Lucas 1

1 Muitos empreenderam compor uma história dos aconteci­mentos que se realizaram entre nós,

2 como no-los transmitiram aqueles que foram desde o princípio testemunhas oculares e que se tornaram ministros da palavra.

3 Também a mim me pareceu bem, depois de haver diligentemente investigado tudo desde o princípio, escrevê-los para ti segundo a ordem, excelentíssimo Teófilo,

4 para que conheças a solidez daqueles ensinamentos que tens recebido.

5 Nos tempos de Herodes, rei da Judeia, houve um sacerdote por nome Zacarias, da classe de Abias; sua mulher, descendente de Aarão, chamava-se Isabel.

6 Ambos eram justos diante de Deus e observavam irrepreensivelmente todos os mandamentos e preceitos do Senhor.

7 Mas não tinham filhos, porque Isabel era estéril e ambos de idade avançada.

8 Ora, exercendo Zacarias diante de Deus as funções de sacerdote, na ordem da sua classe,

9 coube-lhe por sorte, segundo o costume em uso entre os sacerdotes, entrar no santuário do Senhor e aí oferecer o perfume.

10 Todo o povo estava de fora, à hora da oferenda do perfume.

11 Apareceu-lhe então um anjo do Senhor, em pé, à direita do altar do perfume.

12 Vendo-o, Zaca­rias ficou perturbado, e o temor assaltou-o.

13 Mas o anjo disse-lhe: "Não temas, Zaca­rias, porque foi ouvida a tua oração: Isabel, tua mulher, vai dar-te um filho, e tu o chamarás João.

14 Ele será para ti motivo de gozo e alegria, e muitos se alegrarão com o seu nascimento;

15 porque será grande diante do Senhor e não beberá vinho nem licor, e desde o ventre de sua mãe será cheio do Espírito Santo;

16 ele converterá muitos dos filhos de Israel ao Senhor, seu Deus,

17 e irá adiante de Deus com o espírito e poder de Elias para reconduzir os corações dos pais aos filhos e os rebeldes à sabedoria dos justos, para preparar ao Senhor um povo bem disposto".

18 Zacarias perguntou ao anjo: "Como terei certeza disso? Pois sou velho e minha mulher é de idade avançada".

19 O anjo respondeu-lhe: "Eu sou Gabriel, que assisto diante de Deus, e fui enviado para te falar e te trazer esta feliz nova.

20 Eis que ficarás mudo e não poderás falar até o dia em que estas coisas acontecerem, visto que não deste crédito às minhas palavras, que se hão de cumprir a seu tempo".

21 No entanto, o povo estava espe­rando Zacarias; e admirava-se de que ele se demorasse tanto tempo no santuário.

22 Ao sair, não lhes podia falar, e compreenderam que tivera no santuário uma visão. Ele lhes explicava isto por acenos; e permaneceu mudo.

23 Decorridos os dias do seu ministério, retirou-se para sua casa.

24 Algum tempo depois Isabel, sua mulher, concebeu; e por cinco meses se ocultava, dizendo:

25 "Eis a graça que o Senhor me fez, quando lançou os olhos sobre mim para tirar o meu opróbrio dentre os homens".

26 No sexto mês, o anjo Gabriel foi enviado por Deus a uma cidade da Galileia, chamada Nazaré,

27 a uma virgem desposada com um homem que se chamava José, da casa de Davi e o nome da virgem era Maria.

28 Entrando, o anjo disse-lhe: "Ave, cheia de graça, o Senhor é contigo".

29 Perturbou-se ela com essas palavras e pôs-se a pensar no que significaria seme­lhante saudação.

30 O anjo disse-lhe: "Não temas, Maria, pois encontraste graça diante de Deus.

31 Eis que conceberás e darás à luz um filho, e lhe porás o nome de Jesus.

32 Ele será grande e será chamado Filho do Altíssimo, e o Senhor Deus lhe dará o trono de seu pai Davi; e reinará eternamente na casa de Jacó,

33 e o seu reino não terá fim".

