1 Eu te amo, ó Senhor, força minha.2 O Senhor é a minha rocha, a minha fortaleza e o meu libertador; o meu Deus, o meu rochedo, em quem me refúgio; o meu escudo, a força da minha salvação, e o meu alto refúgio.3 Invoco o Senhor, que é digno de louvor, e sou salvo dos meus inimigos.4 Cordas de morte me cercaram, e torrentes de perdição me amedrontaram.5 Cordas de Seol me cingiram, laços de morte me surpreenderam.6 Na minha angústia invoquei o Senhor, sim, clamei ao meu Deus; do seu templo ouviu ele a minha voz; o clamor que eu lhe fiz chegou aos seus ouvidos.7 Então a terra se abalou e tremeu, e os fundamentos dos montes também se moveram e se abalaram, porquanto ele se indignou.8 Das suas narinas subiu fumaça, e da sua boca saiu fogo devorador; dele saíram brasas ardentes.9 Ele abaixou os céus e desceu; trevas espessas havia debaixo de seus pés.10 Montou num querubim, e voou; sim, voou sobre as asas do vento.11 Fez das trevas o seu retiro secreto; o pavilhão que o cercava era a escuridão das águas e as espessas nuvens do céu.12 Do resplendor da sua presença saíram, pelas suas espessas nuvens, saraiva e brasas de fogo.13 O Senhor trovejou a sua voz; e havia saraiva e brasas de fogo.14 Despediu as suas setas, e os espalhou; multiplicou raios, e os perturbou.15 Então foram vistos os leitos das águas, e foram descobertos os fundamentos do mundo, à tua repreensão, Senhor, ao sopro do vento das tuas narinas.16 Do alto estendeu o braço e me tomou; tirou-me das muitas águas.17 Livrou-me do meu inimigo forte e daqueles que me odiavam; pois eram mais poderosos do que eu.18 Surpreenderam-me eles no dia da minha calamidade, mas o Senhor foi o meu amparo.19 Trouxe-me para um lugar espaçoso; livrou-me, porque tinha prazer em mim.20 Recompensou-me o Senhor conforme a minha justiça, retribuiu-me conforme a pureza das minhas mãos.21 Pois tenho guardado os caminhos do Senhor, e não me apartei impiamente do meu Deus.22 Porque todas as suas ordenanças estão diante de mim, e nunca afastei de mim os seus estatutos.23 Também fui irrepreensível diante dele, e me guardei da iniqüidade.24 Pelo que o Senhor me recompensou conforme a minha justiça, conforme a pureza de minhas mãos perante os seus olhos.25 Para com o benigno te mostras benigno, e para com o homem perfeito te mostras perfeito.26 Para com o puro te mostras puro, e para com o perverso te mostras contrário.27 Porque tu livras o povo aflito, mas os olhos altivos tu os abates.28 Sim, tu acendes a minha candeia; o Senhor meu Deus alumia as minhas trevas.29 Com o teu auxílio dou numa tropa; com o meu Deus salto uma muralha.30 Quanto a Deus, o seu caminho é perfeito; a promessa do Senhor é provada; ele é um escudo para todos os que nele confiam.31 Pois, quem é Deus senão o Senhor? e quem é rochedo senão o nosso Deus?32 Ele é o Deus que me cinge de força e torna perfeito o meu caminho;33 faz os meus pés como os das corças, e me coloca em segurança nos meus lugares altos.34 Adestra as minhas mãos para a peleja, de sorte que os meus braços vergam um arco de bronze.35 Também me deste o escudo da tua salvação; a tua mão direita me sustém, e a tua clemência me engrandece.36 Alargas o caminho diante de mim, e os meus pés não resvalam.37 Persigo os meus inimigos, e os alcanço; não volto senão depois de os ter consumido.38 Atravesso-os, de modo que nunca mais se podem levantar; caem debaixo dos meus pés.39 Pois me cinges de força para a peleja; prostras debaixo de mim aqueles que contra mim se levantam.40 Fazes também que os meus inimigos me dêem as costas; aos que me odeiam eu os destruo.41 Clamam, porém não há libertador; clamam ao Senhor, mas ele não lhes responde.42 Então os esmiuço como o pó diante do vento; lanço-os fora como a lama das ruas.43 Livras-me das contendas do povo, e me fazes cabeça das nações; um povo que eu não conhecia se me sujeita.44 Ao ouvirem de mim, logo me obedecem; com lisonja os estrangeiros se me submetem.45 Os estrangeiros desfalecem e, tremendo, saem dos seus esconderijos.46 Vive o Senhor; bendita seja a minha rocha, e exaltado seja o Deus da minha salvação,47 o Deus que me dá vingança, e sujeita os povos debaixo de mim,48 que me livra de meus inimigos; sim, tu me exaltas sobre os que se levantam contra mim; tu me livras do homem violento.49 Pelo que, ó Senhor, te louvarei entre as nações, e entoarei louvores ao teu nome.50 Ele dá grande livramento ao seu rei, e usa de benignidade para com o seu ungido, para com Davi e sua posteridade, para sempre.

