1 Elihu jatkoi puhettaan ja sanoi:

3 Minä noudan tietoni kaukaa ja osoitan Luojani oikeuden;

4 sillä totisesti, sanani eivät ole valhetta-mies, jolla on täydellinen tieto, on edessäsi.

5 Katso, Jumala on voimallinen, mutta ei halveksu ketään; väkevä on hänen ymmärryksensä voima.

6 Hän ei pidä jumalatonta elossa, vaan hankkii kurjille oikeuden.

7 Hän ei käännä silmiänsä pois hurskaista, vaan antaa heidän istua kuningasten kanssa valtaistuimella ikuisesti; he kohoavat korkealle.

8 Ja jos niinkin käy, että heidät kytketään kahleisiin, sidotaan kurjuuden köysillä,

9 niin hän sillä ilmaisee heille, mitä he ovat tehneet ja mitä rikkoneet pöyhkeilemisellään,

10 avaa heidän korvansa nuhtelulle ja käskee heitä kääntymään pois vääryydestä.

11 Jos he kuulevat ja alistuvat, niin saavat viettää päivänsä onnessa ja ikävuotensa ihanasti.

12 Mutta jos eivät kuule, niin he syöksyvät surman peitsiin ja menehtyvät ymmärtämättömyyteensä.

13 Mutta jumalattomat pitävät vihaa, he eivät apua huuda, kun hän on heidät vanginnut.

14 Heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, heidän elämänsä loppuu niinkuin haureellisten pyhäkköpoikain.

15 Kurjan hän vapahtaa hänen kurjuutensa kautta ja avaa hänen korvansa ahdistuksella.

16 Sinutkin houkutteli ahdingosta pois avara tila, jossa ei ahtautta ollut, ja lihavuudesta notkuvan ruokapöydän rauha.

17 Ja niin kohtasi sinua kukkuramäärin jumalattoman tuomio; tuomio ja oikeus on käynyt sinuun kiinni.

18 Älköön kärsimyksen polte houkutelko sinua pilkkaamaan, älköönkä lunastusmaksun suuruus viekö sinua harhaan.

19 Voiko huutosi auttaa ahdingosta tahi kaikki voimasi ponnistukset?

20 Älä halaja yötä, joka siirtää kansat sijoiltansa.

21 Varo, ettet käänny vääryyteen, sillä se on sinulle mieluisampi kuin kärsimys.

22 Katso, Jumala on korkea, valliten voimassansa; kuka on hänen kaltaisensa opettaja?

23 Kuka määrää hänen tiensä, ja kuka sanoo: 'Sinä teit väärin'?

24 Muista sinäkin ylistää hänen töitänsä, joiden kiitosta ihmiset veisaavat;

25 kaikki ihmiset ihailevat niitä, kuolevaiset katselevat niitä kaukaa.

26 Katso, Jumala on suuri, emme häntä käsitä, hänen vuottensa luku on ilman määrää.

27 Hän kokoaa vedenpisarat; ne vihmovat virtanaan sadetta,

28 jota pilvet vuodattavat, valuttavat ihmisjoukkojen päälle.

29 Kuka ymmärtää pilvien leviämiset, kuka hänen majansa jyrinän?

30 Katso, hän levittää niiden päälle leimauksensa ja peittää meren pohjat.

31 Sillä niin hän tuomitsee kansat, niin hän antaa runsaan ravinnon.

32 Hän peittää molemmat kätensä leimauksilla ja lähettää ne ahdistajan kimppuun.