34 Maria perguntou ao anjo: "Como se fará isso, pois não conheço homem?"

35 Respondeu-lhe o anjo: "O Espírito Santo descerá sobre ti, e a força do Altíssimo te envolverá com a sua sombra. Por isso, o ente santo que nascer de ti será chamado Filho de Deus.

36 Também Isabel, tua parenta, até ela concebeu um filho na sua velhice; e já está no sexto mês aquela que é tida por estéril,

37 porque a Deus nenhuma coisa é impossível".

38 Então disse Maria: "Eis aqui a serva do Senhor. Faça-se em mim segundo a tua palavra". E o anjo afastou-se dela.

39 Naqueles dias, Maria se levantou e foi às pressas às montanhas, a uma cidade de Judá.

40 Entrou em casa de Zacarias e saudou Isabel.

41 Ora, apenas Isabel ouviu a saudação de Maria, a criança estremeceu no seu seio; e Isabel ficou cheia do Espírito Santo.

42 E exclamou em alta voz: "Bendita és tu entre as mulheres e bendito é o fruto do teu ventre.

43 Donde me vem esta honra de vir a mim a mãe de meu Senhor?

44 Pois assim que a voz de tua saudação chegou aos meus ouvidos, a criança estremeceu de alegria no meu seio.

45 Bem-aventurada és tu que creste, pois se hão de cumprir as coisas que da parte do Senhor te foram ditas!".

46 E Maria disse: "Minha alma glorifica ao Senhor,

47 meu espírito exulta de alegria em Deus, meu Salvador,

48 porque olhou para sua pobre serva. Por isso, desde agora, me proclamarão bem-aventurada todas as gerações,

49 porque realizou em mim maravilhas aquele que é poderoso e cujo nome é Santo.

50 Sua misericórdia se estende, de geração em geração, sobre os que o temem.

51 Manifestou o poder do seu braço: desconcertou os corações dos soberbos.

52 Derrubou do trono os poderosos e exaltou os humildes.

53 Saciou de bens os indigentes e despediu de mãos vazias os ricos.

54 Acolheu a Israel, seu servo, lembrado da sua misericórdia,

55 conforme prometera a nossos pais, em favor de Abraão e sua posteridade, para sempre".

56 Maria ficou com Isabel cerca de três meses. Depois voltou para casa.

57 Completando-se para Isabel o tempo de dar à luz, teve um filho.

58 Os seus vizinhos e paren­tes souberam que o Senhor lhe manifestara a sua misericórdia, e congratulavam-se com ela.

59 No oitavo dia, foram circuncidar o menino e o queriam chamar pelo nome de seu pai, Zacarias.

60 Mas sua mãe interveio: "Não" – disse ela – "ele se chamará João."

61 Replicaram-lhe: "Não há ninguém na tua família que se chame por este nome".

62 E perguntavam por acenos ao seu pai como queria que se chamasse.

63 Ele, pedindo uma tabuinha, escreveu nela as palavras: "João é o seu nome". Todos ficaram pasmados.

64 E logo se lhe abriu a boca e soltou-se sua língua e ele falou, bendizendo a Deus.

65 O temor apoderou-se de todos os seus vizinhos; o fato divulgou-se por todas as montanhas da Judeia.

66 Todos os que o ouviam conservavam-no no coração, dizendo: "Que será este menino?". Porque a mão do Senhor estava com ele.

67 Zacarias, seu pai, ficou cheio do Espírito Santo e profetizou, nestes termos:

68 "Bendito seja o Senhor, Deus de Israel, porque visitou e resgatou o seu povo,

69 e suscitou-nos um poderoso Salvador, na casa de Davi, seu servo

70 (como havia anunciado, desde os primeiros tempos, mediante os seus santos profetas),

71 para nos livrar dos nossos inimigos e das mãos de todos os que nos odeiam.

72 Assim exerce a sua misericórdia com nossos pais, e se recorda de sua santa aliança,

73 segundo o juramento que fez a nosso pai Abraão: de nos conceder que, sem temor,

74 libertados de mãos inimigas, possamos servi-lo

75 em santidade e justiça, em sua presença, todos os dias da nossa vida.

