Ezequiel 24

1 No nono ano, no décimo dia do décimo mês, a palavra do Senhor foi-me dirigida nestes termos:

2 "Filho do homem, anota por escrito a data de hoje, pois neste dia o rei da Babilônia ataca Jerusalém.

3 Expõe contra essa raça rebelde esta parábola: eis o que diz o Senhor Javé:

4 prepara a panela, põe-na no fogo, põe água dentro dela; coloca pedaços dentro, todos pedaços escolhidos, coxa e espádua, enche-a com os melhores ossos;

5 toma as mais belas cabeças do rebanho; amontoa lenha debaixo da panela e faze-a ferver aos borbotões, até que fiquem cozidos os ossos que estão dentro dela.

6 Eis o que diz o Senhor Javé: ai da cidade sanguinária! Panela enferrujada, de onde a ferrugem não pode ser tirada. Despeja-a, bocado por bocado, sem tirar à sorte.

7 O sangue que derramou está ainda no meio dela; ela o derramou sobre a rocha nua, e não na terra, para cobri-lo de poeira.

8 Foi para excitar o meu furor e para que a vingança seja cumprida, que espalhei seu sangue sobre a rocha nua, para que ele não ficasse escondido.

9 Por isso, eis o que diz o Senhor Javé: ai da cidade sanguinária! Também eu vou fazer grande fogueira;

10 amontoa a lenha, atiça o fogo, cozinha bem a carne, prepara o tempero, que os ossos sejam torrados!

11 Em seguida, põe a panela vazia nas brasas, para que ela fique bem quente, e vermelho o seu metal; que seja fundida a sua imundície e tirada a sua ferrugem.

12 Baldados, porém, são os esforços. A massa da ferrugem não sai. Lance-se ao fogo essa ferrugem!

13 Devido à imundície de teu proceder, eu quis purificar-te; todavia, como não estás purificada, não recobrarás a tua pureza até que eu tenha fartado sobre ti o meu furor.

14 Sou eu, o Senhor, que o digo: isso sucederá, eu farei isso sem hesitação, sem piedade, sem remorso. Serás julgada de acordo com o teu comportamento e os teus atos – oráculo do Senhor Javé".

15 A palavra do Senhor foi-me dirigida nestes termos:

16 "Filho do homem, vou levar subitamente de ti aquela que faz a delícia de teus olhos. Tu, porém, não darás gemido algum de dor, não chorarás, não dei­xarás tuas lágrimas correrem.

17 Suspira em silêncio, não celebres o luto habitual dos mortos; conserva o teu turbante na cabeça, põe o calçado nos pés, não cubras a tua barba, não comas o pão das gentes".

18 De manhã, eu me dirigi ao povo; à tarde, minha mulher morreu. No dia seguinte, fiz o que fora prescrito.

19 Disse-me o povo: "Não irás explicar-nos o que significa esse teu modo de proceder?".

20 Respondi: "A palavra do Senhor foi-me dirigida nestes termos:

21 Faze esse discurso aos israe­litas: eis o que diz o Senhor Javé: vou profanar o meu santuário, o orgulho de vosso poderio, a alegria de vossos olhos, o objeto do vosso amor; vossos filhos e vossas filhas, que deixastes, vão cair sob a espada.

22 Fareis então como acabo de fazer; não cobrireis a vossa barba, não comereis o pão das gentes;

23 conservareis os vossos turbantes na cabeça, e trareis os pés calçados; não poreis luto e não chorareis. Entretanto, definhareis por causa das vossas iniquidades e gemereis uns com os outros.

24 O que Ezequiel está fazendo será para vós um sinal. Quando isso acontecer, fareis exatamente do mesmo modo como ele fez, e sabereis que sou eu o Senhor Javé.

25 Quanto a ti, filho do homem, no dia em que eu tirar o que faz a sua fortaleza, sua gloriosa arrogância, a alegria dos seus olhos e o objeto do seu amor, seus filhos e suas filhas,

26 naquele dia, digo, um fugitivo virá anunciar-te a nova,

27 naquele dia tua boca se abrirá para falar com aquele que escapou; teu mutismo cessará, falarás. Tua atitude será para eles um símbolo, e conhecerão que sou eu o Senhor Javé".

Pata, josta ruoste ei polttamatta lähde, ja profeetan vaimon äkkikuolema vertauskuvina Jerusalemin synnistä ja tuomiosta.

1 Tämä Herran sana tuli minulle yhdeksäntenä vuotena, kymmenennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä: 2 *2. Kun. 25:1; Jer. 52:4"Ihmislapsi, kirjoita muistiisi päivän nimi — juuri tämän päivän nimi: Baabelin kuningas rynnistää Jerusalemia vastaan juuri tänä päivänä. 3 *Jer. 1:13; Hes. 11:3Lausu uppiniskaiselle suvulle vertaus ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra:

Pane pata liedelle, pane.

