1 א אשר היה דבר יהוה אל ירמיהו הנביא אל פלשתים בטרם יכה פרעה את עזה

2 ב כה אמר יהוה הנה מים עלים מצפון והיו לנחל שוטף וישטפו ארץ ומלואה עיר וישבי בה וזעקו האדם והילל כל יושב הארץ

3 ג מקול שעטת פרסות אביריו מרעש לרכבו המון גלגליו--לא הפנו אבות אל בנים מרפיון ידים

4 ד על היום הבא לשדוד את כל פלשתים להכרית לצר ולצידון כל שריד עזר  כי שדד יהוה את פלשתים שארית אי כפתור

5 ה באה קרחה אל עזה נדמתה אשקלון שארית עמקם עד מתי תתגודדי

6 ו הוי חרב ליהוה עד אנה לא תשקטי האספי אל תערך--הרגעי ודמי

7 ז איך תשקטי ויהוה צוה לה  אל אשקלון ואל חוף הים שם יעדה  {פ}

1 Tämä on Herran sana, jonka profeetta Jeremia julisti filistealaisia vastaan, ennen kuin farao oli kukistanut Gazan.

2 Näin sanoo Herra: -- Vedet purkautuvat pohjoisesta, virta paisuu yli äyräitten, tulvaan peittyy koko maa ja kaikki, mitä siinä on, myös kaupungit ja niiden asukkaat. Ihmiset huutavat, maan asukkaat vaikeroivat.

3 Jo kuuluu oriiden kavioiden kopse, vaunujen ryminä, rattaitten ryske. Isät eivät kokoa lapsiaan turvaan, heidän kätensä ovat kauhusta jäykät.

4 On tullut päivä, joka tuhoaa kaikki filistealaiset. Ei ketään jää jäljelle auttamaan Tyrosta ja Sidonia. Herra hävittää filistealaiset, viimeisetkin Kaftorin rannoilta lähteneet.

5 -- Gaza leikkaa hiuksensa, Askelon hiljenee. Kuinka kauan te vielä viileskelette itseänne, te anakilaisten rippeet?

6 Voi, Herran miekka, etkö jo asetu! Mene takaisin tuppeesi, taltu ja pysy siellä!

7 Mutta voisiko se asettua, kun Herra itse on antanut käskyn? Miekan on lyötävä Askelonia ja meren rantaa!