1 Laulu; Daavidin virsi. (H108:2) Minun sydämeni on valmis, Jumala, minä tahdon veisata ja soittaa; valmis on minun sieluni.

2 (H108:3) Heräjä, harppu ja kannel. Minä tahdon herättää aamuruskon.

3 (H108:4) Herra, sinua minä kiitän kansojen joukossa ja veisaan sinun kiitostasi kansakuntien keskellä.

4 (H108:5) Sillä suuri on sinun armosi ja ulottuu ylitse taivasten ja sinun totuutesi hamaan pilviin asti.

5 (H108:6) Korota itsesi yli taivasten, Jumala, ja levitköön sinun kunniasi yli kaiken maan.

6 (H108:7) Että sinun rakkaasi pelastetuiksi tulisivat, auta oikealla kädelläsi ja vastaa minulle.

7 (H108:8) Jumala on puhunut pyhäkössänsä. Minä riemuitsen, minä jaan Sikemin ja mittaan Sukkotin laakson.

8 (H108:9) Minun on Gilead, ja minun on Manasse; Efraim on minun pääni suojus, Juuda minun valtikkani.

9 (H108:10) Mooab on minun pesuastiani, Edomiin minä viskaan kenkäni, minä riemuitsen Filistean maasta.

10 (H108:11) Kuka vie minut varustettuun kaupunkiin? Kuka saattaa minut Edomiin?

11 (H108:12) Etkö sinä, Jumala, hyljännyt meitä? Et lähtenyt, Jumala, meidän sotajoukkojemme kanssa!

12 (H108:13) Anna meille apu ahdistajaa vastaan, sillä turha on ihmisten apu.

13 (H108:14) Jumalan voimalla me teemme väkeviä tekoja; hän tallaa meidän vihollisemme maahan.

1 Canción: Salmo de David. MI corazón está dispuesto, oh Dios; Cantaré y salmearé todavía en mi gloria.

2 Despiértate, salterio y arpa: Despertaré al alba.

3 Te alabaré, oh Jehová, entre los pueblos; A ti cantaré salmos entre las naciones.

4 Porque grande más que los cielos es tu misericordia, Y hasta los cielos tu verdad.

5 Ensálzate, oh Dios, sobre los cielos; Y sobre toda la tierra tu gloria.

6 Para que sean librados tus amados, Salva con tu diestra y respóndeme.

7 Dios habló por su santuario: alegraréme, Repartiré á Sichêm, y mediré el valle de Succoth.

8 Mío es Galaad, mío es Manasés; Y Eprhaim es la fortaleza de mi cabeza; Judá es mi legislador;

9 Moab, la vasija de mi lavatorio: Sobre Edom echaré mi calzado; Regocijaréme sobre Palestina.

10 ¿Quién me guiará á la ciudad fortalecida? ¿Quién me guiará hasta Idumea?

11 Ciertamente tú, oh Dios, que nos habías desechado; Y no salías, oh Dios, con nuestros ejércitos.

12 Danos socorro en la angustia: Porque mentirosa es la salud del hombre.

13 En Dios haremos proezas; Y él hollará nuestros enemigos.