1 Veisuunjohtajalle; Herran palvelijan Daavidin virsi, jonka sanat hän puhui Herralle sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa vallasta ja Saulin kädestä. (H18:2) Hän sanoi: Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani,

2 (H18:3) Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani, minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni.

3 (H18:4) Ylistetty olkoon Herra! -niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.

4 (H18:5) Kuoleman paulat piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut.

5 (H18:6) Tuonelan paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut.

6 (H18:7) Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani; hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, ja minun huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa.

7 (H18:8) Silloin maa huojui ja järisi, vuorten perustukset järkkyivät; ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.

8 (H18:9) Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä.

9 (H18:10) Hän notkisti taivaat ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.

10 (H18:11) Ja hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, ja hän liiti tuulen siivillä;

11 (H18:12) hän pani pimeyden verhoksensa, majaksensa yltympäri: mustat vedet, paksut pilvet.

12 (H18:13) Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, purkautuivat pilvet rakeiksi ja palaviksi hiiliksi.

13 (H18:14) Ja Herra jylisi taivaassa, Korkein antoi äänensä kaikua, tulla rakeita ja palavia hiiliä.

14 (H18:15) Hän lennätti nuolensa ja hajotti heidät, paljon salamoita ja kauhistutti heidät.

15 (H18:16). Silloin vetten syvyydet tulivat näkyviin, ja maanpiirin perustukset paljastuivat sinun nuhtelustasi, Herra, sinun vihasi hengen puuskauksesta.

16 (H18:17) Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä;

17 (H18:18) hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät.

18 (H18:19) He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.

19 (H18:20) Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.

20 (H18:21) Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan, minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.

21 (H18:22) Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen.

22 (H18:23) Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä hänen käskyjänsä syrjään sysää.

23 (H18:24) Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.

24 (H18:25) Sentähden Herra palkitsee minulle minun vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin käteni ovat puhtaat hänen silmiensä edessä.

25 (H18:26) Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta kohtaan nuhteeton;

26 (H18:27) puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.

27 (H18:28) Sillä sinä pelastat nöyrän kansan, mutta ylpeät silmät sinä painat alas.

28 (H18:29) Sillä sinä annat minun lamppuni loistaa; Herra, minun Jumalani, valaisee minun pimeyteni.

29 (H18:30) Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan; Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin.

30 (H18:31) Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.

31 (H18:32) Sillä kuka muu on Jumala kuin Herra, ja kuka pelastuksen kallio, paitsi meidän Jumalamme-

32 (H18:33) se Jumala, joka minut voimalla vyöttää ja tekee minun tieni nuhteettomaksi,

33 (H18:34) tekee minun jalkani nopeiksi niinkuin peurat ja asettaa minut kukkuloilleni,

34 (H18:35) joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään!

35 (H18:36) Sinä annat minulle pelastuksen kilven, ja sinun oikea kätesi minua tukee; sinun laupeutesi tekee minut suureksi.

36 (H18:37) Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan, ja minun jalkani eivät horju.

37 (H18:38) Minä ajan vihollisiani takaa ja saavutan heidät enkä palaja, ennenkuin teen heistä lopun;

38 (H18:39) minä murskaan heidät, niin etteivät voi nousta, he sortuvat minun jalkojeni alle.

39 (H18:40) Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni.

40 (H18:41) Sinä ajat minun viholliseni pakoon, ja vihamieheni minä hukutan.

41 (H18:42) He huutavat, mutta pelastajaa ei ole, huutavat Herraa, mutta hän ei heille vastaa.

42 (H18:43) Minä survon heidät tomuksi tuuleen, viskaan heidät niinkuin loan kadulle.

43 (H18:44) Sinä pelastat minut kansan riidoista, sinä asetat minut pakanain pääksi, kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua.

44 (H18:45) Jo korvan kuulemalta he minua tottelevat; muukalaiset matelevat minun edessäni.

45 (H18:46) Muukalaiset masentuvat ja tulevat vavisten varustuksistansa.

46 (H18:47) Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni ja ylistetty minun pelastukseni Jumala,

47 (H18:48) Jumala, joka hankkii minulle koston ja saattaa kansat minun valtani alle;

48 (H18:49) sinä, joka pelastat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.

49 (H18:50) Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta,

50 (H18:51) sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja teet laupeuden voidellullesi, Daavidille ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti.

1 Laulunjohtajalle. Herran palvelijan Daavidin psalmi. Tämän Daavid lauloi Herralle sen jälkeen, kun Herra oli pelastanut hänet Saulin ja kaikkien vihollisten käsistä. (H18:2)Minä rakastan sinua, Herra, sinä olet minun voimani.

2 (H18:3)Sinä päästit minut turvaan, sinä olet vuorilinnani. Jumalani, sinuun minä turvaudun, sinä olet kallio, olet kilpeni, sinulta saan avun ja suojan.

3 (H18:4)Kun kutsun Herraa, ylistettyä, saan avun vihollisiani vastaan.

4 (H18:5)Kuoleman paulat kiertyivät ympärilleni, tuhon pyörteet minua kauhistivat.

5 (H18:6)Tuonelan paulat kietoivat minut, näin edessäni kuoleman ansat.

6 (H18:7)Silloin minä huusin hädässäni Herraa, kutsuin avuksi Jumalaani. Ääneni kantautui hänen temppeliinsä, ja hän kuuli minun huutoni.

7 (H18:8)Maa järisi ja järkkyi, vuorten perustukset vavahtelivat. Hänen vihansa sai ne horjumaan.

