1 Y VIENDO las gentes, subió al monte; y sentándose, se llegaron á él sus discípulos. 2 Y abriendo su boca, les enseñaba, diciendo: 3 Bienaventurados los pobres en espíritu: porque de ellos es el reino de los cielos.

4 Bienaventurados los que lloran: porque ellos recibirán consolación.

5 Bienaventurados los mansos: porque ellos recibirán la tierra por heredad.

6 Bienaventurados los que tienen hambre y sed de justicia: porque ellos serán hartos.

7 Bienaventurados los misericordiosos: porque ellos alcanzarán misericordia.

8 Bienaventurados los de limpio corazón: porque ellos verán á Dios.

9 Bienaventurados los pacificadores: porque ellos serán llamados hijos de Dios.

10 Bienaventurados los que padecen persecución por causa de la justicia: porque de ellos es el reino de los cielos.

11 Bienaventurados sois cuando os vituperaren y os persiguieren, y dijeren de vosotros todo mal por mi causa, mintiendo.

12 Gozaos y alegraos; porque vuestra merced es grande en los cielos: que así persiguieron á los profetas que fueron antes de vosotros.

13 Vosotros sois la sal de la tierra: y si la sal se desvaneciere ¿con qué será salada? no vale más para nada, sino para ser echada fuera y hollada de los hombres.

14 Vosotros sois la luz del mundo: una ciudad asentada sobre un monte no se puede esconder.

15 Ni se enciende una lámpara y se pone debajo de un almud, mas sobre el candelero, y alumbra á todos los que están en casa.

16 Así alumbre vuestra luz delante de los hombres, para que vean vuestras obras buenas, y glorifiquen á vuestro Padre que está en los cielos.

17 No penséis que he venido para abrogar la ley ó los profetas: no he venido para abrogar, sino á cumplir.

18 Porque de cierto os digo, que hasta que perezca el cielo y la tierra, ni una jota ni un tilde perecerá de la ley, hasta que todas las cosas sean hechas.

19 De manera que cualquiera que infringiere uno de estos mandamientos muy pequeños, y así enseñare á los hombres, muy pequeño será llamado en el reino de los cielos: mas cualquiera que hiciere y enseñare, éste será llamado grande en el reino de los cielos.

20 Porque os digo, que si vuestra justicia no fuere mayor que la de los escribas y de los Fariseos, no entraréis en el reino de los cielos.

21 Oísteis que fué dicho á los antiguos: No matarás; mas cualquiera que matare, será culpado del juicio.

22 Mas yo os digo, que cualquiera que se enojare locamente con su hermano, será culpado del juicio; y cualquiera que dijere á su hermano, Raca, será culpado del concejo; y cualquiera que dijere, Fatuo, será culpado del infierno del fuego.

23 Por tanto, si trajeres tu presente al altar, y allí te acordares de que tu hermano tiene algo contra ti,

24 Deja allí tu presente delante del altar, y vete, vuelve primero en amistad con tu hermano, y entonces ven y ofrece tu presente.

25 Concíliate con tu adversario presto, entre tanto que estás con él en el camino; porque no acontezca que el adversario te entregue al juez, y el juez te entregue al alguacil, y seas echado en prisión.

26 De cierto te digo, que no saldrás de allí, hasta que pagues el último cuadrante.

27 Oísteis que fué dicho: No adulterarás:

28 Mas yo os digo, que cualquiera que mira á una mujer para codiciarla, ya adulteró con ella en su corazón.

29 Por tanto, si tu ojo derecho te fuere ocasión de caer, sácalo, y échalo de ti: que mejor te es que se pierda uno de tus miembros, que no que todo tu cuerpo sea echado al infierno.

30 Y si tu mano derecha te fuere ocasión de caer, córtala, y échala de ti: que mejor te es que se pierda uno de tus miembros, que no que todo tu cuerpo sea echado al infierno.

31 También fué dicho: Cualquiera que repudiare á su mujer, déle carta de divorcio:

32 Mas yo os digo, que el que repudiare á su mujer, fuera de causa de fornicación, hace que ella adultere; y el que se casare con la repudiada, comete adulterio.