76 E tu, menino, serás chamado profeta do Altíssimo, porque precederás o Senhor e lhe prepararás o caminho,

77 para dar ao seu povo conhecer a salvação, pelo perdão dos pecados.

78 Graças à ternura e misericórdia de nosso Deus, que nos vai trazer do alto a visita do Sol nascente,

79 que há de iluminar os que jazem nas trevas e na sombra da morte e dirigir os nossos passos no caminho da paz."

80 O menino foi crescendo e fortificava-se em espírito, e viveu nos desertos até o dia em que se apresentou diante de Israel.

Alkulause 1-4. Enkeli ilmoittaa Sakariaalle Johannes Kastajan syntyväksi 5-25 ja ilmestyy Marialle 26-38. Marian käynti Elisabetin luona 39-45 ja hänen kiitosvirtensä 46-56. Johanneksen syntyminen 57-66 ja Sakariaan kiitosvirsi 67-80.

1 Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme tosiksi tunnetuista tapahtumista, 2 *Hebr. 2:3; 1. Joh. 1:1sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita, 3 *Ap. t. 1:1niin olen minäkin, tarkkaan tutkittuani alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus, 4 että oppisit tuntemaan, kuinka varmat ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu.

5 *1. Aik. 24:10,19Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli pappi, nimeltä Sakarias, Abian osastoa. Ja hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä, ja tämän nimi oli Elisabet. 6 He olivat molemmat hurskaita Jumalan edessä, vaeltaen kaikissa Herran käskyissä ja säädöksissä nuhteettomina. 7 Mutta heillä ei ollut lasta, sillä Elisabet oli hedelmätön; ja he olivat molemmat tulleet iällisiksi.

8 Niin tapahtui, kun hänen osastonsa palvelusvuoro tuli ja hän toimitti papillisia tehtäviä Jumalan edessä, 9 *2. Moos. 30:7; Hebr. 9:6että hän tavanmukaisessa pappistehtävien arpomisessa sai osaksensa mennä Herran temppeliin suitsuttamaan. 10 *3. Moos. 16:17Ja kaikki kansa oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella rukoilemassa. 11 Silloin ilmestyi hänelle Herran enkeli seisoen suitsutusalttarin oikealla puolella. 12 Ja hänet nähdessään Sakarias hämmästyi, ja hänet valtasi pelko. 13 Mutta enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Sakarias; sillä sinun rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes. 14 Ja hän on oleva sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymisestään. 15 *4. Moos. 6:3; Tuom. 13:4; Jer. 1:5; Matt. 11:9-11; Matt. 11:18Sillä hän on oleva suuri Herran edessä; viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta. 16 Ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa, tykö. 17 *Mal. 4:6; Matt. 3:3; Mark. 9:11-13Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, näin Herralle toimittaaksensa valmistetun kansan." 18 *1. Moos. 17:17Niin Sakarias sanoi enkelille: "Kuinka minä tämän käsittäisin? Sillä minä olen vanha, ja minun vaimoni on iälliseksi tullut." 19 *Dan. 8:16; Dan. 9:21; Hebr. 1:14Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minä olen lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämän ilosanoman. 20 Ja katso, sinä tulet mykäksi etkä kykene mitään puhumaan siihen päivään saakka, jona tämä tapahtuu, sentähden ettet uskonut minun sanojani, jotka käyvät aikanansa toteen." 21 Ja kansa oli odottamassa Sakariasta, ja he ihmettelivät, että hän niin kauan viipyi temppelissä. 22 Mutta ulos tullessaan hän ei kyennyt puhumaan heille; silloin he ymmärsivät, että hän oli nähnyt näyn temppelissä. Ja hän viittoi heille ja jäi mykäksi. 23 Ja kun hänen virkatoimensa päivät olivat päättyneet, meni hän kotiinsa. 24 Ja niiden päiväin perästä Elisabet, hänen vaimonsa, tuli raskaaksi ja pysytteli salassa viisi kuukautta, sanoen: 25 *1. Moos. 30:23"Näin on Herra tehnyt minulle niinä päivinä, jolloin hän katsoi minun puoleeni poistaaksensa minusta ihmisten ylenkatseen".