8 (H18:9)Hänen sieraimistaan nousi savu ja kaiken nielevä liekki hänen suustaan, se suitsusi hiilten hehkua.

9 (H18:10)Hän kallisti taivaan ja laskeutui alas pimeä pilvi jalkojensa alla.

10 (H18:11)Hän lensi kerubi ratsunaan ja kiiti tuulen siivin.

11 (H18:12)Hän otti verhokseen pimeyden, majakseen synkät vedet, raskaat pilvet.

12 (H18:13)Hänen edellään kulki häikäisevä valo, siitä sinkosi rakeita ja tulisia hiiliä.

13 (H18:14)Herra jylisi taivaassa, Korkein antoi äänensä kaikua, hän viskoi rakeita ja tulisia hiiliä.

14 (H18:15)Hän ampui nuoliaan ja hajotti viholliset, hän kauhistutti heidät salamoillaan.

15 (H18:16)Meren lähteet paljastuivat, maanpiirin perustukset tulivat näkyviin, kun sinä, Herra, käskit merta, kun sinun raivosi myrsky puhalsi sen yli.

16 (H18:17)Korkeudestaan hän ojensi kätensä ja tarttui minuun, hän veti minut ylös syvistä vesistä.

17 (H18:18)Hän vapautti minut vihollisteni väkevistä käsistä, vihamiehistäni, jotka olivat minua vahvemmat.

18 (H18:19)He kävivät kimppuuni onnettomuuteni hetkellä, mutta tuekseni tuli Herra.

19 (H18:20)Hän avasi minulle tien ja päästi minut vapauteen, sillä hän oli mieltynyt minuun.

20 (H18:21)Herra palkitsi minut, koska rakastan oikeutta, sain häneltä palkan, koska tekoni ovat puhtaat.

21 (H18:22)Minä olen kulkenut Herran teitä enkä ole luopunut Jumalasta.

22 (H18:23)Hänen käskynsä ovat alati mielessäni, hänen lakejaan minä en koskaan hylkää.

23 (H18:24)Olen ollut vilpitön hänen edessään, olen varonut lankeamasta syntiin.

24 (H18:25)Herra palkitsi minut, koska rakastan oikeutta, koska tekoni ovat puhtaat hänen edessään.

25 (H18:26)Herra, sinä olet uskollinen uskolliselle, vilpitöntä kohtaan sinä olet vilpitön.

26 (H18:27)Puhtaat ovat tekosi puhdasta kohtaan, mutta kieron sinä johdat harhaan.

27 (H18:28)Nöyrät sinä pelastat, mutta ylpeiden katseen painat alas.

28 (H18:29)Sinä, Herra, sytytät minun lamppuni, sinä, Jumala, tuot pimeyteeni valon.

29 (H18:30)Sinun avullasi minä ryntään yli vallien, Jumalani avulla minä hyppään muurien yli.

30 (H18:31)Jumalan ohjeet ovat täydelliset, Herran sana on kirkas ja puhdas. Kuin kilpi hän suojaa niitä, jotka hakevat hänestä turvaa.

31 (H18:32)Kuka on Jumala, jollei Herra, kuka on turvamme, jollei Jumalamme?

32 (H18:33)Jumala vyöttää minut voimalla, hän osoittaa minulle oikean tien.

33 (H18:34)Hän tekee jalkani nopeiksi kuin kauriin jalat ja ohjaa kulkuni kukkuloille.

34 (H18:35)Hän opettaa käteni taistelemaan, käsivarteni jännittämään sotajousta.

35 (H18:36)Herra, sinä asetut kilveksi eteeni, sinun oikea kätesi tukee minua, sinun apusi tekee minut vahvaksi.

36 (H18:37)Sinä teet varmoiksi askeleeni, polveni eivät horju.

37 (H18:38)Minä ajan takaa vihollisiani ja saan heidät kiinni, palaan vasta, kun heitä ei enää ole.

38 (H18:39)Minä lyön heidät, eivätkä he enää nosta päätään. He sortuvat jalkojeni alle.

39 (H18:40)Sinulta minä saan voiman taisteluun, vastustajani sinä kaadat jalkojeni alle.

40 (H18:41)Sinä ajat viholliseni pakoon, ja minä teen heistä lopun.

41 (H18:42)He huutavat, mutta kukaan ei auta. He kutsuvat Herraa, mutta hän ei vastaa heille.

42 (H18:43)Minä murskaan heidät tomuksi tuuleen, poljen heitä kuin katujen lokaa.

43 (H18:44)Sinä pelastit minut, kun kansa kapinoi, asetit minut hallitsemaan myös vieraita maita. Kansat, joita en tuntenut, ovat nyt valtani alla.

44 (H18:45)Ne tottelevat jo ennen kuin käsken, muukalaiset liehittelevät minua.

45 (H18:46)Heidän voimansa on hervonnut, vavisten he tulevat ulos linnoituksistaan.

46 (H18:47)Herra elää! Kiitetty olkoon puolustajani, ylistetty Jumala, minun turvani!

47 (H18:48)Jumala kostaa puolestani ja saattaa kansat minun valtani alle.

48 (H18:49)Hän vapauttaa minut vihollisteni käsistä, antaa voiton vihamiehistäni, vainoojista hän minut päästää.

49 (H18:50)Siksi kiitän kansojen keskellä sinua, Herra, laulan kiitosta sinun nimellesi.

50 (H18:51)Sinä teet voittoisaksi kansasi kuninkaan, sinä olet uskollinen sille, jonka olet voidellut, Daavidille ja hänen suvulleen, nyt ja aina.