Ezequiel 20

1 Oli seitsemäs vuosi, viidennen kuun kymmenes päivä, ja Israelin vanhimpia tuli kysymään neuvoa Herralta. He asettuivat eteeni istumaan,

2 ja silloin minulle tuli tämä Herran sana:

3 Julista heille tuomio, julista, ihminen! Ilmoita heille ne iljettävät teot, joita heidän isänsä ovat tehneet.

4 Minä vannoin, että vien heidät Egyptistä maahan, jonka olin heitä varten katsonut, maista ihanimpaan, joka tulvii maitoa ja hunajaa.

5 Minä sanoin heille: 'Heittäkää pois nuo iljetyksenne, älkää enää saastuttako itseänne, älkää palvoko Egyptin epäjumalia. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.'

6 Siellä minä annoin heille säädökseni ja määräykseni -- joka niitä noudattaa, saa elää.

7 Myös sapattini minä annoin heille, jotta se olisi merkkinä liitostamme ja muistuttaisi heitä siitä, että minä, Herra, olen pyhittänyt heidät omaksi kansakseni.

8 Sitä en kuitenkaan tehnyt. Oman nimeni tähden minä jätin sen tekemättä, sen tähden, etteivät toiset kansat saisi aihetta pilkata nimeäni. Olinhan minä vienyt heidät Egyptistä noiden kansojen nähden.

9 Autiomaassa minä kuitenkin kohotin käteni ja vannoin, että en vie heitä maahan, jonka olin heille luvannut, maista ihanimpaan, joka tulvii maitoa ja hunajaa.

10 He eivät olleet piitanneet määräyksistäni, he eivät olleet eläneet säädösteni mukaan eivätkä pitäneet minun sapattiani kunniassa, niin rakkaita heidän epäjumalansa heille olivat.

11 Silti minun tuli heitä sääli, enkä minä hävittänyt heitä, en tuhonnut heitä autiomaassa.

12 Minä olen Herra, teidän Jumalanne. Noudattakaa minun säädöksiäni ja totelkaa minun määräyksiäni, eläkää niiden mukaan.

13 Pitäkää pyhänä minun sapattini, olkoon se merkkinä liitostamme ja muistuttakoon se teitä siitä, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.'

14 Vedin kuitenkin käteni takaisin enkä tehnyt sitä. Oman nimeni tähden minä jätin sen tekemättä, sen tähden, etteivät toiset kansat saisi aihetta pilkata nimeäni. Olinhan minä vienyt heidät Egyptistä noiden kansojen nähden.

15 Autiomaassa minä kuitenkin kohotin käteni ja vannoin, että hajotan heidät toisten kansojen sekaan ja sirottelen heidät vieraisiin maihin.

16 He eivät olleet tehneet määräysteni mukaan, he eivät olleet piitanneet säädöksistäni eivätkä pitäneet minun sapattiani kunniassa, sillä heidän silmänsä tähysivät yhä heidän isiensä epäjumaliin.

17 Siksi minä annoin heille säädöksiä, jotka eivät olleet hyviä, annoin heille määräyksiä, jotka vievät kuolemaan.

18 Minä annoin heidän saastua omista uhrilahjoistaan, kun he toivat esikoispoikansa tuliuhriksi alttarille. Minä saatoin heidät kauhun valtaan, jotta he tulisivat tietämään, että minä olen Herra.

19 Kun vein heidät maahan, jonka valalla vannoen olin luvannut antaa heille, he heti riensivät uhraamaan, missä vain näkivät korkean kukkulan tai viheriöivän puun, uhrasivat teurasuhreja ja antoivat lahjoja, jotka nostattivat minun vihani. He toivat sinne tuoksuvia suitsutusuhrejaan ja vuodattivat siellä juomauhrinsa.

20 Minä kysyin: 'Mikä on tuo kukkula, jolle te menette?' Niin noita uhripaikkoja alettiin sanoa kukkuloiksi, ja siksi niitä sanotaan vielä tänäkin päivänä.

21 Vielä tänäkin päivänä te saastutatte itsenne, kun palvotte epäjumalianne, kannatte niille lahjoja ja uhraatte poikanne tuliuhrina. Minäkö antaisin teidän kysyä neuvoa, israelilaiset! Niin totta kuin elän, sanoo Herra Jumala, minulta te ette neuvoa saa!

22 Niin totta kuin elän, sanoo Herra Jumala, minä olen teidän kuninkaanne. Minä hallitsen teitä väkevällä kädellä, minun käteni on koholla ja minun vihani on raju.

23 Minä vien teidät vieraiden kansojen keskeltä, minä kokoan teidät maista, joihin olen teidät hajottanut, minä kohotan väkevän käteni ja syöksen vihani teihin.

24 Minä vien teidät autiomaahan, loitolle kaikista kansoista, ja siellä minä otan teidät eteeni ja panen teidät vastaamaan teoistanne.

25 Niin kuin minä Egyptin autiomaassa panin teidän isänne vastaamaan, niin minä panen vastaamaan teidät -- näin sanoo Herra Jumala.

26 Minä panen teidät kulkemaan sauvani alitse ja lasken teidät tarkoin.

27 Minä erottelen teidän joukostanne ne, jotka eivät ole minulle uskollisia vaan kapinoivat minua vastaan. Heidätkin minä kyllä vien pois maasta, jossa he ovat asuneet muukalaisina, mutta Israelin maahan he eivät pääse. Niin te tulette tietämään, että minä olen Herra.

28 Koko Israelin kansa on vielä palveleva minua omassa maassaan, minun pyhällä vuorellani, Israelin korkealla vuorella -- näin sanoo Herra Jumala. Siellä minä osoitan teille rakkauteni ja otan vastaan uhrinne, teidän satonne ensi hedelmät, kaikki teidän pyhät lahjanne.

29 Te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun tuon teidät Israelin maahan, siihen maahan, jonka valalla vannoen olen luvannut teidän isillenne.

30 Siellä te muistatte elämänmenonne, kaikki tekonne, joilla olette itsenne tahranneet, ja te inhoatte itseänne sen pahan tähden, mitä olette tehneet.

31 (H21:1)Minulle tuli tämä Herran sana:

32 (H21:3)Sano tuolle etelän metsälle: Kuule Herran sana. Näin sanoo Herra Jumala: Minä sytytän sinut tuleen, ja se tuli nielee kaikki puusi, sekä vihannat että kuivat. Sen liekki ei sammu, sen loimussa kärventyvät kaikkien kasvot etelästä pohjoiseen.

Publicidade

Capítulos

Bíblias

Publicidade