1 Näin sanoo Herra: Missä on teidän äitinne erokirja, jolla olisin lähettänyt hänet pois? Tai kuka on minun velkojani, jolle minä olisin teidät myynyt? Katso, pahojen tekojenne tähden te olette myydyt, teidän rikkomustenne tähden on äitinne lähetetty pois.

2 Miksi ei ollut ketään, kun minä tulin, miksi ei kukaan vastannut, kun minä huusin? Onko minun käteni liian lyhyt vapahtamaan, olenko minä voimaton auttamaan? Katso, nuhtelullani minä kuivaan meren, minä teen virrat erämaaksi, niin että niitten kalat mätänevät, kun ei ole vettä; ne kuolevat janoon.

3 Minä puetan taivaat mustiin ja panen murhepuvun niitten verhoksi.

4 Herra, Herra on minulle antanut opetuslasten kielen, niin että minä taidan sanalla virvoittaa väsynyttä; hän herättää aamu aamulta, herättää minun korvani kuulemaan opetuslasten tavalla.

5 Herra, Herra on avannut minun korvani; minä en ole niskoitellut, en vetäytynyt pois.

6 Selkäni minä annoin lyötäväksi, poskieni parran revittäväksi, en peittänyt kasvojani pilkalta ja syljeltä.

7 Herra, Herra auttaa minua; sentähden ei minuun pilkka koskenut, sentähden tein kasvoni koviksi kuin piikivi, sillä minä tiedän, etten häpeään joudu.

8 Lähellä on hän, joka minut vanhurskaaksi tuomitsee. Kuka voi minun kanssani riidellä? Astukaamme yhdessä esiin! Kuka on minun vastapuoleni? Tulkoon tänne lähelleni!

9 Katso, Herra, Herra auttaa minua; kuka minut syylliseksi tuomitsee? Katso, kaikki he hajoavat kuin vaate; koi heidät syö.

10 Kuka teistä pelkää Herraa ja kuulee hänen palvelijansa ääntä? Joka vaeltaa pimeydessä ja valoa vailla, se luottakoon Herran nimeen ja turvautukoon Jumalaansa.

11 Mutta katso, te kaikki, jotka palon sytytätte, te palavilla nuolilla varustetut, suistukaa oman tulenne liekkeihin, niihin palaviin nuoliin, jotka olette sytyttäneet. Minun kädestäni tämä teille tulee; vaivassa täytyy teidän asua.

1 Assim diz Jeová: Onde está a carta de divórcio de vossa mãe, pela qual carta eu a repudiei? ou qual dos meus credores é aquele a quem vos vendi? Eis que por causa das vossas iniqüidades é que fostes vendidos, e por causa das vossas transgressões foi repudiada vossa mãe.

2 Por que, quando vim, não houve ninguém? quando chamei, não houve quem respondesse? acaso tanto se encolheu a minha mão que não possa remir? ou não tenho eu poder de livrar? Eis que pela minha repreensão faço secar o mar e torno os rios em deserto; por não haver água, apodrecem os seus peixes, e morrem de sede.

3 Eu visto de luto os céus e lhes ponho saco por coberta.

4 O Senhor Jeová deu-me a língua dos que são instruídos, para que eu saiba sustentar com palavras o que está cansado: desperta-me de manhã em manhã, desperta-me o ouvido para que eu ouça como os que são instruídos.

5 O Senhor Jeová abriu-me o ouvido, e eu não fui rebelde, nem me retirei para trás.

6 Dei as minhas costas aos que me feriam, e as minhas faces aos que me arrancavam os cabelos da barba; o meu rosto, não o escondi de opróbrios e de escarros.

7 O Senhor Jeová, porém, me ajudará; pelo que não me sinto confundido, e por este motivo pus o meu rosto como uma pederneira, e sei que não serei envergonhado.

8 Perto está aquele que me justifica; quem contenderá comigo? apresentemo-nos juntos: quem é o meu adversário? chegue-se para mim.

9 Eis que o Senhor Jeová me ajudará; quem há que me condene? eis que todos eles envelhecerão como um vestido; a traça os comerá.

10 Quem há entre vós que tema a Jeová, que escute a voz do seu servo? Aquele que anda em trevas, e não tem luz, confie em o nome de Jeová, e firme-se sobre o seu Deus.

11 Eia! todos vós, os que acendeis um fogo, e vos cingis com tições acesos, andai no lume do vosso fogo, e por entre os tições que ateastes. Da minha mão vos sobrevirá isto: em tormentos vos deitareis.