1 Kun kaikki työ, minkä Salomo teetti Herran temppeliin, oli valmis, vei Salomo sinne isänsä Daavidin pyhät lahjat. Hopean, kullan ja kaikki kalut hän pani Jumalan temppelin aarrekammioihin.

2 Sitten Salomo kokosi Israelin vanhimmat ja kaikki sukukuntien johtomiehet, israelilaisten perhekunta-päämiehet, Jerusalemiin, tuomaan Herran liitonarkkia Daavidin kaupungista, se on Siionista.

3 Niin kokoontuivat kuninkaan luo kaikki Israelin miehet juhlapäivänä, joka on seitsemännessä kuussa.

4 Ja kun kaikki Israelin vanhimmat olivat tulleet saapuville, nostivat leeviläiset arkin,

5 ja he veivät arkin ja ilmestysmajan sinne, sekä kaiken pyhän kaluston, joka oli majassa; leeviläiset papit veivät ne sinne.

6 Ja kuningas Salomo seisoi arkin edessä ynnä koko Israelin kansa, joka oli kokoontunut hänen luoksensa; ja he uhrasivat lampaita ja raavaita niin paljon, että niitä ei voitu luetella eikä laskea.

7 Ja papit toivat Herran liitonarkin paikoilleen temppelin kuoriin, kaikkeinpyhimpään, kerubien siipien alle.

8 Sillä kerubit levittivät siipensä sen paikan ylitse, missä arkki oli, ja niin kerubit peittivät ylhäältä päin arkin ja sen korennot.

9 Ja korennot olivat niin pitkät, että niiden arkista ulkonevat päät voi nähdä kaikkeinpyhimmän edustalta, mutta ulkoa niitä ei voinut nähdä. Ja ne jäivät sinne tähän päivään asti.

10 Arkissa ei ollut muuta kuin ne kaksi taulua, jotka Mooses oli pannut sinne Hoorebilla, kun Herra oli tehnyt liiton israelilaisten kanssa, heidän lähdettyänsä Egyptistä.

11 Kun papit lähtivät pyhäköstä-sillä kaikki siellä olevat papit olivat pyhittäneet itsensä, osastoihin katsomatta;

12 ja kaikki leeviläiset veisaajat, Aasaf, Heeman ja Jedutun poikinensa ja veljinensä, seisoivat hienoihin pellavavaatteisiin puettuina kymbaaleineen, harppuineen ja kanteleineen itään päin alttarista, ja heidän kanssaan sata kaksikymmentä pappia, jotka puhalsivat torviin;

14 niin että papit eivät voineet astua toimittamaan virkaansa pilven tähden; sillä Herran kirkkaus täytti Jumalan temppelin.

1 Assim se acabou toda a obra que Salomão fez para a casa de Jeová. Salomão trouxe as coisas que seu pai Davi tinha dedicado: a saber, a prata, o ouro e todos os vasos, e pô-los nos tesouros da casa de Deus.

2 Então congregou Salomão em Jerusalém os anciãos de Israel, todos os cabeças das tribos, príncipes das famílias dos filhos de Israel, para fazerem subir a arca da aliança de Jeová, da cidade de Davi, que é Sião.

3 Todos os homens se congregaram ao rei na festa, que era no sétimo mês.

4 Todos os anciãos de Israel vieram, e os levitas levantaram a arca.

5 Levaram a arca, a tenda da revelação e todos os vasos sagrados que estavam na Tenda: levaram-nos os levitas sacerdotes.

6 O rei e toda a congregação, que fora convocada a ele, estavam diante da arca, sacrificando ovelhas e bois, que não se podiam contar nem numerar por causa da sua multidão.

7 Trouxeram os sacerdotes a arca da aliança de Jeová ao seu lugar, no oráculo da casa, o santo dos santos, para debaixo das asas dos querubins.

8 Porque os querubins estendiam as suas asas sobre o lugar em que estava posta a arca, e os querubins por cima cobriam a arca e os seus varais.

9 Os varais eram tão compridos que as suas extremidades se viam da arca diante do oráculo; porém não se viam do lado de fora. Ali está a arca até o dia de hoje.

10 Não havia na arca coisa alguma senão as duas tábuas que Moisés ali pôs em Horebe, quando Jeová fez uma aliança com os filhos de Israel, ao saírem eles do Egito.

11 Tendo os sacerdotes saído do santo lugar (porque todos os sacerdotes que estavam presentes se tinham santificado, sem observarem as ordens das suas turmas;

12 também os levitas, que eram cantores, todos eles, isto é, Asafe, Hemã, Jedutum, e seus filhos e irmãos, vestidos de linho fino, e com címbalos, alaúdes e harpas, estavam em pé ao lado oriental do altar, e juntamente com eles cento e vinte sacerdotes que tocavam trombetas),

13 quando os que tocavam trombetas e os que cantavam estavam acordes em fazerem ouvir uma só voz, dando graças a Jeová e louvando-o; e quando levantavam a voz com as trombetas, címbalos e instrumentos de música, e louvavam a Jeová, dizendo: Porque ele é bom; porque a sua misericórdia dura para sempre; então se encheu duma nuvem a casa, a saber, a casa de Jeová,

14 de modo que os sacerdotes não podiam ter-se em pé para ministrar por causa da nuvem: pois a glória de Jeová encheu a casa de Deus.