1 POR tanto, hermanos santos, participantes de la vocación celestial, considerad al Apóstol y Pontífice de nuestra profesión, Cristo Jesús; 2 El cual es fiel al que le constituyó, como también lo fué Moisés sobre toda su casa. 3 Porque de tanto mayor gloria que Moisés éste es estimado digno, cuanto tiene mayor dignidad que la casa el que la fabricó. 4 Porque toda casa es edificada de alguno: mas el que crió todas las cosas es Dios. 5 Y Moisés á la verdad fué fiel sobre toda su casa, como siervo, para testificar lo que se había de decir; 6 Mas Cristo como hijo, sobre su casa; la cual casa somos nosotros, si hasta el cabo retuviéremos firme la confianza y la gloria de la esperanza. 7 Por lo cual, como dice el Espíritu Santo: Si oyereis hoy su voz,

8 No endurezcáis vuestros corazones Como en la provocación, en el día de la tentación en el desierto,

9 Donde me tentaron vuestros padres; me probaron, Y vieron mis obras cuarenta años.

10 A causa de lo cual me enemisté con esta generación, Y dije: Siempre divagan ellos de corazón, Y no han conocido mis caminos.

11 Juré, pues, en mi ira: No entrarán en mi reposo.

12 Mirad, hermanos, que en ninguno de vosotros haya corazón malo de incredulidad para apartarse del Dios vivo:

13 Antes exhortaos los unos á los otros cada día, entre tanto que se dice Hoy; porque ninguno de vosotros se endurezca con engaño de pecado:

14 Porque participantes de Cristo somos hechos, con tal que conservemos firme hasta el fin el principio de nuestra confianza;

15 Entre tanto que se dice: Si oyereis hoy su voz, No endurezcáis vuestros corazones, como en la provocación.

16 Porque algunos de los que habían salido de Egipto con Moisés, habiendo oído, provocaron, aunque no todos.

17 Mas ¿con cuáles estuvo enojado cuarenta años? ¿No fué con los que pecaron, cuyos cuerpos cayeron en el desierto?

18 ¿Y á quiénes juró que no entrarían en su reposo, sino á aquellos que no obedecieron?

19 Y vemos que no pudieron entrar á causa de incredulidad.

1 *Hebr. 4:14Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen, 2 *4. Moos. 12:7joka on uskollinen asettajalleen, niinkuin Mooseskin oli "uskollinen koko hänen huoneessansa". 3 *2. Kor. 3:7-8Sillä hänen on Moosekseen verraten katsottu ansaitsevan niin paljoa suuremman kirkkauden, kuin huoneen rakentajan kunnia on suurempi kuin huoneen. 4 Sillä jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala. 5 Ja Mooses tosin oli "palvelijana uskollinen koko hänen huoneessansa", todistukseksi siitä, mikä vastedes piti sanottaman, 6 *Matt. 24:13; 1. Kor. 3:16; 1. Kor. 6:19; Ef. 2:20-22; Kol. 1:23; 1. Tim. 3:15mutta Kristus on uskollinen Poikana, hänen huoneensa haltijana; ja hänen huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen.

7 *Ps. 95:8-9Sentähden, niinkuin Pyhä Henki sanoo:

"Tänä päivänä, jos te kuulette

hänen äänensä,

8 *2. Moos. 17:1-2; 4. Moos. 20:2-3; 4. Moos. 20:13; 5. Moos. 33:8älkää paaduttako sydämiänne,

niinkuin teitte katkeroituksessa,

kiusauksen päivänä erämaassa,

9 jossa teidän isänne minua kiusasivat

ja koettelivat,

vaikka olivat nähneet minun tekojani

neljäkymmentä vuotta;

10 sentähden minä vihastuin

tähän sukupolveen

ja sanoin: 'Aina he eksyvät sydämessään';

mutta he eivät oppineet tuntemaan

minun teitäni;

11 *Ps. 95:11ja niin minä vihassani vannoin:

'He eivät pääse minun lepooni'."

12 *Hebr. 12:15Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, 13 *Jes. 55:6; 1. Tess. 5:11,14vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: "tänä päivänä", ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi; 14 *Hebr. 6:11sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti. 15 *Hebr. 4:7Kun sanotaan:

"Tänä päivänä, jos te kuulette

hänen äänensä,

älkää paaduttako sydämiänne,

niinkuin teitte katkeroituksessa",

16 ketkä sitten, vaikka kuulivat, katkeroittivat hänet? Eivätkö kaikki, jotka olivat Mooseksen johdolla lähteneet Egyptistä? 17 *4. Moos. 14:22,29; 4. Moos. 14:31,33; 4. Moos. 26:65; 1. Kor. 10:5,10Mutta keihin hän oli vihastunut neljäkymmentä vuotta? Eikö niihin, jotka olivat syntiä tehneet, joiden ruumiit kaatuivat erämaahan? 18 *5. Moos. 1:34-35Ja keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepoonsa? Eikö tottelemattomille? 19 Ja niin me näemme, että he epäuskon tähden eivät voineet siihen päästä.