Kaada myös siihen vettä.

4 Kokoile siihen lihakappaleet —

kaikki hyvät kappaleet, reittä ja lapaa —

ja täytä se valituilla luilla.

5 Ota valiolampaita,

lado myös halkoja sen alle.

Anna sen kiehumistaan kiehua,

niin että siinä luutkin tulevat keitetyiksi.

6 *Hes. 22:2Sentähden, näin sanoo Herra, Herra:

Voi verivelkojen kaupunkia,

pataa, joka on ruostunut

ja josta ei lähde sen ruoste!

Tyhjennä se kappale kappaleelta:

sille ei ole langennut arpaosaa.

7 *Job 16:18Sillä sen vuodattama veri on sen keskellä,

paljaalle kalliolle se on sen koonnut,

ei ole vuodattanut sitä maahan,

tomun peitettäväksi.

8 *3. Moos. 17:13; 5. Moos. 12:16,24Nostattaakseni kiivauden, tuottaakseni koston

minä olen pannut sen veren paljaalle kalliolle,

ettei se peittyisi.

9 *Hes. 21:32; Nah. 3:1; Hab. 2:12Sentähden, näin sanoo Herra, Herra:

Voi verivelkojen kaupunkia!

Minäkin suurennan liettä.

10 Lisää halkoja, viritä tulta, keitä liha loppuun,

kiehuta liemi kuiviin, polta luut karreksi.

11 Anna sen sitten olla tyhjänä hiiltensä päällä,

niin että se kuumenee, sen vaski hehkuu

ja sen saastat siitä sulavat,

sen ruosteesta tulee loppu.

12 Siitä on ollut vaivaa väsymykseen asti,

mutta ei ole lähtenyt siitä sen ruosteen paljous.

Tuleen sen ruoste!

13 *Hes. 5:13; Hes. 16:42Sinun iljettävän saastaisuutesi takia — koska minä tahdoin puhdistaa sinut, mutta sinä et puhdistunut saastaisuudestasi — sinä et enää puhdistu, ennenkuin minä olen tyydyttänyt kiivauteni sinussa. 14 Minä, Herra, olen puhunut. Se tapahtuu, ja minä teen sen. Minä en hellitä, en säästä enkä kadu: teittesi ja tekojesi mukaan sinut tuomitaan, sanoo Herra, Herra."

15 Ja minulle tuli tämä Herran sana: 16 "Ihmislapsi, katso, minä otan sinulta äkkikuolemalla pois silmiesi ihastuksen, mutta älä valita, älä itke, älköönkä tulko sinulta kyyneltä. 17 *3. Moos. 10:6; 3. Moos. 13:45; 2. Sam. 15:30; Jer. 16:7; Miika 3:7Huokaile hiljaa, mutta älä pane toimeen kuolleenvalittajaisia. Sido juhlapäähine päähäsi, pane kengät jalkaasi, älä peitä partaasi äläkä syö suruleipää." 18 Ja minä puhuin kansalle aamulla, mutta illalla kuoli minun vaimoni; sitten aamulla minä tein, niinkuin minun oli käsketty tehdä. 19 Niin kansa sanoi minulle: "Etkö meille ilmoita, mitä se tietää meille, kun sinä noin teet?" 20 Minä sanoin heille: "Minulle tuli tämä Herran sana: Sano Israelin heimolle: 21 *Jer. 7:4Näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä häpäisen pyhäkköni, joka on teidän varustuksenne ja ylpeytenne, teidän silmienne ihastus ja sielujenne ikävä; ja teidän poikanne ja tyttärenne, jotka teidän on ollut jätettävä, kaatuvat miekkaan. 22 Sitten te teette, niinkuin minä olen tehnyt: ette peitä partaanne ettekä syö suruleipää, 23 *Jer. 16:6; Hes. 4:17juhlapäähineen pidätte päässänne ja kengät jalassanne, ette valita ettekä itke, mutta te riudutte syntivelkanne tähden ja huokailette toinen toisellenne. 24 *Hes. 12:6Hesekiel on oleva teille ennusmerkki: aivan niin, kuin hän on tehnyt, niin tekin teette. Kun tämä tapahtuu, te tulette tietämään, että minä olen Herra, Herra.

25 Ja sinä, ihmislapsi! Sinä päivänä, jona minä otan heiltä heidän varustuksensa, ihanan ilonsa, silmiensä ihastuksen, sielujensa halajamisen, heidän poikansa ja tyttärensä, 26 *Hes. 33:21sinä päivänä tulee pakolainen sinun luoksesi ilmoittamaan tätä korvaisi kuullen. 27 *Hes. 3:26Sinä päivänä avautuu sinun suusi yhtaikaa kuin pakolaisen, ja sinä puhut etkä enää ole mykkänä. Sinä olet oleva heille ennusmerkki, ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra."