1 Daavidin virsi. Sinun tykösi, Herra, minä ylennän sieluni,

2 Jumalani, sinuun minä turvaan; älä salli minun joutua häpeään, älkööt viholliseni saako riemuita minusta.

3 Ei yksikään, joka sinua odottaa, joudu häpeään; häpeään joutuvat ne, jotka ovat syyttä uskottomat.

4 Herra, neuvo minulle tiesi, opeta minulle polkusi.

5 Johdata minua totuutesi tiellä ja opeta minua, sillä sinä olet minun pelastukseni Jumala. Sinua minä odotan kaiken päivää.

6 Muista laupeuttasi, Herra, ja armoasi, sillä ne ovat olleet hamasta iankaikkisuudesta.

7 Älä muista minun nuoruuteni syntejä, älä minun rikoksiani; muista minua armosi mukaan, hyvyytesi tähden, Herra.

8 Hyvä ja vakaa on Herra; sentähden hän neuvoo syntiset tielle.

9 Hän johdattaa nöyriä oikein, hän opettaa nöyrille tiensä.

10 Kaikki Herran polut ovat armo ja totuus niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja todistuksensa.

11 Nimesi tähden, Herra, anna anteeksi minun syntivelkani, sillä se on suuri.

12 Kuka on se mies, joka Herraa pelkää-sen hän neuvoo tielle, joka hänen on valittava.

13 Hänen sielunsa saa nauttia hyvää, ja hänen jälkeläisensä perivät maan.

14 Herran neuvo on tunnettu niille, jotka häntä pelkäävät, ja hän ilmoittaa heille liittonsa.

15 Minun silmäni katsovat alati Herraan, sillä hän päästää minun jalkani verkosta.

16 Käänny minun puoleeni, armahda minua, sillä minä olen yksinäinen ja kurja.

17 Minun sydämeni pakahtuu tuskasta; päästä minut ahdistuksistani.

18 Katso minun kurjuuttani ja vaivaani, anna kaikki minun syntini anteeksi.

19 Katso minun vihollisiani, kuinka heitä on paljon, ja he vihaavat minua väkivaltaisella vihalla.

20 Varjele minun sieluni ja pelasta minut. Älä salli minun tulla häpeään, sillä sinuun minä turvaan.

21 Nuhteettomuus ja oikeamielisyys varjelkoon minua, sillä sinua minä odotan.

22 Jumala, vapahda Israel kaikista ahdistuksistansa.

1 Av David. Till dig, HERRE, upplyfter jag min själ.

2 Min Gud, på dig förtröstar jag; låt mig icke komma på skam, låt icke mina fiender fröjda sig över mig.

3 Nej, ingen kommer på skam, som förbidar dig; på skam kommer de som, utan sak, handla trolöst.

4 HERRE, kungör mig dina vägar, lär mig dina stigar.

5 Led mig i din sanning, och lär mig, ty du är min frälsnings Gud; dig förbidar jag alltid.

6 Tänk, HERRE, på din barmhärtighet och din nåd, ty de äro av evighet.

7 Tänk icke på min ungdoms synder och på mina överträdelser, utan tänk på mig efter din nåd, för din godhets skull, HERRE.

8 HERREN är god och rättfärdig, därför undervisar han syndare om vägen.

9 Han leder de ödmjuka rätt, han lär de ödmjuka sin väg.

10 Alla HERRENS vägar äro nåd och trofasthet för dem som hålla hans förbund och vittnesbörd.

11 För ditt namns skull, HERRE, förlåt min missgärning, ty den är stor.

12 Finnes det en man som fruktar HERREN, då undervisar han honom om den väg han bör välja.

13 Han själv skall leva i lycka, och hans efterkommande skola besitta landet.

14 HERREN har sin umgängelse med dem som frukta honom, och sitt förbund vill han kungöra för dem.

15 Mina ögon se alltid till HERREN, ty han drager mina fötter ur nätet.

16 Vänd dig till mig och var mig nådig; ty jag är ensam och betryckt.

17 Mitt hjärtas ångest är stor; för mig ut ur mitt trångmål.

18 Se till mitt lidande och min vedermöda, och förlåt mig alla mina synder.

19 Se därtill att mina fiender äro så många och hata mig med orätt.

20 Bevara min själ och rädda mig; låt mig icke komma på skam, ty jag tager min tillflykt till dig.

21 Ostrafflighet och redlighet bevare mig, ty jag förbidar dig.

22 Förlossa Israel, o Gud, ur all dess nöd.