1 א   ויען-יהוה את-איוב מנהסערה (מן הסערה)    ויאמר br

2 ב   מי זה מחשיך עצה במלין--    בלי-דעת br

3 ג   אזר-נא כגבר חלציך    ואשאלך והודיעני br

4 ד   איפה היית ביסדי-ארץ    הגד אם-ידעת בינה br

5 ה   מי-שם ממדיה כי תדע    או מי-נטה עליה קו br

6 ו   על-מה אדניה הטבעו    או מי-ירה אבן פנתה br

7 ז   ברן-יחד כוכבי בקר    ויריעו כל-בני אלהים br

8 ח   ויסך בדלתים ים    בגיחו מרחם יצא br

9 ט   בשומי ענן לבשו    וערפל חתלתו br

10 י   ואשבר עליו חקי    ואשים בריח ודלתים br

11 יא   ואמר--עד-פה תבוא ולא תסיף    ופא-ישית בגאון גליך br

12 יב   המימיך צוית בקר    ידעתה שחר (ידעת השחר) מקמו br

13 יג   לאחז בכנפות הארץ    וינערו רש sup ע /sup ים ממנה br

14 יד   תתהפך כחמר חותם    ויתיצבו כמו לבוש br

15 טו   וימנע מרש sup ע /sup ים אורם    וזרוע רמה תשבר br

16 טז   הבאת עד-נבכי-ים    ובחקר תהום התהלכת br

17 יז   הנגלו לך שערי-מות    ושערי צלמות תראה br

18 יח   התבננת עד-רחבי-ארץ    הגד אם-ידעת כלה br

19 יט   אי-זה הדרך ישכן-אור    וחשך אי-זה מקמו br

20 כ   כי תקחנו אל-גבולו    וכי-תבין נתיבות ביתו br

21 כא   ידעת כי-אז תולד    ומספר ימיך רבים br

22 כב   הבאת אל-אצרות שלג    ואוצרות ברד תראה br

23 כג   אשר-חשכתי לעת-צר    ליום קרב ומלחמה br

24 כד   אי-זה הדרך יחלק אור    יפץ קדים עלי-ארץ br

25 כה   מי-פלג לשטף תעלה    ודרך לחזיז קלות br

26 כו   להמטיר על-ארץ לא-איש--    מדבר לא-אדם בו br

27 כז   להשביע שאה ומשאה    ולהצמיח מצא דשא br

28 כח   היש-למטר אב    או מי-הוליד אגלי-טל br

29 כט   מבטן מי יצא הקרח    וכפר שמים מי ילדו br

30 ל   כאבן מים יתחבאו    ופני תהום יתלכדו br

31 לא   התקשר מעדנות כימה    או-משכות כסיל תפתח br

32 לב   התציא מזרות בעתו    ועיש על-בניה תנחם br

33 לג   הידעת חקות שמים    אם-תשים משטרו בארץ br

34 לד   התרים לעב קולך    ושפעת-מים תכסך br

35 לה   התשלח ברקים וילכו    ויאמרו לך הננו br

36 לו   מי-שת בטחות חכמה    או מי-נתן לשכוי בינה br

37 לז   מי-יספר שחקים בחכמה    ונבלי שמים מי ישכיב br

38 לח   בצקת עפר למוצק    ורגבים ידבקו br

39 לט   התצוד ללביא טרף    וחית כפירים תמלא br

40 מ   כי-ישחו במעונות    ישבו בסכה למו-ארב br

41 מא   מי יכין לערב    צידו br כי-ילדו אל-אל ישועו    יתעו לבלי-אכל

1 Silloin Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui:

2 -- Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan?

3 Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies! Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.

4 Missä sinä olit silloin kun minä laskin maan perustukset? Kerro, miten se tapahtui, jos osaat!

5 Kuka määräsi maan mitat? Tiedätkö sen? Kuka veti mittanuoran sen yli?

6 Mihin laskettiin sen peruspylväät? Kuka pani paikoilleen sen kulmakiven,

7 kun aamun tähdet riemuiten karkeloivat ja Jumalan pojat huusivat ääneen iloaan?

8 Kuka sulki meren portit, kun vedet syöksyivät esiin maan kohdusta?

9 Pilvenhattaroihin minä vaatetin meren, myrskypilvillä sen kapaloin.

10 Minä laadin sille lait ja rajat ja asetin portit ja salvat sen tielle,

12 Oletko sinä kutsunut esiin aamun, edes yhden kerran? Oletko käskenyt aamuruskon paikalleen,

13 niin että se tarttuu kiinni maan liepeisiin ja ravistaa pois kaikki jumalattomat?

14 Aamuruskon syttyessä maa muuttuu kuin savi, johon painetaan sinetti: kaikki tulee näkyviin kuin uudelleen vaatetettuna.

15 Ne, jotka ovat luopuneet Jumalasta, jäävät vaille valoa. Röyhkeän käsivarsi murskataan.

16 Oletko käynyt meren lähteillä, oletko tutkinut syvyyden pohjan?

17 Nousivatko eteesi tuonelan portit, saitko nähdä kuoleman varjon ovet?

18 Oletko tutkinut maan sen ääriä myöten? Jos olet tämän kaiken tehnyt, kerro toki!

19 Tunnetko sinä tien valon kotipaikalle, tunnetko paikan, jossa pimeys asuu?

20 Sinäkö tuot valon maan ylle, sinäkö opastat sen takaisin majaansa?

21 Totta kai, sinähän tiedät kaiken, sinä synnyit jo ennen niitä, niin suuri on päiviesi luku!

22 Oletko käynyt paikassa, jossa minä säilytän lunta, oletko nähnyt rakeiden varastot?

23 Olen täyttänyt ne ahdingon aikoja varten, sodan päiviä, taistelun päivää varten.

24 Tunnetko valon kulkutiet? Mistä nousee polttava itätuuli?

25 Kuka on uurtanut väylän rankkasateelle, kuka on avannut tien ukkosen jylinälle?

26 Kuka antaa sateen asumattomaan maahan, autioon maahan, jossa ei ole yhtään ihmistä?

27 Kuka ruokkii autiomaan, tyhjän maan, niin että se vehmaana viheriöi?

28 Kuka on sateen isä? Kenen pisarat kasteena hedelmöittävät maan?

29 Kenen kohdusta syntyy jää, kenen sylistä taivainen huurre,

30 kun vedet peittyvät kuin kivisen kannen alle ja syvyyden pinta vetäytyy umpeen?

31 Osaatko sinä solmia yhteen Seulasten tähdet tai avata Orionin siteet?

32 Osaatko tuoda ajallaan esiin eläinradan tähdet, sinäkö talutat Leijonaa ja sen pentuja?

33 Sinäkö tunnet taivaan säännöt, määräätkö sinä, miten ne vaikuttavat maan päällä?

34 Kantaako äänesi pilviin asti, kutsutko rankkasateen virtaamaan ylitsesi?

36 Kuka on antanut iibis-linnulle viisauden? Kuka on antanut kukolle ymmärryksen?

37 Kuka viisas voi laskea pilvien luvun? Kuka kykenee kumoamaan taivaan vesiruukut,

38 kun maa on kuin valettua metallia ja multa on kovettunut kokkareiksi?

39 Sinäkö metsästät leijonalle saaliin, sinäkö ruokit sen pennut,

40 kun ne kyyristelevät luolassaan tai odottavat tiheikössä?

41 Sinäkö tuot ruoan korpille, kun sen poikaset huutavat apua Jumalalta ja hyppivät nälkäisinä sinne tänne?