33 Además habéis oído que fué dicho á los antiguos: No te perjurarás; mas pagarás al Señor tus juramentos.

34 Mas yo os digo: No juréis en ninguna manera: ni por el cielo, porque es el trono de Dios;

35 Ni por la tierra, porque es el estrado de sus pies; ni por Jerusalem, porque es la ciudad del gran Rey.

36 Ni por tu cabeza jurarás, porque no puedes hacer un cabello blanco ó negro.

37 Mas sea vuestro hablar: Sí, sí; No, no; porque lo que es más de esto, de mal procede.

38 Oísteis que fué dicho á los antiguos: Ojo por ojo, y diente por diente.

39 Mas yo os digo: No resistáis al mal; antes á cualquiera que te hiriere en tu mejilla diestra, vuélvele también la otra;

40 Y al que quisiere ponerte á pleito y tomarte tu ropa, déjale también la capa;

41 Y á cualquiera que te cargare por una milla, ve con él dos.

42 Al que te pidiere, dale; y al que quisiere tomar de ti prestado, no se lo rehuses.

43 Oísteis que fué dicho: Amarás á tu prójimo, y aborrecerás á tu enemigo.

44 Mas yo os digo: Amad á vuestros enemigos, bendecid á los que os maldicen, haced bien á los que os aborrecen, y orad por los que os ultrajan y os persiguen;

45 Para que seáis hijos de vuestro Padre que está en los cielos: que hace que su sol salga sobre malos y buenos, y llueve sobre justos é injustos.

46 Porque si amareis á los que os aman, ¿qué recompensa tendréis? ¿no hacen también lo mismo los publicanos?

47 Y si abrazareis á vuestros hermanos solamente, ¿qué hacéis de más? ¿no hacen también así los Gentiles?

48 Sed, pues, vosotros perfectos, como vuestro Padre que está en los cielos es perfecto.

1 Kun hän näki kansanjoukot, nousi hän vuorelle; ja kun hän oli istuutunut, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä. 2 Niin hän avasi suunsa ja opetti heitä ja sanoi:

3 *Ps. 40:18; Jes. 57:15; Jes. 61:1; Jes. 66:2; Luuk. 6:20"Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. 4 *Ps. 126:5; Jes. 61:2-3; Luuk. 4:18; Luuk. 6:21; Joh. 16:20; 2. Kor. 7:9-10; Ilm. 7:17; Ilm. 21:4Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen. 5 *Ps. 37:11Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä. 6 *Ps. 17:15; Ps. 42:2-3; Ps. 63:2; Jes. 55:1; Jes. 65:13; Luuk. 6:21; Joh. 6:35Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan. 7 *Ps. 41:2; Matt. 25:35-36; Luuk. 6:36,38; 2. Tim. 1:16; Jaak. 2:13Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden. 8 *Ps. 24:4; Ps. 51:12; Ps. 73:1; Ap. t. 15:9; 1. Kor. 13:12; Hebr. 12:14; 1. Joh. 3:2-3; Ilm. 22:4Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan. 9 *Sananl. 12:20; Room. 12:18Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman. 10 *2. Tim. 2:12; 1. Piet. 3:14Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta. 11 *Ps. 69:7-9; Luuk. 6:22; Joh. 15:21; 1. Piet. 4:14Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. 12 *Neh. 9:26; Jer. 38:6; Matt. 23:34; Luuk. 6:23; Luuk. 11:49; Ap. t. 5:41; Ap. t. 7:52; 2. Kor. 4:17; Jaak. 1:2; Jaak. 5:10-11Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.

13 *Mark. 9:50; Luuk. 14:34-35; Kol. 4:6Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi. 14 *Sananl. 4:18; Joh. 8:12; 2. Kor. 4:6; Ef. 5:8; Fil. 2:15; 1. Tess. 5:5Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; 15 *Mark. 4:21; Luuk. 8:16; Luuk. 11:33eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville. 16 *1. Piet. 2:12; Jaak. 3:13Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.

17 *Luuk. 24:44; Room. 3:31; Room. 10:4Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. 18 *Luuk. 16:17; Luuk. 21:33Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. 19 *Jaak. 2:10Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa. 20 *Matt. 23:2-28; Luuk. 11:39-44; Luuk. 18:11-12; Room. 10:3Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan.

