Eclesiastes 12

1 Lembra-te do teu Criador nos dias da tua juventude, antes que venham os maus dias e que apareçam os anos dos quais dirás: "Não sinto prazer neles!".

2 Antes que se escureçam o sol, a luz, a lua e as estrelas, e que à chuva sucedam as nuvens;

3 anos nos quais tremem os guardas da casa, nos quais se curvam os homens robustos e param de moer as moleiras pouco numerosas, nos quais se escurecem aqueles que olham pelas janelas,

4 nos quais se fecham para a rua os dois batentes da porta, nos quais se enfraquece o ruído do moinho, nos quais os homens se levantam ao canto do passarinho, nos quais se extingue o som da voz,

5 nos quais se temem as subidas; nos quais se terão sobressaltos no caminho, nos quais a amendoeira branqueia, nos quais o gafanhoto engorda, nos quais a alcaparra perde a sua eficácia, porque o homem se encaminha para a morada eterna e os carpidores percorrem as ruas.

6 Antes que se rompa o cordão de prata, que se despedace a lâmpada de ouro, antes que se quebre a bilha na fonte, e que se fenda a roldana sobre a cisterna;

7 antes que a poeira retorne à terra para se tornar o que era; e antes que o sopro de vida retorne a Deus que o deu.

8 fugacidade das fugacidades, diz o Eclesiastes, tudo é fugaz.

9 Além de ser sábio, o Eclesiastes ensinou a ciência ao povo. Ele pesou, perscrutou e dispôs numerosas máximas.

10 O Eclesiastes aplicou-se à procura de sentenças agradáveis e a redigir com exatidão adágios verídicos.

11 As palavras dos sábios são seme­lhantes a aguilhões, e as sentenças, reunidas em coleção, são parecidas a estacas plantadas, inspiradas por um só pastor.

12 De resto, meu filho, quanto ao maior número de palavras que estas, fica sabendo que se podem multiplicar os li­vros a não mais acabar, e que muito estudo se torna uma fadiga para o corpo.

13 Em conclusão: tudo bem entendido, teme a Deus e observa seus preceitos, é este o dever de todo homem.

14 Deus fará prestar contas de tudo o que está oculto, todo ato, seja ele bom ou mau.

Kehoitus muistamaan Jumalaa nuoruuden päivinä. Vertauksellinen kuvaus vanhuuden vaivoista. Saarnaajan jälkimaine. Loppusanoiksi kehoitus jumalanpelkoon.

1 *Ps. 71:17; Ps. 119:9Ja muista Luojaasi nuoruudessasi,

ennenkuin pahat päivät tulevat

ja joutuvat ne vuodet, joista olet sanova:

2 "Nämä eivät minua miellytä";

ennenkuin pimenee aurinko, päivänvalo, kuu ja tähdet,

ja pilvet palajavat sateen jälkeenkin —

3 *1. Moos. 27:1jolloin huoneen vartijat vapisevat ja

voiman miehet käyvät koukkuisiksi

ja jauhajanaiset ovat joutilaina,

kun ovat menneet vähiin,

ja akkunoista-kurkistelijat jäävät pimeään,

4 ja kadulle vievät ovet sulkeutuvat

ja myllyn ääni heikkenee

ja noustaan linnun lauluun

ja kaikki laulun tyttäret hiljentyvät;

5 myös peljätään mäkiä,

ja tiellä on kauhuja, ja mantelipuu kukkii,

ja heinäsirkka kulkee kankeasti,

ja kapriisinnuppu on tehoton;

sillä ihminen menee iankaikkiseen majaansa,

ja valittajat kiertelevät kaduilla —

6 ennenkuin hopealanka katkeaa

ja kultamalja särkyy

ja vesiastia rikkoutuu lähteellä

ja ammennuspyörä särkyneenä putoaa kaivoon.

7 *1. Moos. 2:7; 1. Moos. 3:19; Ps. 31:6; Saarn. 3:20; Luuk. 23:46; Ap. t. 17:25Ja tomu palajaa maahan,

niinkuin on ollutkin,

ja henki palajaa Jumalan tykö,

joka sen on antanutkin.

8 *Saarn. 1:2Turhuuksien turhuus, sanoi saarnaaja;

kaikki on turhuutta!

9 *1. Kun. 4:31Sen lisäksi, että saarnaaja oli viisas,

hän myös opetti kansalle tietoa,

punnitsi, harkitsi ja sommitteli sananlaskuja paljon.

10 Saarnaaja koki löytää kelvollisia sanoja,

oikeassa mielessä kirjoitettuja, totuuden sanoja.

11 *Ps. 80:2; Jes. 49:2; Jer. 23:29; Hebr. 4:12Viisaitten sanat ovat kuin tutkaimet

ja kootut lauseet kuin isketyt naulat;

ne ovat saman Paimenen antamia.

12 Ja vielä näiden lisäksi:

Poikani, ota varoituksesta vaari;

paljolla kirjaintekemisellä ei ole loppua,

ja paljo tutkistelu väsyttää ruumiin.

13 *5. Moos. 6:1,24Loppusana kaikesta, mitä on kuultu, on tämä:

Pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä,

sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.

14 *Saarn. 11:9; 1. Kor. 4:5; 2. Kor. 5:10; Ilm. 20:12Sillä Jumala tuo kaikki teot tuomiolle,

joka kohtaa kaikkea salassa olevaa,

olkoon se hyvää tai pahaa.