26 Kuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret, 27 *Matt. 1:8; Luuk. 2:5neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria. 28 Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: "Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi." 29 Mutta hän hämmästyi suuresti siitä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa. 30 Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä. 31 *Jes. 7:14; Matt. 1:21; Luuk. 2:21Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. 32 *2. Sam. 7:12-13; 2. Sam. 7:16; Ps. 132:11; Jes. 9:6-7Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, 33 *1. Aik. 17:14; Ps. 45:7; Ps. 89:37; Jer. 23:5; Dan. 2:44; Dan. 7:14,27; Miika 4:7; Hebr. 1:8ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman." 34 Niin Maria sanoi enkelille: "Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä?" 35 *Matt. 1:18,20Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi. 36 Ja katso, sinun sukulaisesi Elisabet, hänkin kantaa kohdussaan poikaa vanhalla iällään, ja tämä on kuudes kuukausi hänellä, jota sanottiin hedelmättömäksi; 37 *1. Moos. 18:14; Job 42:2; Jer. 32:17,27; Sak. 8:6; Matt. 19:26; Mark. 10:27sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta." 38 Silloin Maria sanoi: "Katso, minä olen Herran palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan". Ja enkeli lähti hänen tyköänsä.

39 Niinä päivinä Maria nousi ja kulki kiiruusti vuorimaahan erääseen Juudan kaupunkiin 40 ja meni Sakariaan kotiin ja tervehti Elisabetia. 41 Ja kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussansa; ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä. 42 Ja hän puhkesi puhumaan suurella äänellä ja sanoi: "Siunattu sinä vaimojen joukossa, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! 43 Ja kuinka minulle tapahtuu tämä, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni? 44 Sillä katso, kun sinun tervehdyksesi ääni tuli minun korviini, hypähti lapsi ilosta minun kohdussani. 45 *Joh. 20:29; Ap. t. 27:25Ja autuas se, joka uskoi, sillä se sana on täyttyvä, mikä hänelle on tullut Herralta!"

46 *1. Sam. 2:1Ja Maria sanoi:

"Minun sieluni suuresti ylistää Herraa,

47 *Hab. 3:18ja minun henkeni riemuitsee

Jumalasta, vapahtajastani;

48 *Ps. 113:5-6sillä hän on katsonut

palvelijattarensa alhaisuuteen.

Katso, tästedes kaikki sukupolvet

ylistävät minua autuaaksi.

49 *Ps. 71:19; Ps. 111:9; Ps. 126:2-3Sillä Voimallinen on tehnyt

minulle suuria,

ja hänen nimensä on pyhä,

50 *2. Moos. 20:6; Ps. 103:17ja hänen laupeutensa pysyy

polvesta polveen

niille, jotka häntä pelkäävät.

51 *2. Sam. 22:28; Ps. 33:10; Jes. 51:9; Jes. 52:10; 1. Piet. 5:5Hän on osoittanut voimansa

käsivarrellaan;

hän on hajottanut ne,

joilla oli ylpeät ajatukset sydämessään.

52 *1. Sam. 2:7; Job 5:11-12; Ps. 113:7; Ps. 147:6Hän on kukistanut valtiaat

valtaistuimilta

ja korottanut alhaiset.

53 *1. Sam. 2:5; Ps. 34:10-11; Ps. 107:9Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyyksillä,

ja rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois.

54 *Ps. 98:3; Jes. 41:8-9; Jer. 31:3,20Hän on ottanut huomaansa

palvelijansa Israelin,

muistaaksensa laupeuttaan

55 *1. Moos. 17:7,19; 1. Moos. 18:18; 3. Moos. 26:42; Miika 7:20Aabrahamia ja hänen siementänsä kohtaan iankaikkisesti,

niinkuin hän on meidän isillemme puhunut."

