Römer 3

1 Was hat nun der Jude für einen Vorzug, oder was nützt die Beschneidung? 2 Viel, in jeder Hinsicht! Erstens sind ihnen die Aussprüche Gottes anvertraut worden! 3 Wie denn? Wenn auch etliche ungläubig waren, hebt etwa ihr Unglaube die Treue Gottes auf? 4 Das sei ferne! Vielmehr erweist sich Gott als wahrhaftig, jeder Mensch aber als Lügner, wie geschrieben steht: «Auf daß du gerecht befunden werdest in deinen Worten und siegreich, wenn du gerichtet wirst.» 5 Wenn aber unsere Ungerechtigkeit Gottes Gerechtigkeit beweist, was sollen wir sagen? Ist dann Gott nicht ungerecht, wenn er darüber zürnt? (Ich rede nach Menschenweise.) 6 Das sei ferne! Wie könnte Gott sonst die Welt richten? 7 Wenn aber die Wahrhaftigkeit Gottes durch meine Lüge überfließender wird zu seinem Ruhm, was werde ich dann noch als Sünder gerichtet? 8 Müßte man dann nicht so reden, wie wir verleumdet werden und wie etliche behaupten, daß wir sagen: «Lasset uns Böses tun, damit Gutes daraus komme»? Ihre Verurteilung ist gerecht! 9 Wie nun? Haben wir etwas voraus? Ganz und gar nichts! Denn wir haben ja vorhin sowohl Juden als Griechen beschuldigt, daß sie alle unter der Sünde sind, 10 wie geschrieben steht: «Es ist keiner gerecht, auch nicht einer; 11 es ist keiner verständig, keiner fragt nach Gott; 12 alle sind abgewichen, sie taugen alle zusammen nichts; es ist keiner, der Gutes tut, auch nicht einer! 13 Ihre Kehle ist ein offenes Grab, mit ihren Zungen trügen sie; Otterngift ist unter ihren Lippen; 14 ihr Mund ist voll Fluchens und Bitterkeit, 15 ihre Füße sind eilig, um Blut zu vergießen; 16 Verwüstung und Jammer bezeichnen ihre Bahn, 17 und den Weg des Friedens kennen sie nicht. 18 Es ist keine Gottesfurcht vor ihren Augen.» 19 Wir wissen aber, daß das Gesetz alles, was es spricht, denen sagt, die unter dem Gesetze sind, auf daß jeder Mund verstopft werde und alle Welt vor Gott schuldig sei, 20 weil aus Gesetzeswerken kein Fleisch vor ihm gerechtfertigt werden kann; denn durch das Gesetz kommt Erkenntnis der Sünde. 21 Nun aber ist außerhalb vom Gesetz die Gerechtigkeit Gottes geoffenbart worden, die von dem Gesetz und den Propheten bezeugt wird, 22 nämlich die Gerechtigkeit Gottes, [veranlaßt] durch den Glauben an Jesus Christus, für alle, die da glauben. 23 Denn es ist kein Unterschied: Alle haben gesündigt und ermangeln der Herrlichkeit Gottes, 24 so daß sie gerechtfertigt werden ohne Verdienst, durch seine Gnade, mittels der Erlösung, die in Christus Jesus ist. 25 Ihn hat Gott zum Sühnopfer verordnet, durch sein Blut, für alle, die glauben, zum Erweis seiner Gerechtigkeit, wegen der Nachsicht mit den Sünden, die zuvor geschehen waren unter göttlicher Geduld, 26 zur Erweisung seiner Gerechtigkeit in der jetzigen Zeit, damit er selbst gerecht sei und zugleich den rechtfertige, der aus dem Glauben an Jesus ist. 27 Wo bleibt nun das Rühmen? Es ist ausgeschlossen? Durch welches Gesetz? Das der Werke? Nein, sondern durch das Gesetz des Glaubens! 28 So kommen wir zu dem Schluß, daß der Mensch durch den Glauben gerechtfertigt werde, ohne Gesetzeswerke. 29 Oder ist Gott nur der Juden Gott, nicht auch der Heiden? Ja freilich, auch der Heiden! 30 Denn es ist ja ein und derselbe Gott, welcher die Beschnittenen aus Glauben und die Unbeschnittenen durch den Glauben rechtfertigt. 31 Heben wir nun das Gesetz auf durch den Glauben? Das sei ferne! Vielmehr richten wir das Gesetz auf.

Vaikka juutalaisilla on se etu, että Jumalan sana on heille uskottu 1-8, ovat he kuitenkin, niinkuin Raamattu todistaa, kaikki niinkuin pakanatkin syyllisiä Jumalan edessä 9-20, mutta kumpaisetkin tulevat vanhurskaiksi uskosta Jeesuksen Kristuksen valmistaman lunastuksen kautta 21-26. Täten lakia ei kumota, vaan se vahvistetaan 27-31.

