1 Kun Saulin poika kuuli Abnerin kuolleen Hebronissa, herposivat hänen kätensä, ja koko Israel peljästyi.

2 Ja Saulin pojalla oli partiojoukkojen päämiehinä kaksi miestä, toisen nimi oli Baana ja toisen Reekab, beerotilaisen Rimmonin poikia, benjaminilaisia; sillä Beerotkin luetaan kuuluvaksi Benjaminiin.

3 Mutta beerotilaiset olivat paenneet Gittaimiin ja asuivat siellä muukalaisina, niinkuin asuvat vielä tänäkin päivänä.

4 Joonatanilla, Saulin pojalla, oli poika, joka oli rampa jaloistaan. Hän oli viiden vuoden vanha, kun sanoma Saulista ja Joonatanista tuli Jisreelistä; ja hänen hoitajansa otti hänet ja pakeni. Mutta kun tämä hätääntyneenä pakeni, putosi poika ja tuli ontuvaksi; ja hänen nimensä oli Mefiboset.

5 Beerotilaisen Rimmonin pojat Reekab ja Baana lähtivät matkaan ja tulivat päivän ollessa palavimmillaan Iisbosetin taloon, kun hän oli puolipäivälevollansa.

6 Ja katso, he tulivat sisälle taloon muka ottamaan nisuja, mutta pistivät häntä vatsaan. Ja Reekab ja hänen veljensä Baana pääsivät pakoon.

7 He tulivat niinmuodoin taloon, kun hän lepäsi vuoteellansa makuuhuoneessaan, pistivät hänet kuoliaaksi, löivät häneltä pään poikki ja ottivat sen mukaansa. He kulkivat sitten Aromaan tietä koko yön,

10 sen, joka ilmoitti minulle ja sanoi: 'Katso, Saul on kuollut', luullen tuovansa ilosanoman, minä otatin kiinni ja surmautin Siklagissa antaakseni hänelle sanansaattajan palkan;

12 Ja Daavid käski nuorten miesten surmata heidät. Niin he hakkasivat poikki heidän kätensä ja jalkansa ja hirttivät heidät Hebronin lammikon rannalle. Mutta Iisbosetin pään he ottivat ja hautasivat sen Abnerin hautaan Hebroniin.

1 Quando Is-Bosete, filho de Saul, ouviu que Abner morrera em Hebrom, tornaram-se-lhe fracas as mãos, e todo o Israel ficou perturbado.

2 Tinha o filho de Saul a seu serviço dois capitães de salteadores, um dos quais se chamava Baaná e o outro Recabe, filhos de Rimom berotita, dos filhos de Benjamim (pois Beerote foi reputada pertencente a Benjamim:

3 e os berotitas fugiram a Gitaim, e ali têm peregrinado até o dia de hoje).

4 Ora Jônatas, filho de Saul, tinha um filho aleijado dos pés. Este era de cinco anos de idade, quando chegaram de Jezreel as novas de Saul e de Jônatas; a sua ama o tomou e fugiu e, apressando-se ela a fugir, caiu o menino e ficou coxo. O seu nome era Mefibosete.

5 Indo Recabe e Baaná, filhos de Rimom berotita, chegaram à casa de Is-Bosete no calor do dia, enquanto ele dormia a sesta.

6 Entraram ali no interior da casa, como os que levavam trigo, e feriram-no na barriga; Recabe e Baaná, seu irmão, escaparam.

7 Quando entraram na casa, estando ele deitado em seu leito no quarto de dormir, ferindo-o, mataram-no e, cortando-lhe a cabeça, tomaram-na e andaram a noite toda pelo caminho da Arabá.

8 Trouxeram a cabeça de Is-Bosete a Davi em Hebrom, e disseram ao rei: Eis a cabeça de Is-Bosete, filho de Saul, teu inimigo, que te procurava a morte; Jeová vingou hoje ao rei meu senhor de Saul e da sua semente.

9 Respondeu Davi a Recabe e a Baaná, seu irmão, filhos de Rimom berotita, e disse-lhes: Pela vida de Jeová que remiu a minha alma de toda a angústia,

10 se, aquele que me deu a nova de que era morto Saul, cuidando que me trazia uma boa nova, eu fiz prender e matei em Ziclague, e essa foi a recompensa que lhe dei;

11 quanto mais, quando homens malvados mataram a um homem justo na sua casa, sobre o seu leito, não requererei eu de vossas mãos o seu sangue, e não vos exterminarei da terra?

12 Deu Davi ordem aos seus mancebos; eles os mataram e lhes cortaram as mãos e os pés, e os penduraram junto ao tanque em Hebrom. Tomaram, porém, a cabeça de Is-Bosete, e a enterraram na sepultura de Abner em Hebrom.