1 Filho meu, se tiveres ficado por fiador do teu próximo, Se tiveres dado um penhor por outro,
2 Estás enredado pelas palavras da tua boca, Estás preso pelas palavras da tua boca.
3 Faze isso, pois, filho meu, e livra-te, Visto que caíste no poder do teu próximo; Vai, humilha-te e importuna ao teu próximo.
4 Não dês sono aos teus olhos, Nem adormecimento às tuas pálpebras.
5 Livra-te como gazela da mão do caçador, E como pássaro da mão do passarinheiro.
6 Vai ter com a formiga, ó preguiçoso, Considera os seus caminhos e sê sábio.
7 Ela, não tendo chefe, Nem superintendente, nem governador,
8 Faz a provisão do seu mantimento no estio, E ajunta no tempo da ceifa o seu alimento.
9 Até quando, ó preguiçoso, ficarás deitado? Quando te levantarás do teu sono?
10 Um pouco para dormir, um pouco para toscanejar, Um pouco para cruzar os braços em repouso;
11 Assim virá a tua pobreza como um salteador, E a tua indigência como um homem armado.
12 O homem vil, o homem iníquo, Anda com a perversidade na boca,
13 Pisca os olhos, faz sinais com os pés, E acena com os dedos;
14 A perversidade está no seu coração, sempre maquina o mal; Semeia discórdias.
15 Portanto virá de repente a sua calamidade; De improviso será quebrantado, sem que haja remédio.
16 Há seis coisas que Jeová aborrece; Sim, há sete que a sua alma abomina:
17 Olhos altivos, língua mentirosa, E mãos que derramam sangue inocente;
18 Coração que maquina projetos iníquos, Pés que se apressam a correr para o mal;
19 Testemunha falsa que profere mentiras, E o que semeia discórdia entre seus irmãos.
20 Filho meu, guarda os mandamentos de teu pai, E não abandones a instrução de tua mãe.
21 Ata-os perpetuamente ao teu coração, Pendura-os à roda do teu pescoço.
22 Quando andares, ela te guiará; Quando te deitares, te guardará: E quando acordares, ela falará contigo.
23 Pois o mandamento é uma lâmpada, e a lei uma luz; E as repreensões da instrução são o caminho da vida,
24 Para te guardarem da má mulher, E das lisonjas da língua da estrangeira.
25 Não cobices no teu coração a sua formosura, E não te deixes render pelas suas pálpebras.
26 Pois por causa duma mulher prostituída o homem é reduzido a um bocado de pão, E a que é adúltera, caça a vida preciosa.
27 Poderá o homem tomar fogo no seu seio, Sem que ardam os seus vestidos?
28 Ou poderá andar por cima de brasas vivas, Sem que se queimem os pés?
29 Assim será com aquele que se chega à mulher do seu próximo; Não ficará sem castigo quem a tocar.
30 O ladrão não é desprezado, se furtar Para matar a fome, quando estiver faminto;
31 Porém se for colhido, pagará sete vezes tanto; Entregará todos os bens de sua casa.
32 Quem comete adultério é falto de entendimento; Destrói-se a si mesmo, quem assim procede.
33 Ele receberá feridas e ignomínia, E o seu opróbrio não se apagará;
34 Porque o ciúme enfurece o homem; E não poupará no dia da vingança.
35 Não aceitará resgate algum; Nem se contentará, ainda que dês muitos presentes.
1 Poikani, jos olet toisen puolesta mennyt takuuseen, lyönyt kättä vieraan kanssa,
2 jos omat puheesi ovat kietoneet sinut verkkoonsa, lupauksesi vanginneet sinut ansaan,
3 vieneet sinut vieraan ihmisen käsiin, tee silloin näin, poikani, jotta pelastuisit: Mene ja vetoa häneen, ahdista häntä pyynnöilläsi,
4 älä suo silmillesi unta äläkä luomillesi lepoa.
5 Pelasta itsesi niin kuin pakeneva gaselli, kuin lintu, joka väistää pyyntimiehen paulan.
6 Mene, laiskuri, muurahaisen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi.
7 Ei sillä ole ketään käskijää, ei herraa eikä hallitsijaa,
8 ja silti se kerää kesällä ruokansa ja täyttää varastonsa korjuun aikaan.
9 Kuinka kauan sinä, laiskuri, makaat, milloin havahdut unestasi?
10 Nuku vielä hiukan, torku hiukan, makaa kädet ristissä vielä hetki,
11 niin köyhyys käy päällesi kuin rosvo, puute niin kuin röyhkeä kulkuri.
12 Kelvoton se ihminen, läpeensä paha, joka kaikkialla kieroilee,
13 joka iskee silmää, tönäisee jalkaa, antaa sormillaan salaisen merkin.
14 Kavalasti hän punoo juoniaan, ehtimiseen hän on riitoja rakentamassa.
15 Siksi hän saa äkillisen lopun: hetkessä hän musertuu, eikä apua tule.
16 Kuutta asiaa Herra vihaa, seitsemää hän ei edessään siedä:
17 ylpeitä silmiä, petollista kieltä, viattoman veren tahraamia käsiä,
18 sydäntä, joka punoo ilkeitä juonia, jalkoja, jotka rientävät rikoksen teille,
19 väärää todistajaa ja vilpin puhujaa ja ihmistä, joka yllyttää veljen veljeä vastaan.
20 Poikani, pidä mielessäsi isäsi käskyt, älä väheksy äitisi opetusta.
21 Ripusta ne kaulaasi, pidä aina niitä sydäntäsi vasten.
22 Kun kuljet, ne ovat oppaanasi, kun nukut, ne pitävät vartiota, ja kun heräät, ne puhuvat sinulle.
23 Käsky on lamppu, opetus on valo, kuri ja kasvatus on elämän tie.
24 Ne varjelevat sinut pahalta naiselta, vieraan naisen liukkaalta kieleltä.
25 Älä eksy hänen kauneutensa lumoihin, älä mene ansaan, kun hän katsoo.
26 Portto pyytää vain leivän hinnan, mutta toisen miehen vaimo vie sinulta hengen.
27 Voiko kukaan pitää sylissään hehkuvia kekäleitä ilman että vaatteet syttyvät tuleen?
28 Voiko kukaan kävellä tulisilla hiilillä ilman että jalat kärventyvät?
29 Samoin käy sen, joka lähestyy toisen vaimoa: joka toisen vaimoon kajoaa, on saava rangaistuksensa.
30 Halveksitaanhan sitäkin, joka nälissään varastaa vain saadakseen syödä vatsansa täyteen --
31 kiinni jäätyään hän joutuu maksamaan seitsenkertaisesti, antamaan kaiken mitä omistaa.
32 Mieletön siis se mies, joka viettelee toisen vaimon -- niin tekee vain se, joka ei hengestään piittaa.
33 Häntä odottaa raippa ja pilkka, lähtemätön on hänen häpeänsä.
34 Sillä mustasukkaisen miehen raivo ei laannu, ei hän tunne sääliä, kun koston aika tulee,
35 ei lepy, vaikka häntä kuinka lepyttäisi, ei lauhdu, vaikka häntä kuinka lahjoisi.