Amos 7

1 Solches ließ Gott, der HERR, mich schauen: Siehe, er machte Heuschrecken, als das Emdgras zu wachsen begann; und siehe, es war das Emdgras nach der Heuernte des Königs. 2 Als sie nun alles Kraut des Landes abgefressen hatten, da sprach ich: Herr, HERR, vergib doch! Wie soll Jakob bestehen? Er ist ja so klein! 3 Da reute es den HERRN: «Es soll nicht geschehen!» sprach der HERR. 4 Solches ließ Gott, der HERR, mich schauen: Siehe, Gott, der HERR, rief dem Feuer zum Gericht; das fraß ein großes Loch und hatte schon das Erbteil ergriffen. 5 Da sprach ich: Herr, HERR, laß doch ab! Wie soll Jakob bestehen? Er ist ja so klein! 6 Da reute den HERRN auch das: «Es soll nicht geschehen!» sprach Gott, der HERR. 7 Solches ließ er mich schauen: Der Herr stand auf einer senkrechten Mauer und hatte ein Senkblei in der Hand. 8 Und der HERR sprach zu mir: Was siehst du, Amos? Ich sprach: Ein Senkblei! Da sprach der Herr: Siehe, ich ziehe ein Senkblei mitten durch mein Volk Israel hindurch und werde nicht weiter Nachsicht an ihm üben, 9 sondern die Höhen Isaaks sollen verwüstet und die Heiligtümer Israels zertrümmert werden, und gegen das Haus Jerobeams will ich mit dem Schwerte kämpfen. 10 Da ließ Amazia, der Priester von Bethel, dem König Jerobeam von Israel sagen: «Amos hat eine Verschwörung wider dich angezettelt im Hause Israel; das Land kann seine Worte nicht ertragen! 11 Denn Amos hat gesagt: Jerobeam soll mit dem Schwert getötet und Israel aus seinem Land weggeführt werden!» 12 Und Amazia sprach zu Amos: «Du Seher, geh, flüchte dich in das Land Juda und iß daselbst Brot und weissage dort! 13 Zu Bethel aber sollst du nicht mehr weissagen; denn es ist ein königliches Heiligtum und ein Reichstempel.» 14 Amos aber antwortete und sprach zu Amazia: Ich bin kein Prophet und keines Propheten Sohn, sondern ein Hirt bin ich und züchte Maulbeerfeigen! 15 Aber der HERR hat mich von den Schafen weggenommen, und der HERR hat zu mir gesagt: Geh, weissage meinem Volk Israel! 16 Und nun höre das Wort des HERRN: Du sprichst: «Weissage nicht wider Israel, träufle nicht wider das Haus Isaak!» 17 Darum spricht der HERR also: Dein Weib wird in der Stadt Unzucht treiben, und deine Söhne und Töchter sollen durchs Schwert fallen, und dein Land wird man mit der Meßschnur verteilen; du aber sollst in einem unreinen Lande sterben; und Israel wird aus seinem Lande gefangen weggeführt werden.

Heinäsirkat, helle ja luotilanka kansan perikadon vertauskuvina. Aamos karkoitetaan Beetelistä.

1 Tämän näytti minulle Herra, Herra:

Katso, hän loi heinäsirkkoja,

kun äpäreheinä alkoi nousta;

ja katso, se oli äpäreheinä

kuninkaan niitosten jälkeen.

2 Ja kun ne olivat syöneet loppuun maan kasvit,

sanoin minä: "Herra, Herra, anna anteeksi.

Kuinka voi Jaakob pysyä, sillä hän on vähäinen?"

3 Niin Herra katui sitä.

"Ei se ole tapahtuva", sanoi Herra.

4 Tämän näytti minulle Herra, Herra:

Katso, Herra, Herra kutsui tulen

toimittamaan tuomiota,

ja se kulutti suuren syvyyden,

ja se kulutti peltomaan.

5 Niin minä sanoin: "Herra, Herra, lakkaa jo.

Kuinka voi Jaakob pysyä, sillä hän on vähäinen?"

6 Niin Herra katui sitä.

"Ei sekään ole tapahtuva", sanoi Herra, Herra.

7 *2. Kun. 21:13; Jes. 34:11Tämän hän näytti minulle:

Katso, Herra seisoi pystysuoralla muurilla,

kädessänsä luotilanka.

8 *Aam. 8:2Ja Herra sanoi minulle:

"Mitä sinä näet, Aamos?"

Minä vastasin: "Luotilangan".

Ja Herra sanoi minulle:

"Katso, minä olen laskenut luotilangan

kansani Israelin keskelle.

Minä en enää mene säästäen sen ohitse,

9 *2. Kun. 17:20vaan Iisakin uhrikukkulat tulevat autioiksi

ja Israelin pyhäköt raunioiksi.

Ja minä nousen ja nostan miekan

Jerobeamin sukua vastaan."

10 Silloin Amasja, Beetelin pappi, lähetti Jerobeamille, Israelin kuninkaalle, tämän sanan: "Aamos on tehnyt salaliiton sinua vastaan Israelin heimon keskuudessa. Ei maa kestä kaikkea, mitä hän puhuu. 11 Sillä näin on Aamos sanonut:

'Jerobeam kuolee miekkaan,

ja Israel viedään pakkosiirtolaisuuteen,

pois omasta maastansa'."

12 *1. Sam. 9:9; Aam. 2:12Ja Amasja sanoi Aamokselle: "Sinä näkijä, mene matkaasi ja pakene Juudan maahan, syö leipäsi siellä ja ennusta siellä. 13 Mutta Beetelissä älä ennusta enää, sillä se on kuninkaan pyhäkkö ja valtakunnan temppeli." 14 *Aam. 1:1Niin Aamos vastasi ja sanoi Amasjalle:

"En minä ole profeetta enkä profeetanoppilas,

vaan minä olen paimen

ja metsäviikunapuiden viljelijä.

15 Ja Herra otti minut laumojeni äärestä,

ja Herra sanoi minulle:

'Mene ja ennusta minun kansaani Israelia vastaan'.

16 Kuule siis nyt Herran sana:

Sinä sanot: 'Älä ennusta Israelia vastaan,

äläkä saarnaa Iisakin heimoa vastaan'.

17 *2. Kun. 17:6; 2. Kun. 17:18,24Sentähden, näin sanoo Herra:

Sinun vaimosi joutuu portoksi kaupungissa,

sinun poikasi ja tyttäresi kaatuvat miekkaan,

sinun maasi jaetaan mittanuoralla,

sinä itse kuolet saastaisessa maassa,

ja Israel viedään pakkosiirtolaisuuteen,

pois omasta maastansa."