1 Mitä etuuksia on siis juutalaisilla, tai mitä hyötyä ympärileikkauksesta? 2 *5. Moos. 4:7-8; 5. Moos. 31:24-25; Joos. 24:26; Ps. 103:7; Ps. 147:19-20; Jes. 30:8; Jer. 30:2; Ap. t. 7:38; Room. 9:4Paljonkin, kaikin tavoin; ennen kaikkea se, että heille on uskottu, mitä Jumala on puhunut. 3 *4. Moos. 23:19; Room. 9:6; Room. 11:29; 2. Tim. 2:13; Hebr. 4:2Mutta kuinka? Jos jotkut ovat olleet epäuskoisia, ei kaiketi heidän epäuskonsa ole Jumalan uskollisuutta tyhjäksi tekevä? 4 *Ps. 51:6; Ps. 116:11; Joh. 3:33Pois se! Olkoon Jumala totinen, mutta jokainen ihminen valhettelija, niinkuin kirjoitettu on:

"Että sinut havaittaisiin

vanhurskaaksi sanoissasi

ja että voittaisit,

kun sinun kanssasi oikeutta käydään".

5 *Job 8:3; Job 34:10; Room. 9:14Mutta jos meidän vääryytemme tuo ilmi Jumalan vanhurskauden, mitä me siihen sanomme? Ei kaiketi Jumala ole väärä, kun hän rankaisee vihassansa? Minä puhun ihmisten tavalla. 6 *1. Moos. 18:25; Ap. t. 17:31Pois se! Sillä kuinka Jumala silloin voisi tuomita maailman? 7 Sillä jos Jumalan totuus tulee minun valheeni kautta selvemmin julki hänen kirkkaudekseen, miksi sitten minutkin vielä syntisenä tuomitaan? 8 *Room. 6:1,15Ja miksi emme tekisi, niinkuin herjaten syyttävät meidän tekevän ja niinkuin muutamat väittävät meidän sanovan: "Tehkäämme pahaa, että siitä hyvää tulisi"? Niiden tuomio on oikea.

9 *Joh. 8:34; Room. 1:18; Room. 7:14; Gal. 3:22Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla, 10 *Ps. 14:1,3; Ps. 53:1-4niinkuin kirjoitettu on:

"Ei ole ketään vanhurskasta,

ei ainoatakaan,

11 ei ole ketään ymmärtäväistä,

ei ketään, joka etsii Jumalaa;

12 kaikki ovat poikenneet pois,

kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet;

ei ole ketään,

joka tekee sitä, mikä hyvä on,

ei yhden yhtäkään.

13 *Ps. 5:10; Ps. 140:4Heidän kurkkunsa on avoin hauta,

kielellänsä he pettävät,

kyykäärmeen myrkkyä

on heidän huultensa alla;

14 *Ps. 10:7heidän suunsa on täynnä

kirousta ja katkeruutta.

15 *Sananl. 1:16; Jes. 59:7Heidän jalkansa ovat nopeat

vuodattamaan verta,

16 hävitys ja kurjuus

on heidän teillänsä,

17 *Jes. 59:8; Luuk. 1:79ja rauhan tietä he eivät tunne.

18 *1. Moos. 20:11; Ps. 36:2Ei ole Jumalan pelko

heidän silmäinsä edessä."

19 *Hes. 16:63Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä; 20 *Ps. 143:2; Ap. t. 13:39; Room. 7:7; Gal. 2:16; Gal. 3:11; Ef. 2:8-9; Tit. 3:5sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto.

21 *1. Moos. 15:6; Jes. 53:11; Jer. 23:6; Joh. 5:46; Ap. t. 10:43; Ap. t. 15:10-11; Ap. t. 26:22-23; Room. 1:17; Fil. 3:9; 1. Piet. 1:10Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia, 22 *Room. 10:12; Gal. 3:28; Kol. 3:11se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta. 23 *Room. 11:32; Gal. 3:22; 1. Joh. 1:8,10Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla 24 *Matt. 20:28; Room. 5:1; Ef. 1:7; Ef. 2:8; Kol. 1:14; 1. Tim. 2:6; Tit. 3:5,7; Hebr. 9:12; 1. Piet. 1:18-19ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, 25 *Ap. t. 13:38-39; Ap. t. 17:30; Ap. t. 20:28; Room. 5:9; 2. Kor. 5:19,21; Kol. 1:20; Hebr. 9:15; 1. Joh. 1:9; 1. Joh. 2:2; 1. Joh. 4:10jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit 26 *Ps. 51:6; Gal. 2:16jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.

27 *1. Kor. 1:29,31; Ef. 2:9Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta. 28 *Ap. t. 13:38-39; Room. 4:5Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja. 29 *Room. 9:24; Room. 10:12; Room. 15:9Vai onko Jumala yksistään juutalaisten Jumala? Eikö pakanainkin? On pakanainkin, 30 *5. Moos. 6:4; Ap. t. 15:9,11; Room. 4:11-12; Gal. 3:8koskapa Jumala on yksi, joka vanhurskauttaa ympärileikatut uskosta ja ympärileikkaamattomat uskon kautta. 31 *Matt. 5:17; Room. 8:3-4Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain.