1 Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
2 Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
3 Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
4 Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
5 Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
6 Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
7 Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
8 Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
9 Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
10 Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
11 Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
12 Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
13 Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
14 Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
15 Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
16 Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
17 Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
18 Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
19 Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
20 Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
21 Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
22 Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
23 Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
24 Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
25 Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
26 Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
27 Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
28 Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.
1 平静相安地吃一块干饼， 胜过筵席满屋， 吵闹相争。
2 明慧的仆人， 必管辖主人贻羞的儿子； 又可以在众儿子中同分产业。
3 用锅炼银， 用炉炼金； 唯有耶和华锻炼人心。
4 作恶的人留心听邪恶的话； 说谎的人侧耳听攻击人的话。
5 嘲笑穷人的就是辱骂造他的主； 幸灾乐祸的必难免受惩罚。
6 儿孙是老人的冠冕， 父亲是儿女的荣耀。
7 愚顽人说佳美的话是不相称的， 何况尊贵的人说虚谎的话呢！
8 在馈送的人看来， 贿赂有如灵符（"灵符"原文作"恩惠宝石"）； 无论他到哪里， 都必顺利。
9 遮掩别人过犯的， 得到人的喜爱； 屡次提起别人过错的， 离间亲密的朋友。
10 对聪明人说一句责备的话， 胜过责打愚昧人一百下。
11 悖逆的人只求恶事， 必有残忍的使者奉派去对付他。
12 宁愿遇见失掉幼子的母熊， 也不愿遇见正在行愚妄事的愚昧人。
13 以恶报善的， 灾祸必不离开他的家。
14 纷争的开始， 如同决堤的水； 所以在争执发生以前， 就要制止。
15 宣判恶人为义， 裁定义人有罪， 二者都是耶和华所厌恶的。
16 愚昧人既是无知， 为什么手里拿着价银要买智慧呢？
17 朋友常显爱心， 兄弟为患难而生。
18 为邻舍击掌作保证人的， 是无知的人。
19 喜爱争竞的就是喜爱过犯； 把家门建高的自取灭亡。
20 心存欺诈的得不着益处； 舌头搬弄是非的必陷在祸患中。
21 生下愚昧的儿子， 使父亲忧愁； 愚顽人的父亲毫无喜乐。
22 心里喜乐就是良药； 心灵忧郁使骨头枯干。
23 恶人暗中（"暗中"原文作"从怀里"）接受贿赂， 为要歪曲公正。
24 聪明人面前有智慧， 愚昧人却眼望地极。
25 愚昧的儿子使父亲愁烦， 使母亲痛苦。
26 惩罚义人， 已是不当； 击打正直的官长， 更是不妥。
27 有知识的约束自己的言语； 聪明人心平气和。
28 愚妄人默不作声， 也算是智慧； 闭口不言， 也算是聪明。