1 C'est pourquoi, ne pouvant attendre davantage, nous aimions mieux demeurer seuls à Athènes,

2 Et nous avons envoyé Timothée notre frère, ministre de Dieu, et notre compagnon d'oeuvre dans l'Évangile de Christ, pour vous affermir, et vous exhorter au sujet de votre foi;

3 Afin que nul ne soit ébranlé dans ces afflictions; car vous savez vous-mêmes que nous sommes destinés à cela.

4 Et, lorsque nous étions avec vous, nous vous prédisions que nous aurions à souffrir des afflictions, comme cela est arrivé, et comme vous le savez.

5 Ne pouvant donc attendre plus longtemps, je l'envoyai afin de savoir ce qu'il en était de votre foi, de peur que le tentateur ne vous ait séduits, et que notre travail ne soit devenu inutile.

6 Mais Timothée étant revenu depuis peu de chez vous auprès de nous, nous a apporté de bonnes nouvelles de votre foi et de votre charité, et nous a dit que vous conservez toujours un bon souvenir de nous, désirant de nous voir, comme nous-mêmes nous désirons de vous voir.

7 C'est pourquoi, frères, nous avons été consolés par votre foi, dans toutes nos afflictions et dans toutes nos angoisses.

8 Car nous vivons maintenant, puisque vous demeurez fermes dans le Seigneur.

9 Et quelles actions de grâces ne pouvons-nous pas rendre à Dieu à votre sujet, pour toute la joie que nous éprouvons devant notre Dieu, à cause de vous!

10 Nous le prions, avec une ardeur excessive jour et nuit, que nous puissions voir votre visage et combler les lacunes de votre foi.

11 Que Dieu lui-même, notre Père et notre Seigneur, Jésus-Christ, conduisent nos pas vers vous.

12 Et que le Seigneur vous fasse croître et abonder en charité les uns envers les autres, et envers tous, comme il en est de nous envers vous;

13 Et qu'il affermisse vos cœurs pour qu'ils soient irrépréhensibles dans la sainteté devant Dieu notre Père, à l'apparition de notre Seigneur Jésus-Christ avec tous ses saints.

1 Niinpä, kun emme enää kestäneet kauempaa, päätimme itse jäädä Ateenaan

2 ja lähetimme teidän luoksenne veljemme Timoteuksen, Jumalan työtoverin Kristuksen evankeliumin julistajana. Hänen tuli vahvistaa teitä ja rohkaista uskoanne,

3 jottei kukaan horjuisi, vaikka teitä näin ahdistetaan. Sehän on meidän osamme, niin kuin itse tiedätte.

4 Jo ollessamme teidän luonanne sanoimme, että me joudumme kärsimään vainoa. Ja juuri niin on käynyt, kuten tiedätte.

5 Siksi en enää kestänyt kauempaa vaan lähetin Timoteuksen ottamaan selkoa teidän uskostanne. Pelkäsin näet, että kiusaaja on onnistunut aikeissaan ja vaivannäkömme menee hukkaan.

6 Nyt Timoteus on palannut teidän luotanne tänne ja tuonut meille hyviä uutisia teidän uskostanne ja rakkaudestanne. Hän kertoi, että te muistelette meitä aina iloiten ja kaipaatte meitä yhtä paljon kuin me teitä.

7 Näin te olette, veljet, omalla uskollanne valaneet meihin rohkeutta kaiken hädän ja ahdingon keskellä.

8 Nyt voimme taas elää, jos te kerran pysytte lujasti Herran yhteydessä.

9 Miten voimme kylliksi kiittää Jumalaa teistä ja kaikesta siitä ilosta, jota saamme hänen edessään tuntea teidän tähtenne?

10 Yötä päivää me rukoilemme kaikesta sydämestämme, että pääsisimme tapaamaan teitä ja voisimme antaa teille sen, mitä uskostanne vielä puuttuu.

11 Itse Jumala, meidän Isämme, ja Herramme Jeesus tasoittakoot meille tien teidän luoksenne.

12 Lisätköön Herra runsain määrin teidän rakkauttanne toisianne ja kaikkia ihmisiä kohtaan -- niin kuin mekin rakastamme teitä --

13 ja vahvistakoon näin sydämenne, että ne olisivat pyhät ja moitteettomat Jumalamme ja Isämme edessä, kun Herramme Jeesus saapuu kaikkien pyhiensä kanssa.