21 *2. Moos. 20:13; 5. Moos. 5:17; 2. Aik. 19:5Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä tapa', ja: 'Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion'. 22 *3. Moos. 19:17; Ps. 4:5; Sananl. 13:3; Ef. 4:26,31; Kol. 3:8; 1. Joh. 3:15Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen. 23 Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, 24 *Matt. 6:14-15; Mark. 11:25-26; 1. Tim. 2:8niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi. 25 *Sananl. 25:8; Luuk. 12:58; Ef. 4:26Suostu pian sopimaan riitapuolesi kanssa, niin kauan kuin vielä olet hänen kanssaan tiellä, ettei riitapuolesi vetäisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijalle, ja ettei sinua pantaisi vankeuteen. 26 *Matt. 18:34; Luuk. 12:59Totisesti minä sanon sinulle: sieltä et pääse, ennenkuin maksat viimeisenkin rovon.

27 *2. Moos. 20:14; 5. Moos. 5:18Te olette kuulleet sanotuksi: 'Älä tee huorin'. 28 *Job 31:1; Sananl. 4:23; Sananl. 6:25; 2. Piet. 2:14Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa. 29 *Matt. 18:9; Mark. 9:47; Room. 8:13; 1. Kor. 9:27; Kol. 3:5Jos sinun oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se pois ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi heitetään helvettiin. 30 *Matt. 18:8; Mark. 9:43Ja jos sinun oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä luotasi; sillä parempi on sinulle, että yksi jäsenistäsi joutuu hukkaan, kuin että koko ruumiisi menee helvettiin.

31 *5. Moos. 24:1; Matt. 19:7; Mark. 10:4On sanottu: 'Joka hylkää vaimonsa, antakoon hänelle erokirjan'. 32 *Matt. 19:9; Mark. 10:11-12; Luuk. 16:18; Room. 7:3; 1. Kor. 7:10-11Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden, saattaa hänet tekemään huorin, ja joka nai hyljätyn, tekee huorin.

33 *2. Moos. 20:7; 3. Moos. 19:12; 4. Moos. 30:3; 5. Moos. 5:11; Ps. 50:14Vielä olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä vanno väärin', ja: 'Täytä Herralle valasi'. 34 *Jes. 66:1; Ap. t. 7:49; Jaak. 5:12Mutta minä sanon teille: älkää ensinkään vannoko, älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, 35 *Ps. 48:3älkääkä maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta, älkää myöskään Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki; 36 äläkä vanno pääsi kautta, sillä et sinä voi yhtäkään hiusta tehdä valkeaksi etkä mustaksi; 37 *2. Kor. 1:17; Jaak. 5:12vaan olkoon teidän puheenne: 'On, on', tahi: 'ei, ei'. Mitä siihen lisätään, se on pahasta.

38 *2. Moos. 21:24; 5. Moos. 19:21Te olette kuulleet sanotuksi: 'Silmä silmästä ja hammas hampaasta'. 39 *Sananl. 20:22; Sananl. 24:29; Jes. 50:6; Valit. 3:30; Luuk. 6:29; Room. 12:17,19; 1. Tess. 5:15; 1. Piet. 3:9Mutta minä sanon teille: älkää tehkö pahalle vastarintaa; vaan jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin; 40 *1. Kor. 6:7ja jos joku tahtoo sinun kanssasi käydä oikeutta ja ottaa ihokkaasi, anna hänen saada vaippasikin; 41 ja jos joku pakottaa sinua yhden virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi. 42 *5. Moos. 15:7-8; 5. Moos. 15:10; Ps. 37:26; Ps. 112:5; Sananl. 21:26; Sananl. 22:9; Luuk. 6:30,35; 1. Joh. 3:17Anna sille, joka sinulta anoo, äläkä käännä selkääsi sille, joka sinulta lainaa pyytää.

43 *3. Moos. 19:18; 5. Moos. 23:6Te olette kuulleet sanotuksi: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi'. 44 *2. Moos. 23:4-5; Ps. 7:5; Sananl. 25:21; Luuk. 6:27-28; Luuk. 23:34; Ap. t. 7:60; Room. 12:14,20; 1. Kor. 4:12-13; 1. Piet. 3:9Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, 45 *Job 25:3; Luuk. 6:35; Ef. 5:1että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin. 46 *Luuk. 6:32Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin? 47 Ja jos te osoitatte ystävällisyyttä ainoastaan veljillenne, mitä erinomaista te siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin? 48 *1. Moos. 17:1; 3. Moos. 11:44; 3. Moos. 19:2; 3. Moos. 20:7,26; 1. Piet. 1:15-16; Jaak. 1:4Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on."