56 Ja Maria oli hänen tykönänsä noin kolme kuukautta ja palasi jälleen kotiinsa.

57 Mutta Elisabetin synnyttämisen aika tuli; ja hän synnytti pojan. 58 Ja kun hänen naapurinsa ja sukulaisensa kuulivat, että Herra oli tehnyt hänelle suuren laupeuden, iloitsivat he hänen kanssansa. 59 *1. Moos. 17:12; 3. Moos. 12:3Ja kahdeksantena päivänä he tulivat ympärileikkaamaan lasta ja tahtoivat antaa hänelle hänen isänsä mukaan nimen Sakarias. 60 Mutta hänen äitinsä vastasi ja sanoi: "Ei suinkaan, vaan hänen nimensä on oleva Johannes". 61 Niin he sanoivat hänelle: "Eihän sinun suvussasi ole ketään, jolla on se nimi". 62 Ja he kysyivät viittomalla lapsen isältä, minkä nimen hän tahtoi hänelle annettavaksi. 63 Niin hän pyysi taulun ja kirjoitti siihen nämä sanat: "Johannes on hänen nimensä". Ja kaikki ihmettelivät. 64 Ja kohta hänen suunsa aukeni, ja hänen kielensä vapautui, ja hän puhui kiittäen Jumalaa. 65 Ja tuli pelko kaikille heidän ympärillään asuvaisille, ja koko Juudean vuorimaassa puhuttiin kaikista näistä tapahtumista; 66 ja kaikki, jotka niistä kuulivat, panivat ne mieleensä ja sanoivat: "Mikähän tästä lapsesta tulee?" Sillä Herran käsi oli hänen kanssansa.

67 Ja Sakarias, hänen isänsä, täytettiin Pyhällä Hengellä, ja hän ennusti sanoen:

68 *Ps. 130:7-8; Jes. 43:1; Luuk. 7:16; Room. 3:24; Hebr. 9:12"Kiitetty olkoon Herra,

Israelin Jumala,

sillä hän on katsonut kansansa puoleen

ja valmistanut sille lunastuksen

69 *1. Sam. 2:10; Ps. 18:3; Ps. 132:17; Hes. 29:21ja kohottanut meille

pelastuksen sarven

palvelijansa Daavidin huoneesta

70 — niinkuin hän on puhunut

hamasta ikiajoista

pyhäin profeettainsa suun kautta —

71 *Ps. 106:10; Jes. 35:4pelastukseksi vihollisistamme

ja kaikkien niiden kädestä,

jotka meitä vihaavat,

72 *1. Moos. 17:7; Ps. 105:8-9; Ps. 106:45; Jer. 31:31tehdäkseen laupeuden

meidän isillemme

ja muistaakseen pyhän liittonsa,

73 *1. Moos. 22:16-17; Hebr. 6:13,17sen valan, jonka hän vannoi

Aabrahamille, meidän isällemme;

74 suodakseen meidän,

vapahdettuina vihollistemme kädestä,

pelkäämättä palvella häntä

75 *Ef. 4:24; 1. Piet. 1:15pyhyydessä ja vanhurskaudessa

hänen edessään

kaikkina elinpäivinämme.

76 *Jes. 40:3; Mal. 3:1; Matt. 3:3Ja sinä, lapsukainen,

olet kutsuttava Korkeimman profeetaksi,

sillä sinä olet käyvä Herran edellä

valmistaaksesi hänen teitään,

77 *Jer. 31:34; Luuk. 3:3antaaksesi hänen kansalleen

pelastuksen tuntemisen

heidän syntiensä anteeksisaamisessa,

78 *4. Moos. 24:17; Mal. 4:2meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden,

jonka kautta meidän puoleemme katsoo

aamun koitto korkeudesta,

79 *Jes. 9:1; Jes. 42:7; Jes. 60:1; Matt. 4:16loistaen meille, jotka istumme

pimeydessä ja kuoleman varjossa,

ja ohjaten meidän jalkamme

rauhan tielle."

80 *Luuk. 2:40Ja lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä. Ja hän oli erämaassa siihen päivään asti, jona hän oli astuva Israelin eteen.