1 Veisuunjohtajalle; Herran palvelijan Daavidin virsi, jonka sanat hän puhui Herralle sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa vallasta ja Saulin kädestä. (H18:2) Hän sanoi: Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani,2 (H18:3) Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani, minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni.3 (H18:4) Ylistetty olkoon Herra! -niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.4 (H18:5) Kuoleman paulat piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut.5 (H18:6) Tuonelan paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut.6 (H18:7) Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani; hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, ja minun huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa.7 (H18:8) Silloin maa huojui ja järisi, vuorten perustukset järkkyivät; ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.8 (H18:9) Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä.9 (H18:10) Hän notkisti taivaat ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.10 (H18:11) Ja hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, ja hän liiti tuulen siivillä;11 (H18:12) hän pani pimeyden verhoksensa, majaksensa yltympäri: mustat vedet, paksut pilvet.12 (H18:13) Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, purkautuivat pilvet rakeiksi ja palaviksi hiiliksi.13 (H18:14) Ja Herra jylisi taivaassa, Korkein antoi äänensä kaikua, tulla rakeita ja palavia hiiliä.14 (H18:15) Hän lennätti nuolensa ja hajotti heidät, paljon salamoita ja kauhistutti heidät.15 (H18:16). Silloin vetten syvyydet tulivat näkyviin, ja maanpiirin perustukset paljastuivat sinun nuhtelustasi, Herra, sinun vihasi hengen puuskauksesta.16 (H18:17) Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä;17 (H18:18) hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät.18 (H18:19) He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.19 (H18:20) Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.20 (H18:21) Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan, minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.21 (H18:22) Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen.22 (H18:23) Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä hänen käskyjänsä syrjään sysää.23 (H18:24) Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.24 (H18:25) Sentähden Herra palkitsee minulle minun vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin käteni ovat puhtaat hänen silmiensä edessä.25 (H18:26) Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta kohtaan nuhteeton;26 (H18:27) puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.27 (H18:28) Sillä sinä pelastat nöyrän kansan, mutta ylpeät silmät sinä painat alas.28 (H18:29) Sillä sinä annat minun lamppuni loistaa; Herra, minun Jumalani, valaisee minun pimeyteni.29 (H18:30) Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan; Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin.30 (H18:31) Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.31 (H18:32) Sillä kuka muu on Jumala kuin Herra, ja kuka pelastuksen kallio, paitsi meidän Jumalamme-32 (H18:33) se Jumala, joka minut voimalla vyöttää ja tekee minun tieni nuhteettomaksi,33 (H18:34) tekee minun jalkani nopeiksi niinkuin peurat ja asettaa minut kukkuloilleni,34 (H18:35) joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään!35 (H18:36) Sinä annat minulle pelastuksen kilven, ja sinun oikea kätesi minua tukee; sinun laupeutesi tekee minut suureksi.36 (H18:37) Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan, ja minun jalkani eivät horju.37 (H18:38) Minä ajan vihollisiani takaa ja saavutan heidät enkä palaja, ennenkuin teen heistä lopun;38 (H18:39) minä murskaan heidät, niin etteivät voi nousta, he sortuvat minun jalkojeni alle.39 (H18:40) Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni.40 (H18:41) Sinä ajat minun viholliseni pakoon, ja vihamieheni minä hukutan.41 (H18:42) He huutavat, mutta pelastajaa ei ole, huutavat Herraa, mutta hän ei heille vastaa.42 (H18:43) Minä survon heidät tomuksi tuuleen, viskaan heidät niinkuin loan kadulle.43 (H18:44) Sinä pelastat minut kansan riidoista, sinä asetat minut pakanain pääksi, kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua.44 (H18:45) Jo korvan kuulemalta he minua tottelevat; muukalaiset matelevat minun edessäni.45 (H18:46) Muukalaiset masentuvat ja tulevat vavisten varustuksistansa.46 (H18:47) Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni ja ylistetty minun pelastukseni Jumala,47 (H18:48) Jumala, joka hankkii minulle koston ja saattaa kansat minun valtani alle;48 (H18:49) sinä, joka pelastat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.49 (H18:50) Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta,50 (H18:51) sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja teet laupeuden voidellullesi, Daavidille ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti.