insensato, quer este se agaste quer se ria, não terá descanso.
10 Os homens sanguinários odeiam o íntegro; mas os retos procuram o seu bem.
11 O tolo derrama toda a sua ira; mas o sábio a reprime e aplaca.
12 O governador que dá atenção às palavras mentirosas achará que todos os seus servos são ímpios.
13 O pobre e o opressor se encontram; o Senhor alumia os olhos de ambos.
14 Se o rei julgar os pobres com eqüidade, o seu trono será estabelecido para sempre.
15 A vara e a repreensão dão sabedoria; mas a criança entregue a si mesma envergonha a sua mãe.
16 Quando os ímpios se multiplicam, multiplicam-se as transgressões; mas os justos verão a queda deles.
17 Corrige a teu filho, e ele te dará descanso; sim, deleitará o teu coração.
18 Onde não há profecia, o povo se corrompe; mas o que guarda a lei esse é bem-aventurado.
19 O servo não se emendará com palavras; porque, ainda que entenda, não atenderá.
20 Vês um homem precipitado nas suas palavras? Maior esperança há para o tolo do que para ele.
21 Aquele que cria delicadamente o seu servo desde a meninice, no fim tê-lo-á por herdeiro.
22 O homem iracundo levanta contendas, e o furioso multiplica as transgressões.
23 A soberba do homem o abaterá; mas o humilde de espírito obterá honra.
24 O que é sócio do ladrão odeia a sua própria alma; sendo ajuramentado, nada denuncia.
25 O receio do homem lhe arma laços; mas o que confia no Senhor está seguro.
26 Muitos buscam o favor do príncipe; mas é do Senhor que o homem recebe a justiça.
27 O ímpio é abominação para os justos; e o que é reto no seu caminho é abominação para o ímpio.