1 Ich ermahne euch nun, ihr Brüder, kraft der Barmherzigkeit Gottes, daß ihr eure Leiber darbringet als ein lebendiges, heiliges, Gott wohlgefälliges Opfer: das sei euer vernünftiger Gottesdienst! 2 Und passet euch nicht diesem Weltlauf an, sondern verändert euer Wesen durch die Erneuerung eures Sinnes, um prüfen zu können, was der Wille Gottes sei, der gute und wohlgefällige und vollkommene. 3 Denn ich sage kraft der Gnade, die mir gegeben ist, einem jeden unter euch, daß er nicht höher von sich denke, als sich zu denken gebührt, sondern daß er auf Bescheidenheit bedacht sei, wie Gott einem jeden das Maß des Glaubens zugeteilt hat. 4 Denn gleichwie wir an einem Leibe viele Glieder besitzen, nicht alle Glieder aber dieselbe Verrichtung haben, 5 so sind auch wir, die vielen, ein Leib in Christus, als einzelne aber untereinander Glieder. 6 Wenn wir aber auch verschiedene Gaben haben nach der uns verliehenen Gnade, zum Beispiel Weissagung, so stimmen sie doch mit dem Glauben überein! 7 Wenn einer dient, [sei es so] in dem Dienst; wenn einer lehrt, in der Lehre; 8 wenn einer ermahnt, in der Ermahnung. Wer gibt, gebe in Einfalt; wer vorsteht, tue es mit Fleiß; wer Barmherzigkeit übt, mit Freudigkeit! 9 Die Liebe sei ungeheuchelt! Hasset das Böse, hanget dem Guten an! 10 In der Bruderliebe seid gegeneinander herzlich, in der Ehrerbietung komme einer dem andern zuvor! 11 Im Fleiß lasset nicht nach, seid brennend im Geist, dienet dem Herrn! 12 Seid fröhlich in Hoffnung, in Trübsal haltet stand, seid beharrlich im Gebet! 13 Nehmet Anteil an den Nöten der Heiligen, befleißiget euch der Gastfreundschaft! 14 Segnet die euch verfolgen, segnet und fluchet nicht! 15 Freuet euch mit den Fröhlichen und weinet mit den Weinenden! 16 Seid gleichgesinnt gegeneinander; trachtet nicht nach hohen Dingen, sondern haltet euch herunter zu den Niedrigen; haltet euch nicht selbst für klug! 17 Vergeltet niemandem Böses mit Bösem! Befleißiget euch dessen, was in aller Menschen Augen edel ist! 18 Ist es möglich, soviel an euch liegt, so habt mit allen Menschen Frieden. 19 Rächet euch nicht selbst, ihr Lieben, sondern gebet Raum dem Zorne [Gottes]; denn es steht geschrieben: «Die Rache ist mein, ich will vergelten, spricht der Herr.» 20 Wenn nun deinen Feind hungert, so speise ihn; dürstet ihn, so tränke ihn! Wenn du das tust, wirst du feurige Kohlen auf sein Haupt sammeln. 21 Laß dich nicht vom Bösen überwinden, sondern überwinde das Böse mit Gutem!
Siirtyessään neuvomaan, miten kristillinen siveys on seurakunnassa toteutettava, apostoli kehoittaa veljiä kokonaan antautumaan Jumalalle 1, 2, käskee heitä arvostelemaan itseänsä sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin antanut, ja palvelemaan toinen toistaan, kutakin saamallaan armolahjalla 3-8, ja pyytää heitä itsensäkieltävällä rakkaudella tekemään hyvää veljille ja vihollisille sekä voittamaan pahan hyvällä 9-21.
1 Room. 6:13; 1. Kor. 6:13,20Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne. 2 Gal. 1:4; Ef. 4:23; Ef. 5:10,17; Kol. 1:9; 1. Tess. 4:3; 1. Piet. 1:14; 1. Joh. 2:15Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.
3 Matt. 25:15; Room. 1:5; 1. Kor. 12:11; 2. Kor. 10:13; Ef. 4:7Sillä sen armon kautta, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestänsä enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut. 4 1. Kor. 12:12,27; Ef. 4:16Sillä niinkuin meillä yhdessä ruumiissa on monta jäsentä, mutta kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä, 5 1. Kor. 10:17; Ef. 1:23; Ef. 4:25; Ef. 5:23; Kol. 1:24niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä; 6 1. Kor. 12:4; Ef. 4:11; 1. Piet. 4:10-11ja meillä on erilaisia armolahjoja sen armon mukaan, mikä meille on annettu; jos jollakin on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan, kuin hänellä uskoa on; 7 1. Tim. 4:16jos virka, pitäköön virastaan vaarin; jos joku opettaa, olkoon uskollinen opettamisessaan; 8 5. Moos. 15:7; Matt. 6:1-3; Ap. t. 20:28; 2. Kor. 8:2; 2. Kor. 9:7; 1. Piet. 5:2jos kehoittaa, niin kehoittamisessaan; joka antaa, antakoon vakaasta sydämestä; joka on johtaja, johtakoon toimellisesti; joka laupeutta harjoittaa, tehköön sen iloiten.
9 Ps. 34:15; Ps. 37:27; Ps. 97:10; Aam. 5:15; 2. Kor. 6:6; 1. Piet. 1:22; 1. Piet. 4:8; 1. Joh. 4:7Olkoon rakkaus vilpitön, kammokaa pahaa, riippukaa hyvässä kiinni. 10 Fil. 2:3; 1. Tess. 4:9; Hebr. 13:1; 1. Piet. 1:22; 1. Piet. 2:17; 2. Piet. 1:7Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne. 11 Ap. t. 18:25; Ilm. 3:15-16Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa. 12 Luuk. 10:20; Luuk. 18:1; Ap. t. 1:14; Ap. t. 2:42; Room. 15:13; Ef. 6:18; Kol. 4:2; 1. Tess. 5:16-17; Hebr. 10:35-36; Hebr. 12:1; Jaak. 5:7Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät. 13 Matt. 25:35; 1. Kor. 16:1; Hebr. 13:2; 1. Piet. 4:9Pitäkää pyhien tarpeet ominanne; harrastakaa vieraanvaraisuutta. 14 Matt. 5:44; Luuk. 6:28; 1. Kor. 4:12; 1. Piet. 3:9Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko. 15 Luuk. 1:58Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa. 16 Ps. 131:1; Sananl. 3:7; Jes. 5:21; Room. 15:5; 1. Kor. 1:10; 2. Kor. 13:11; Fil. 2:2Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin. Älkää olko itsemielestänne viisaita. 17 3. Moos. 19:18; Sananl. 20:22; Matt. 5:39; 2. Kor. 8:21; 1. Piet. 3:9Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä. 18 Mark. 9:50; Hebr. 12:14Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa. 19 5. Moos. 32:35; Ps. 94:1; Sananl. 24:29; Luuk. 6:29; 2. Tess. 1:6; Hebr. 10:30Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra".
20 2. Moos. 23:4-5; Sananl. 25:21-22; Matt. 5:44Vaan "jos vihamiehelläsi on nälkä,
ruoki häntä,
jos hänellä on jano,
juota häntä,
sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä
hänen päänsä päälle".
21 1. Sam. 24:18Älä anna pahan itseäsi voittaa,
vaan voita sinä paha hyvällä.